Animaatiot asiakas- ja potilasturvallisuutta edistämässä

Näkö on ihmisen vahvin aisti, ja se lähettää yli kahdeksan kertaa enemmän tietoa aivoihimme kuin muut aistit yhteensä. Tämän takia tiedon sisäistäminen on nopeinta, kun tieto on visuaalisessa muodossa (Koponen ym. 2016, 17). Animaation yhdistäminen pedagogiikkaan tapahtuu tarinallisuuden avulla, jota elävöitetään liikkuvan kuvan ja äänen kautta (Helanen 2007, 37).

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” kuvastaa mielestämme animaation teossa tärkeätä asiaa. Tekoprosessin taustana toimii hyvin suunniteltu kuvakäsikirjoitus, joka on suunniteltu käsikirjoituksen pohjalta.

Kuvakäsikirjoitus toimii visuaalisena esitystapana, jolla luodaan ymmärrys tapahtumasarjasta. Sen avulla luodaan ymmärrys tarinan kokonaisuudesta, jossa eri kuvat toimivat raameina tapahtumille. (Vyond team 2023.) Kun kuvakäsikirjoitus on toiminnan taustalla, on luoville ideoille sekä oivalluksille tilaa syntyä näiden rajauksien sisällä (Tuovi 2023).

Vaikka kyseessä onkin fiktiivinen toiminta eli animaatio kerrotusta tarinasta, on tekoprosessissa tärkeä luoda animaatiossa tapahtuvat liikkeet mahdollisimman realistiseksi.  Animaatioissa voidaan havainnollistaa eri elementtien kautta asioita, joiden kuvaaminen puhuttaessa tai kirjoitettuna voisi olla monimutkaista (Helanen 2007, 37).

Tavoitteena autenttiset tilanteet

PEDA-Safety -hankkeen (LAB 2023) tarkoituksena on luoda uutta ja innostavaa opiskelumateriaalia asiakas- ja potilasturvallisuudesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä ammattilaisille, ja yhdeksi pedagogiseksi menetelmäksi valikoitui animaatio. Peda-Safety -hankkeen animaatioiden tekoprosessi käynnistyi suunnittelupalaverissa muotoilun yksikön sekä hankkeen asiantuntijoiden kesken. Hankkeen asiantuntijat hahmottelivat käsikirjoitukset ja vastasivat animaatioiden sisällöstä. Animaatioista haluttiin mahdollisimman autenttisia asiakas- ja potilastilanteita kuvaavia.

Suunnittelun yhteydessä käsikirjoituksista työstettiin treatment sekä alustava kuvakäsikirjoitus. Treatment on yksityiskohtaisesti kuvattu tapahtumaselostus käsikirjoituksesta preesensissä. Siitä ilmenevät peruselementit, keskeiset henkilöt sekä heidän keskeiset suhteensa ja päämääränsä tarinassa. (YLE 2010.) Käsikirjoituksien pohjalta hahmoteltiin eri elementit animaatioita varten.  Animaatioiden tekoprosessiin osallistui yli 20 mediasisällön suunnittelijaa LAB-ammattikorkeakoulusta, minkä vuoksi projektin alussa oli tärkeää laatia organisoitu työskentelytapa.

Muutamassa animaatiossa päätettiin hyödyntää sekatekniikkaa, jossa yhdistetään animaatiota ja puhetta. Haasteeksi osoittautui joidenkin käsikirjoitusten asiapitoisuus, jota olisi ollut mahdotonta avata treatmentin avulla. (Tuovi 2023.)

Koulutuskokonaisuuden haluttu lopputulos oli pedagogisesti yhtenäinen. Koko projektin ajan pidimme tarkasti mielessä koulutuskokonaisuuden loppukäyttäjät. On ollut tärkeää miettiä, miten saamme esitettyä asian selkeästi ja johdonmukaisesti siten, että animaatioilla on lisäarvoa oppimiseen.

Lähteet

Helanen, T. 2007. Mediaedu.fi – Animaatio mediakasvatuksen välineenä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. Viitattu 9.3.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78120/gradu01900.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koponen, J., Hilden, J. & Vaapasalo, T. 2016. Tieto näkyväksi. Helsinki: Aalto ARTS Books.

LAB. 2023. PEDA-Safety. Hanke. Viitattu 21.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/peda-safety

Tuovi, V-P. 2023. Lehtori. LAB-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 24.2.2023.

Vyond team. 2023. What is a storyboard and why do you need one. Viitattu 9.3.2023. saatavissa https://www.vyond.com/resources/what-is-a-storyboard-and-why-do-you-need-one/

YLE. 2010. Treatment. Kirjoittajan työkalut. Viitattu 9.3.2023. Saatavissa http://vintti.yle.fi/yle.fi/kohtaus/kohtaus/kirjoita/kirjoittajan-tyokalut/treatment.htm