Jos henkilö ei pysty hoitamaan taloudellisia asioitaan itse, hänen asioitaan voidaan hoitaa tietyin ehdoin myös edunvalvontaa kevyemmillä ratkaisuilla, kuten edunvalvontavaltuutuksella, pankin tilikäyttöoikeuksilla tai esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksilla (Digi- ja väestötietovirasto 2025). Jos henkilön asioita ei saada millään muulla tavalla asianmukaisesti hoidetuksi, edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa (Laki holhoustoimesta 442/1999, 8 §).
Honkanen (2025) tarkastelee opinnäytetyössään yleistä edunvalvontaa yritysten näkökulmasta. Rinnakkaistutkimuksessa selvitettiin yhteistyökäytänteitä yritysten ja edunvalvontatoimistojen välillä. Pohjois-Karjalan edunvalvontatoimiston henkilöstölle sekä Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n jäsenyrityksille suunnatuissa kyselytutkimuksissa selvitettiin, mitä keskeisiä asioita yritysten tulisi tietää yleisestä edunvalvonnasta ja mitkä asiat edistävät hyvää yhteistyötä yritysten ja edunvalvontatoimistojen välillä. Tutkimuksessa saatiin lisätietoa käytännön yhteistyöstä, kuten edunvalvonnan laskutuskäytänteistä ja ostoluvista sekä päämiesten oikeustoimikelpoisuuden vaikutuksista kauppasopimuksiin.
Myynti ja laskutus edunvalvonnassa olevan asiakkaan kanssa
Edunvalvojan määrääminen ei poista henkilön oikeustoimikelpoisuutta (Laki holhoustoimesta 442/1999, 14 §, 18 §). Ennen laskulle myymistä yritys voi tarkistaa, onko asiakkaalle määrätty edunvalvoja. Tiedot löytyvät Digi- ja väestötietoviraston holhousasioiden rekisteristä. (Digi- ja väestötietovirasto 2025.) Mikäli asiakkaan tiedetään olevan edunvalvonnassa, kauppasopimuksista on syytä sopia ennakkoon edunvalvonnan kanssa, jotta yritys voi varmistua, että lasku pystytään maksamaan eikä yritykselle aiheudu luottoriskejä (Honkanen 2025, 26).
Edunvalvonnan myöntämällä ostolupa-asiakirjalla edunvalvonta sitoutuu maksamaan ostoksen ja pyytää laskuttajaa lähettämään laskun edunvalvontaan. Ostoluvassa määritellään muun muassa ostopaikka, voimassaoloaika, hankinnan kohde, budjetti, oston suorittaja ja laskutusohjeet. Yrityksen on tärkeää noudattaa ostoluvan ehtoja, sillä ne perustuvat asiakkaan taloudelliseen kokonaistilanteeseen ja edunvalvojan harkintaan. (Honkanen 2025, 33–35.)
Edunvalvonnassa suositaan verkkolaskuja, mutta edunvalvonta vastaanottaa myös sähköposti- ja paperilaskuja. Jokaisella edunvalvontatoimistolla on oma verkkolaskuosoitteensa. Sähköpostilaskut tulisi lähettää virastosähköpostiin ja paperilaskut siihen toimipaikkaan, jossa asiakkaan asioita hoidetaan. Laskut osoitetaan aina asiakkaan nimellä, ja niihin suositellaan merkittäväksi asiakkaan koko nimi sekä edunvalvojan virkanimike, kuten ”1. yleinen edunvalvoja”. Edunvalvojan tai sihteerin nimeä ei tule käyttää. Laskuttajan yhteystietojen on oltava laskussa tai muutoin helposti saatavilla, jotta edunvalvonta voi tarvittaessa ottaa yhteyttä laskuttajaan. Tarkat laskutustiedot voi varmistaa edunvalvontatoimiston asiakaspalvelusta. (Honkanen 2025, 32–33.)
Viestintä yritysten ja edunvalvontatoimistojen välillä
Yrityksillä voi olla käytössään edunvalvontaan erikseen sovittuja yhteydenottokanavia, kuten sähköpostiosoite, puhelinnumero, verkkolomake tai nimetty yhteyshenkilö. Yrityksillä voi olla myös asiakasrekistereissään tieto asiakkaan edunvalvonnasta, mikä varmistaa, että taloudellisiin asioihin liittyvät tiedotteet ja laskut tavoittavat myös edunvalvojan. (Honkanen 2025, 30–31.)
Edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit ovat tavoitettavissa tiettyinä puhelinaikoina. Henkilöstöllä ei ole pääsyä toistensa työpuhelimiin tai sähköposteihin, mikä voi viivästyttää asioiden hoitoa esimerkiksi poissaolotilanteissa. Yhteydenotto asiakaspalvelunumeroon varmistaa nopeimmin yhteyden oikeaan henkilöön tai hänen sijaiseensa. (Honkanen 2025, 31.)
Edunvalvontatoimiston asiakaspalvelunumeroon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä kaikissa edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Yrityksillä ja muilla sidosryhmillä on usein ajantasaisempaa tietoa asiakkaidensa elämäntilanteista kuin edunvalvonnalla. Edunvalvojilla on yleinen huolenpitovelvollisuus, mikä edellyttää tarvittavien toimenpiteiden käynnistämistä, jos esimerkiksi yritys ilmoittaa huolesta asiakkaan terveydentilan tai elinolojen suhteen. Tällaiset ilmoitukset voivat edistää edunvalvonnassa olevan henkilön etujen ja oikeuksien toteutumista. (Honkanen 2025, 53.)
Kirjoittajat
Jessica Honkanen on valmistunut liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta ja työskentelee Oikeuspalveluvirastossa edunvalvontasihteerinä.
Jarmo Kemppinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä juridiikan lehtorina.
Lähteet
Digi- ja väestötietovirasto. 2025. Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen. Viitattu 1.6.2025. Saatavissa https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen
Honkanen, J. 2025. Opas yleisestä edunvalvonnasta ja sen sidosryhmäyhteistyöstä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616337
Laki holhoustoimesta (442/1999). Finlex. Viitattu 1.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/442
philreeseabb. 2022. Reese, P. Business, Deal, Team. Pixabay. Viitattu 18.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/business-deal-team-broker-arizona-7533126/
