Voiko raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipuja ennaltaehkäistä säännöllisellä liikunnalla?

Raskausaikana tapahtuvat muutokset kehossa ja lihasten toiminnassa altistavat tuki- ja liikuntaelinkivuille (Tiitinen 2023a). Yleisimpiä raskaudenaikaisia kipuja ovat selkäkivut ja lantion alueen kivut, mutta myös niskan, ranteen ja alaraajan kivut voivat vaivata raskausaikana (Kesikburun ym. 2018; Bakilan & Zelveci 2020; Tiitinen 2023a; Kivinen & Raivio 2025).

Kivut vaikeuttavat raskautta erityisesti raskauden viimeisellä kolmanneksella, sillä ne voivat heikentää raskaana olevan toimintakykyä. Lisäksi kipujen on huomattu heikentävän raskaana olevan elämänlaatua ja lisäävän sairauspoissaoloja. (Kesikburun ym. 2018; Shiri ym. 2018; Daneua ym. 2021; Selkäliitto 2025.) Kivut voivat jatkua vielä raskauden jälkeenkin, sillä raskaudenaikaisia alaselkäkipuja kokeneista noin joka neljäs kokee kipua vielä vuoden jälkeen synnytyksestä (Davenport ym. 2018).

Jo ennen raskautta aloitetusta säännöllisestä liikunnasta on hyötyä

Liikunta voi auttaa kehoa selviämään raskausajan fyysisestä kuormasta (Stenman 2016, 39). Säännöllinen liikunta voikin vähentää raskaudenaikaisia selän ja lantion alueen kipuja, vaikka ei täysin estä niitä (Tiitinen 2023b). Erityisesti lihasvoiman harjoittamisesta jo ennen raskautta voi olla hyötyä. Lihasvoimaharjoittelu kannattaa kohdistaa isoihin lihasryhmiin sekä kehon tukilihaksiin. (Artal 2012, 41.1; Stenman 2016, 39–43.) Raskautta edeltävää liikuntaa on tutkittu vain vähän, mutta se mahdollisesti ennaltaehkäisee alaselän ja lantion alueen kipuja (Rodrigues ym. 2011; Boonpradit ym. 2024).

Kivinen ja Raivio (2025) selvittivät opinnäytetyössään ennen raskautta aloitetun säännöllisen liikunnan yhteyttä raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipujen esiintyvyyteen. Heidän toteuttamansa kyselyn mukaan ennen raskautta aloitettu säännöllinen liikunta oli yhteydessä lantion alueen kivun esiintyvyyteen (p<0,001). Kyselyyn osallistuneista ne, jotka olivat liikunnallisesti aktiivisimpia ennen raskautta, kokivat vähemmän raskaudenaikaista lantion alueen kipua. Ennen raskautta aloitetulla säännöllisellä liikunnalla ei ollut yhteyttä muiden tuki- ja liikuntaelinkipujen esiintyvyyteen.

Säännöllistä liikuntaa kannattaa jatkaa myös raskausaikana                                                                                                                                       

Tutkimusnäyttöä raskaudenaikaisen liikunnan vaikutuksista raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipuihin on enemmän. Tutkimusten mukaan raskausaikana toteutettu liikuntaharjoittelu voi vähentää alaselkäkivun esiintyvyyttä sekä alaselän ja lantion alueen kivuista johtuvien sairauspoissaolojen määrää (Shiri ym. 2018). Säännöllinen liikunta hillitsee tutkitusti myös liiallista painon lisääntymistä raskausaikana (Barakat ym. 2019). Ylipaino lisää raskausajan alaselkäkipujen riskiä (Tiitinen 2024) sekä niskakipujen riskiä yleisesti (Niskakipu (aikuiset): Käypä hoito -suositus 2017).

Kivinen & Raivio (2025) havaitsivat opinnäytetyössään, että monet vähentävät liikuntamäärää raskausaikana. Samankaltaisia havaintoja on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa. UKK-instituutin liikkumisen suositus raskaana oleville painottaa, että säännöllinen liikunta on raskaana olevalle hyödyksi, eikä siitä ole vauvalle haittaa (UKK-instituutti 2024). Hyviä liikuntalajeja raskaana olevalle ovat esimerkiksi uinti ja vesiliikunta, kävely sekä pilates (American College of Obstetricians and Gynecologists 2024). Vesiliikunta voikin tutkimusten mukaan mahdollisesti vähentää alaselkäkivusta ja lantion alueen kivusta johtuvia sairauspoissaoloja raskausaikana (Hotus-hoitosuositus 2022).

Säännöllisen liikunnan tiedetään ennaltaehkäisevän ainakin raskaudenaikaisia selän ja lantion alueen kipuja. Siitä, ovatko liikunnan ennaltaehkäisevät vaikutukset suurempia, jos säännöllistä liikuntaa on jo ennen raskautta, ei kuitenkaan tiedetä vielä tarpeeksi. Selvää on, että liikunnasta on hyötyä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle niin ennen raskautta kuin sen aikanakin.

Lähteet

American College of Obstetricians and Gynecologists. 2024. Exercise During Pregnancy. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://www.acog.org/womens-health/faqs/exercise-during-pregnancy

Artal, R. 2012. Exercise and pregnancy. Teoksessa Winn, H., Chervenak, F. & Romero, R. (eds.) Clinical Maternal-Fetal Medicine. 2. painos. Lontoo: Taylor & Francis Group. 41.1–41.10. Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://www.taylorfrancis.com/chapters/oa-edit/10.1201/9781003222590-38/exercise-pregnancy-raul-artal

Bakilan, F. & Zelveci, D. 2020. Musculoskeletal problems during pregnancy. Journal of Clinical Medicine of Kazakhstan. Vol. 6 (60), 53–55. Viitattu 5.3.2025. Saatavissa http://dx.doi.org/10.23950/jcmk/9259

Barakat, R., Refoyo, I., Coteron, J. & Franco E. 2019. Exercise during pregnancy has a preventative effect on excessive maternal weight gain and gestational diabetes. A randomized controlled trial. Brazilian Journal of Physical Therapy. Vol. 23 (2), 148–155.  Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016%2Fj.bjpt.2018.11.005

Boonpradit, R., Sudsaneha, W., Khuancharee, K. & Raungrongmorakot, K. 2024. Association of Low Back Pain Beyond Mid-Pregnancy with Maternal Physical Activity Prior to Pregnancy: A Cross-Sectional Study. Journal of Health Science and Medical Research. Vol. 42 (5). Viitattu 6.3.2025. Saatavissa http://dx.doi.org/10.31584/jhsmr.20241047

Daneau, C., Abboud, J., Marchand, A-A., Houle, M., Pasquier, M., Ruchat, S-M. & Descarreaux, M. 2021. Mechanisms Underlying Lumbopelvic Pain During Pregnancy: A Proposed Model. Musculoskeletal Pain a section of the journal Frontiers in Pain Research. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://www.frontiersin.org/journals/pain-research/articles/10.3389/fpain.2021.773988/full

Davenport, M. H., Marchand, A.-A., Mottola, M. F., Poitras V. J., Gray, C. E., Garcia, A. J., Barrowman, N., Sobierajski, F., James, M., Meah, V. L., Skow, R. J., Riske, L., Nuspl, M., Nagpal, T. S., Courbalay, A., Slater, L. G., Adamo, K. B., Davies, G. A., Barakat, R. & Ruchat S.-M. 2018. Exercise for the prevention and treatment of low back, pelvic girdle and lumbopelvic pain during pregnancy: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Vol. 53 (2), 90–98. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099400

Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Näytönastekatsaus 1: Raskaana olevan ja synnyttäneen liikunta. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari, L., Grym, K., Harsunen, H., Niela-Vilén, HK., Ryhtä, I., Saarikko, J. & Sinisalo, M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 5.3.2025. Saatavilla https://hotus.fi/wp-content/uploads/2022/09/raskausliikunta-hs-nak1-hyodyt-ja-turvallisuus.pdf

UKK-instituutti. 2024. Hyvää oloa odotusaikaan. Viikoittainen liikkumisen suositus raskaana oleville (normaali raskaus). Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/

Kesikburun, S., Güzelküçük, Ü., Fidan, U., Demir, Y., Ergün, A. & Tan, A. K. 2018. Musculoskeletal pain and symptoms in pregnancy: a descriptive study. Therapeutic Advances in Musculoskeletal Disease. Vol. 10 (12), 229–234. Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1759720X18812449

Kivinen, S. & Raivio, K. 2025. Ennen raskautta aloitetun säännöllisen liikunnan yhteys raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipuihin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu.  Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503224768

Krukau, Y. 2021. Istuminen, fitness, venyttely, jooga. Pexels. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/istuminen-fitness-venyttely-jooga-7155392/

Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi20010

Rodrigues, W., Silva, L., Nascimento, M., Pernambuco, C. Giani, T. & Dantas, E. 2011. Prevalence of lower back pain and physical inactivity: the impact of psychosocial factors in pregnant women served by the Family Health Strategy. Vol. 9 (4), 489–93. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1590/s1679-45082011ao2186

Selkäliitto ry. 2025. Selkäkipu ja raskaus. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa https://selkakanava.fi/selkakipu/selkakipu-ja-raskaus

Shiri, R., Coggon, D. & Falah-Hassani, K. 2018. Exercise for the prevention of low back and pelvic girdle pain in pregnancy: A meta-analysis of randomized controlled trials. European Journal of Pain. Vol. 22 (1), 19–27. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/ejp.1096

Stenman, M. 2016. Liikkuvan äidin hyvinvointi: Raskausaika ja äitiys. Oulu: Fitra.

Tiitinen, A. 2023a. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut), muut lantiokivut ja vatsalihasten erkauma raskauden aikana. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 24.8.2023. Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274

Tiitinen, A. 2023b. Raskaus ja liikunta. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.6.2023. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01034

Tiitinen, A. 2024. Raskausajan tavallisia vaivoja. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.2.2024. Viitattu 5.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01383