Kun vaate tuntuu väärältä, koko maailma hankaa vastaan. Kiristävät saumat, karheat materiaalit ja vääränlainen leikkaus voivat viedä aistiyliherkältä keskittymiskyvyn ja nostaa stressitasoa. Aistiyliherkkyyksien huomioiminen vaatesuunnittelussa on arjen laadun ja hyvinvoinnin ydintä.
Vaate on monelle aistiyliherkälle herkkä rajapinta ympäröivän maailman ja oman kehon välillä. Hiertävä sauma tai sähköistyvä materiaali voivat tuntua yllättävän kuormittavilta. Parhaimmillaan vaatesuunnittelulla tuetaan aistiyliherkkyyksien kanssa elävää arjessa. Hyvin suunniteltu ja esteettinen vaate lisää aistien rauhaa ja pukeutumisen iloa.
Aistiyliherkkyyksien vaikutus vaatetuksessa
Aistiyliherkkyydet ovat nousseet yhä useammin keskustelunaiheeksi viime vuosina. Sosiaalisen median sekä vertaistukiryhmien kautta monet ovat saaneet ymmärrystä ja sanoitusta omille kokemuksilleen. Tutkimustietoa aistiyliherkkyyksistä ja niiden vaikutuksesta arjen pukeutumiseen on kuitenkin toistaiseksi melko vähän.
Aistiyliherkkyydellä tarkoitetaan tavallista voimakkaampaa reagointia ympäristön aistiärsykkeisiin (Kähkönen 2020). Arviolta 15 % aikuisista kokee aistisäätelyn haasteita (Kay ym. 2024, 24). Siksi aihetta on tärkeää tutkia myös aikuisväestön keskuudessa. Vaatesuunnittelu on konkreettinen väylä tarjota tukea ja ratkaisuja aistiyliherkkyyksiä omaavien arkeen.
Aistiyliherkkien haasteet vaatetuksessa voivat ilmetä arjessa monin tavoin esimerkiksi stressitasojen nousemisena tai mielialan laskuna. Puristavat, hiertävät tai muuten epämukavat vaatteet vievät helposti huomion muulta ympäröivältä maailmalta. Aistiyliherkkyyttä kokevat kuvaavat usein, kuinka vaatetuksen pienetkin epämukavuudet voivat hallita kehotietoisuutta ja ajattelua. Vaatteiden väärät värit tai kiristävät kohdat voivat saada käyttäjän jatkuvasti tiedostamaan, mitä hänellä on yllään. Tämä voi heikentää keskittymiskykyä, kun huomio kiinnittyy toistuvasti vaatteisiin.
Herkkyydet suunnittelun lähtökohtana
Aikuisten aistisäätelyn huomioiva vaatesuunnittelu on toistaiseksi vielä melko tuntematonta. Siksi myös tarjonta on hyvin rajallista, vaikka herkät aistit huomioivalle vaatesuunnittelulle löytyy kysyntää.
Aistiyliherkille kohdennetussa vaatesuunnittelussa tulee huomioida yksilölliset ja hyvin tarkatkin toiveet, jotta vaatteesta saadaan mahdollisimman miellyttävä. Suunnittelijan kannattaa tarkastella jokaista vaatteen rakenteellista ja materiaaleihin liittyvää ratkaisua asiakkaan uniikkien aistikokemuksien näkökulmasta. Tämän vuoksi otollisinta on kohdentaa suunnittelua mittatilauksena valmistamiseen. Tuotantoa voidaan kuitenkin suunnata myös laajemmalle. Esimerkiksi tuotteet voidaan suunnitella kyselytutkimuksella selvitettyjen aistiyliherkkien toiveiden pohjalta. Tämä kannattaa selkeästi merkitä vaatteeseen esimerkiksi tuotelapulla. Ekbergin (2024) mukaan suunnittelija voi lisäksi osallistaa asiakastaan usealla tavalla suunnitteluun, esimerkiksi ottamalla hänet mukaan hankkimaan kankaita. Tämä auttaa keräämään tietoa mukavaksi koetuista materiaaleista.
Lähtökohtana suunnittelulle voidaan pitää esimerkiksi Aistiyliherkkyydet ja vaatetus: muotoilijan näkemyksiä aistineutraaliin vaatetukseen -opinnäytetyössä laaditun kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan tehdä karkea jako siihen, että luonnonmateriaalit koetaan tekokuituja mukavammaksi aistiyliherkkien keskuudessa. Muita tutkimuksessa ilmenneitä, huomion arvoisia vaatetukseen liittyviä ongelmakohtia, joita muotoilija voi asiantuntijuudellaan ratkoa, liittyvät vaatteen istuvuuteen, saumojen sijoittamiseen sekä pesu- ja materiaalilappuihin. Usein saumat ja materiaalilaput koetaan häiritseviksi vaatteissa (Kuva 2). Kustakin mainitusta kohdasta kannattaa etsiä asiakkaan kanssa testaillen ja kommunikoiden toimivimmat ratkaisut. Siksi suunnittelussa kannattaa sitoutua prosessiin, jossa paras lopputulos löydetään joskus useiden testailujen kautta. (Oksanen 2025)
Kauniit vaatteet miellyttävät aisteja
Estetiikan huomioiminen kuuluu vaatesuunnitteluun, jossa halutaan ottaa huomioon kaikki aisteja tyydyttävät ratkaisut. Sen aistillinen merkitys tulee esiin jo sanan määrittelyssä. Filosofi Baumgarten määritti 1700-luvulla estetiikan tarkoittamaan aistien tyydyttämistä (Hekkert 2006, 158). Usein tarkasti tiettyyn funktionaaliseen tarpeeseen pyrkivässä suunnittelussa estetiikka jää taka-alalle. Tämä tuntuu muotoilijan näkökulmasta ristiriitaiselta. Mukavuuden ja estetiikan huomioiminen eivät sulje toisiaan pois; molemmat olisi hyvä huomioida myös aistineutraalissa muotoilussa. Hyvässä suunnittelussa esteettisiä valintoja tehdään muun muassa materiaalien, leikkausten, värien ja kuosien kautta.
Aistiyliherkkyydet eivät aina näy ulospäin, mutta herkkyyden omaavalla niiden vaikutus voi ulottua laajalle ja epämukavat vaatteet voivat olla todellinen haaste. Kun vaate tuntuu mukavalta päällä, se ei vain helpota arkea, vaan mahdollistaa myös yhteyden ympäröivään maailmaan.
Kirjoittajat
Emilia Oksanen on LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2025 valmistunut puettavan muotoilun alumni. Hän työskentelee vintage-vaatteita myyvässä liikkeessä ja on kiinnostunut tutkimaan ihmisten herkkyyttä muotoilun näkökulmasta.
Tuuli Ruokolainen-Pursiainen on laaja-alainen, visuaalinen asiantuntija ja suunnittelija. Hän työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa puettavan muotoilun tuntiopettajana. Hän on koulutukseltaan muotoilija (Amk) ja opiskelee töiden ohessa taidekasvatusta (FM) syventyen estetiikkaan ja nykytaiteen ilmiöihin.
Lähteet
Ekberg, M. 2024. Tekstiili- ja vaatetusalan opiskelija. Lapin yliopisto. Haastattelu 25.11.2024.
Hekkert, P. Design aesthetics: Principles of pleasure in design. 2006. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://research.tudelft.nl/en/publications/design-aesthetics-principles-of-pleasure-in-design
Kay, E., Levick, J. & Machingura, T. 2024. Sensory Considerations for Emerging Textile Applications. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/2673-7248/4/1/2
Kähkönen, E. Terveydeksi! 2022. Minäkö yliherkkä. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.apteekki.fi/terveydeksi/mielessa/minako-yliherkka.html
Oksanen, E. 2025. Aistiyliherkkyydet ja vaatetus: muotoilijan näkemyksiä aistineutraaliin vaatetukseen. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/883778
