Luontoavusteisuudesta ja fysioterapiasta tukea hyvinvointiin ja käytöshäiriöiden kuntoutukseen

Käytöshäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi itseen tai muihin kohdistuvana fyysisenä tai psyykkisenä aggressiivisena käyttäytymisenä.  Aggressiivinen käyttäytyminen on yksi suurimpia psyykkisiä ongelmia kehitysvammaisilla henkilöillä. Tutkimusten mukaan aggressiivista käyttäytymistä ilmenee noin 5–15 %:lla kehitysvammaisista. (Vostrý, ym. 2022.)

Aggressiivisella käytöksellä on kielteinen vaikutus yksilöön ja ympäristöön. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käyttäytyminen voi aiheuttaa ympärillä oleville perheenjäsenille sekä hoitajille negatiivisia tunteita kuten pelkoa, stressiä ja turvattomuutta (Vostrý, ym. 2022). Käytöshäiriöiden kuntoutusta kehitysvammaisilla on tutkittu muun muassa liikuntainterventioiden, lääkkeiden ja käyttäytymisterapioiden näkökulmista (Junikka & Paakkari 2025).

Luonnon hyvinvointivaikutuksia kehitysvammaisillä henkilöillä

Green Care -menetelmä on luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävää toimintaa, jota voidaan tuottaa virkistys- tai hoivapalveluina. Hoivapalveluita tuottavalla on oltava sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Green Care -palveluita voidaan tuottaa puutarha-, maatila- tai luontoympäristössä tai eläinavusteisesti. Luonnolla on todistetusti yksilöön monia hyvinvointivaikutuksia kuten mielialan paraneminen, stressin väheneminen, aggressiivisuuden ja käytöshäiriöiden väheneminen, verenpaineen ja sykkeen lasku sekä immuunipuolustusjärjestelmän toiminnan paraneminen. (Green Care Finland ry 2025.)

Suomessa asuu noin 39 000 kehitysvammaista, mikä on noin 0,7 % väestöstä (Arvio & Lähdetie, 2024). Vuonna 2024 heistä 7 178 henkilöä asui ympärivuorokautisesti laitoksessa (Sotkanet 2024). Tutkimusten mukaan yli 50 % suomalaisista sote- tai kasvatusalan työntekijöistä (vastaajia 133) kokee luontoperustaisten palvelujen olevan erittäin merkittäviä aggressiivisuuden ja haastavan käyttäytymisen hoidossa. Luontoperustaisten palveluiden on tutkitusti todettu vähentävän kehitysvammaisilla ilmeneviä käytöshäiriöitä. Luontoympäristö myös vähentää masennuksen, ahdistuksen, stressin ja ADHD:n oireita, joita ilmenee myös kehitysvammaisilla. (Ylilauri & Voutilainen 2021.)

Fysioterapian ja Green Care -menetelmän vaikuttavuus käytöshäiriöihin

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat yhteistyössä Attendo Oy:n kanssa opinnäytetyön, jonka keskeisenä tarkoituksena oli tutkia, miten Green Care -menetelmillä tuettu fysioterapia vaikuttaa kehitysvammaisilla ilmeneviin käytöshäiriöihin. Fysioterapia toteutettiin Green Care -menetelmää hyödyntäen ryhmäkäynteinä. Terapiakerrat sisälsivät erilaisia tietoisuus- ja läsnäoloharjoituksia, hengitysharjoituksia sekä lihasvoima- sekä tasapainoharjoitteita. Tutkimusjakson aikana kerättiin tietoa käytöshäiriöiden ilmenemisestä kyselylomakkeilla ja selvitettiin osallistujien masennus- ja ahdistuneisuusoireita, käytöshäiriöiden ilmenemisen määrää ja ilmenemismuotoja sekä viikkojen aikana koettuja tunteita. (Junikka & Paakkari 2025.)

Junikka & Paakkari (2025) toteavatkin Green Care -menetelmän vaikuttavuuden mielenterveysongelmien ja käytöshäiriöiden hoidossa. Käytöshäiriöiden ilmenemismäärä väheni ryhmän sisällä tutkimusjakson aikana, mutta ilmenemismuodot pysyivät samana. Osallistujien mieliala oli ryhmän sisällä parantunut tutkimusjakson aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että Green Care -menetelmillä tuetun fysioterapian vaikutukset käytöshäiriöiden ilmenemisessä ovat henkilökohtaisten kokemusten kautta yksilölliset. Toimiessaan Green Care -menetelmä voisi olla fysioterapian ohessa helppo ja edullinen tapa vähentää käytöshäiriöitä ja parantaa yksilön omaa elämänlaatua, sekä samalla helpottaa esimerkiksi hoitohenkilökunnan arkea. (Junikka & Paakkari 2025.)

Jotta luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia saadaan, viheralueilla tulisi käydä vähintään 30 minuuttia 2–3 kertaa viikossa tai tehdä kuukaudessa 2–3 pidempää käyntiä kaupungin ulkopuolella oleviin luontokohteisiin. Mitä pidempiä käyntiajat ja suurempia käyntimäärät luontoon ovat, sitä enemmän ja suurempia hyötyjä terveydelle saadaan. (Tyrväinen 2023.)

Lähteet

Arvio, M. & Lähdetie, J. 2024. Kehitysvammaisuutta esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä. Lääkärilehti. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/kehitysvammaisuutta-esiintyy-enemman-pojilla-kuin-tytoilla/

Green Care Finland ry. 2025. Luonto sote-palveluissa. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonto-sote-palveluissa/

Junikka, M. & Paakkari, M. 2025. Green Care -menetelmillä tuettu fysioterapia käytöshäiriöiden kuntoutuksessa. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503315355

Sotkanet, 2024. Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen 18-64-vuotiaat asiakkaat 31.12. Tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa  https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_Y0AwA=&region=s07MtDZxtzbSMwQA&year=sy5zsTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202309010633

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Vostrý, M., Lanková, B., Pešatová, I., Fleischmann, O., & Jelínková, J. 2022. Nonpharmacological Compensation of Aggressive Behavior of Individuals with Moderate Intellectual Disability and Behavioral Disorders – A Case Study. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 19 (15): 9116. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph19159116

Ylilauri, M. & Voutilainen, O. 2021. Review of Nordic Nature-based Service Models: Study on the opportunities and challenges of the nature-based services in Finland, Sweden and Norway. Vaasan Yliopisto. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-950-1