Kuntotestauksen hyödyntäminen liikkumisen motivoinnissa

Suomalaiset viettävät suurimman osan ajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Työikäiset aikuiset liikkuvat reippaasti tai rasittavasti alle tunnin päivässä. Ikäihmisille reipasta tai rasittavaa liikuntaa kertyy enää noin puoli tuntia päivässä. Suurin osa tästä liikkumisesta kertyy alle viisi minuuttia kestävistä jaksoista. (Husu ym. 2022.)

Myös lasten liikkuminen on vähentynyt. Lukiolaisista vain 19 % liikkui liikuntasuositusten mukaisen määrän, kun perusopetusikäisistä lapsista vielä 37 % ylsi liikuntasuositusten mukaiseen määrään. (Kokko & Hämylä 2025.) Liian vähäisen liikunnan on arvioitu aiheuttavan yhteiskunnalle vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset suorina terveydenhoitokuluina sekä tuloverojen menetyksinä (Kolu ym. 2022). Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yhtenä kohtana onkin Suomi liikkeelle -ohjelma, jolla pyritään kääntämään liikkuminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä (Valtioneuvosto 2024).

Liikkumisen motivoinnin keinot

Jotta vähän liikkuvat henkilöt saadaan liikkumaan enemmän, tarvitaan usein terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisen tekemää interventiota. Liikkumaan motivointiin ei ole olemassa yhtä oikeaa keinoa, mutta tutkimuksen mukaan interventiot, jotka sisältävät itsesäätelyyn liittyviä tekniikoita lisäävät liikkumismotivaatiota. Keinoina mainitaan esimerkiksi liikkumisen omaseuranta, liikkumisesta saatu palaute, liikkumistavoitteiden asettaminen, liikkumisen suunnitelmallisuus sekä liikkumisen esteiden poistaminen. (Knittle ym. 2018.)

Kuntotestausta voitaisiin hyödyntää paremmin monien näiden tekniikoiden tukena. Vähiten liikkuvat henkilöt elävät usein passiivista elämää. He kulkevat työmatkat autolla tai bussilla, tekevät kevyttä toimistotyötä eikä heillä ole fyysisesti rasittavia harrastuksia. Tällainen henkilö ei välttämättä koe päivän aikana fyysistä uupumusta, eikä näin ollen tiedosta olevansa huonossa fyysisessä kunnossa. Kuntotestistä saatu huono tulos voikin tulla yllätyksenä. Se voi kuitenkin toimia myös hyvänä keinona herättää kiinnostus liikkumista kohtaan.

Kuntotestin tuloksia voidaan hyödyntää myös liikkumisen tavoitteiden asettelussa sekä harjoitteluohjelman tekemisessä. Ehkä kuitenkin tärkeimpänä motivointikeinona kuntotestausta voidaan hyödyntää harjoittelun tulosten seurannassa. Testitulos toimii objektiivisena palautteena säännöllisen liikunnan avulla saavutetusta kehityksestä. On hyvin palkitsevaa havaita fyysisen kunnon parantuneen liikunnan seurauksena. Kuntotestistä saatu kannustava palaute ja oikein mitoitetut liikuntaohjeet lisäävät motivaatiota jatkaa liikunnan harrastamista ja voivat parhaimmillaan johtaa pysyvään elämäntapamuutokseen. (Pihlainen ym. 2011.)

Kuntotestauksen muodot

Fyysisen kunnon testaamisella tai kuntotestauksella tarkoitetaan ihmisen fysiologisten ominaisuuksien, kuten aerobisen energiantuoton, sydämen, verenkierto- ja hengityselimistön toiminnan sekä lihasvoiman ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan mittaamista. Kunkin osa-alueen testaamiseen on kehitetty useita erilaisia laboratorio-olosuhteissa suoritettavia kuntotestejä, kenttätestejä sekä urheilijoille lajikohtaisia suorituskykytestejä. (Keskinen ym. 2018.)

Lihasvoimaa voidaan testata esimerkiksi erilaisten voimadynamometrien avulla tehtävillä isometrisillä mittauksilla sekä kuntosalilaitteilla tai vapailla painoilla tehtävillä maksimivoimatesteillä, kuten penkkipunnerruksella, jalkaprässillä tai jalkakyykyllä. Kestävyyskuntoa voidaan testata erilaisilla kenttätesteillä, kuten Cooperin 12 minuutin juoksutestillä, UKK-instituutin kehittämällä 2 km:n kävelytestillä, tai esimerkiksi juoksumatolla tai polkupyöräergometrillä tehdyillä kuntotesteillä. (Keskinen ym. 2018.)

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetun opinnäytetyön (Räisänen 2025) tuloksena syntyi epäsuoran polkupyöräergometritestin opas sekä tulostenlaskentataulukko opetuskäyttöä varten. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä fysioterapiaopiskelijoiden tietämystä epäsuoran polkupyöräergometritestin taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä epäsuoran polkupyöräergometritestin tekemisestä asiakkaalle.

Lähteet

Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370

iStock. 2025. Nainen, joka ottaa sydän- ja keuhkostressitestin. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/nainen-joka-ottaa-syd%C3%A4n-ja-keuhkostressitestin-gm1357408100-431311239

Keskinen, K., Häkkinen, K. & Kallinen, M. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura ry.

Knittle, K., Nurmi, J., Crutzen, R., Hankonen, N., Beattie, M., & Dombrowski, S. U. 2018. How can interventions increase motivation for physical activity? A systematic review and meta-analysis. Health psychology review. Vol  12(3), 211–230. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17437199.2018.1435299

Kokko, S. & Hämylä, R. (toim.) 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvosto. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/

Kolu, P., Kari, J. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T., & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health,. Vol. 76(7), 677–684. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/jech-2021-217998

Pihlainen, K., Santtila, M., Ohrankämmen, O., Ilomäki, J., Rintakoski, M. & Tiainen, S.  2011. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja. Puolustusvoimat. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-kuntotestaajank%C3%A4sikirja-2015/332148cf-be2e-49ea-8fa2-0df6423724fc

Räisänen, A. 2025. Polkupyöräergometritestin opas : epäsuora submaksimaalinen polkupyöräergometritesti. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716681

Valtioneuvosto. 2024. Vahva ja välittävä Suomi, Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/