Täsmätyöllä tarkoitetaan työtehtävää, joka on muotoiltu sataprosenttisesti vastaamaan täsmätyöntekijän osaamista. Täsmätyöntekijä on henkilö, jolla on motivaatio, osaaminen ja koulutus työn tekemiseen, mutta samalla jokin rajoite, jonka vuoksi hänen työkykynsä ei vastaa täysin niin sanottua normaalia työnkuvaa. (Live-säätiö 2025)
Täsmätyöntekijän rajoite voi olla pysyvä, kuten kehitysvamma, tai väliaikainen, esimerkiksi onnettomuudesta toipuminen. Jokainen meistä on saattanut olla jossain vaiheessa työuraansa täsmätyökykyinen: voimavarat tai työkyky ovat riittäneet vain rajoitettuun työaikaan, työtehtäviä on jouduttu karsimaan tai on jouduttu hankkimaan apuvälineitä tehtäviensuorittamiseen.
Lainsäädäntö käyttää täsmätyökyvyn sijaan vanhempaa termiä osatyökyky (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007), mutta täsmätyö-sanalla pyritään rajoitteiden sijasta keskittymään olemassaolevaan työ- ja toimintakykyyn (Wessman 2022). Ajatus kiteytyy hyvin monimuotoisuustyön parissa usein kuultuun lausahdukseen: kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön.
Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, myös rekrytoitaessa (Yhdenvertaisuuslaki 2014). Laki määrää muun muassa, että avoimesta työpaikasta ilmoittaessaan työnantaja saa edellyttää hakijoilta tiettyjä henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja vain, jos näihin vaatimuksiin on oikeasti perusteltu syy.
Täsmätyö mahdollistuu työn muotoilulla
Jotta täsmätyöntekijän osaaminen saataisiin yrityksen tai organisaation käyttöön, voidaan työpaikalla tehdä työn muotoilua. Se voi lähteä liikkeelle joko tietyn tulevan tai nykyisen työntekijän tarpeista, jonkin olemassa olevan työnkuvan yksinkertaistamisesta tai joskus myös laajempana tarkasteluna vaikkapa kokonaisen tiimin työtehtävien uudelleen järjestelystä.

Kaikki työn muotoilu mahdollistaa sen, että työhakijoiden joukosta voidaan löytää paljon laajempi otanta ”juuri meille sopivia” työntekijöitä. Viime kädessä työn muotoilu on hyvä työkalu työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin, jotka osittain aiheutuvat turhan tiukoista rajauksista ja raameista työnkuvissa. Liian usein on kiire saada Matin tilalle uusi Matti sen sijaan, että pohdittaisiin kuinka Matin entiset työtehtävät kannattaisi järjestellä vanhojen ja uuden palkattavan työntekijän kesken.
MORE-hanke tukee yrityksiä
Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen (MORE) hankkeessa (LAB 2025; Hämeen ELY-keskus 2025a) tuetaan Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksiä monimuotoisessa rekrytoinnissa, esimerkiksi täsmätyöntekijöiden palkkaamisessa. Hankkeen rekrytointivalmentaja auttaa yrityksiä rekrytointiin liittyvissä haasteissa (Hämeen ELY-keskus 2025b). Valmentaja voi auttaa vaikkapa pohtimaan erilaisia työnkuvien vaihtoehtoja tai uudistamaan rekrytointiprosessia. Uusia ideoita ja toimintatapoja voidaan testata keskustellen ja kehittää yhdessä.
Lisäksi MORE-hankkeessa on rakennettu kaikille työyhteisöille avoin verkkovalmennus (LAB 2025), joka auttaa työyhteisöä näkemään erilaisuuden mahdollisuutena kohti parempaa työelämää. Ymmärrys monimuotoisuudesta ja erilaisuudesta voimavarana – haasteen sijaan – kasvaa valmennuksen myötä.
Verkkovalmennus sisältää seuraavat osiot:
- Kuinka työyhteisön me-henkeä voidaan tukea ja miten se tukee myös monimuotoistumista.
- Konkreettisia toimintatapoja siihen, kuinka työyhteisö voi toimia ollakseen vastaanottavainen erilaisille uusille työntekijöille.
- Mitä on työnmuotoilu ja miksi sitä kannattaa tehdä sekä nykyisiin että uusiin työn kuviin.
- Mitä täsmätyö tarkoittaa ja kuinka sen voi valjastaa mahdollisuudeksi.
- Uskalla kysyä -osio antaa vinkkejä, millaisilla keskusteluilla voidaan jouhevoittaa työn alkua ja työn sujumista henkilön kanssa, jonka toimintakyky on erilainen kuin muun työyhteisön.
Valmennus on mahdollista käydä täysin omassa aikataulussa, mutta suositus on tehdä se yhdessä oman tiimin kanssa. Yhdessä keskustellen syntyy todennäköisemmin uudenlaista yhteistä ymmärrystä, ja se mahdollistaa uudenlaisten ajatusmallien integroitumisen tiimin työarkeen.
Kirjoittaja
Kaisa Liukko on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori, joka toimii asiantuntijana MORE – Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen -hankkeessa.


Lähteet
geralt. 2022. Monimuotoisuus, suhde. Pixabay. Viitattu 25.3.2025. Saatavissa Monimuotoisuus Suhde – Ilmainen kuva Pixabayssa
Hämeen ELY-keskus. 2025a. Työelämän monimuotoisuus. Hämeen yrityspalvelut. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.ely-keskus.fi/web/hameen-yrityspalvelut/henkiloston-kehittaminen/monimuotoisuuden-kehittaminen
Hämeen ELY-keskus. 2025b. Rekrytointisparraus – matka kohti parempaa rekrytointiosaamista ja monimuotoisempaa työelämää. 29.1.2025. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa Rekrytointisparraus – matka kohti parempaa rekrytointiosaamista ja monimuotoisempaa työelämää
LAB. 2025. Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/monimuotoisen-rekrytointiosaamisen-kehittaminen
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 Finlex. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa http://data.finlex.fi/eli/sd/2007/334/ajantasa/2020-06-26/fin
Live-säätiö. 2025. Tietoa täsmätyökykyisyydestä. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.livesaatio.fi/tietoa-meista/mita-on-tasmatyokyky
Wessman, J. 2022. Työvoimaa ja osaajia on – työnantajista osatyökykyisyys on yhä useammin mahdollisuus. Työ ja elinkeinoministeriö 23.2.2022. Saatavissa https://tem.fi/-/tyovoimaa-ja-osaajia-on-tyonantajista-osatyokykyisyys-on-yha-useammin-mahdollisuus
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325