Etelä-Karjala on viime vuosina noussut esiin aktiivisena ja uudistuvana yritysalueena, jossa julkiset tuet ja neuvontapalvelut ovat olleet keskeisessä roolissa uusien yritysten synnyssä ja kasvussa. Alueella on nähty erityisesti Lappeenrannan ja Imatran seuduilla kasvua uusiutuvan energian tuotteissa, luovilla aloilla ja teknologia-alalla. Taustalla vaikuttavat muun muassa Business Finlandin ja ELY-keskuksen tarjoamat rahoitukset sekä paikalliset kehitysyhtiöt ja hautomot, kuten Business Mill.
Yritystuet eivät ole pelkkää rahallista apua, vaan ne tarjoavat myös koulutusta, mentorointia ja verkostoitumismahdollisuuksia, jotka ovat erityisen tärkeitä alueilla, joilla markkinat ovat rajalliset ja väestöpohja harva (Suntio 2025). Etelä-Karjalassa tukijärjestelmät nähdään paitsi taloudellisina välineinä, myös yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä vahvistavina tekijöinä. Etelä-Karjalaan on kuitenkin maksettu tilastokeskuksen mukaan maakunnista vähiten yritystukia vuonna 2024 (Suntio 2025).
Etelä-Karjalan kehitys liittyy kiinteästi laajempaan keskusteluun Itä-Suomen merkityksestä. Alue ei ole vain joukko harvaan asuttuja maakuntia, vaan olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, hyvinvointia ja osaamisperustaa. Itä-Suomi muodostaa suuren osan EU:n ja Naton ulkorajasta, ja sen elinvoimaisuus on kansallinen turvallisuuskysymys. Rajaseutujen asuttuna pitäminen, infrastruktuurin ylläpito ja palveluiden saatavuus ovat osa Suomen strategista vakautta. (Sikanen 2025.)
Itä-Suomessa sijaitsee myös useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kuten LUT-yliopisto, joka on kansainvälisesti tunnettu erityisesti energia- ja ympäristöteknologian aloilla. Alueen pk-yritykset hyödyntävät tätä osaamista ja luonnonvaroja kestävällä tavalla. Metsät, vesistöt ja mineraalit muodostavat perustan metsäteollisuudelle ja bioenergialle, jotka ovat merkittäviä vientialoja ja huoltovarmuuden kulmakiviä. (Sikanen 2025.)
Uusia avauksia
Vaikka väestökehitys on ollut haasteellinen, se ei ole kohtalo. Oikeilla investoinneilla – kuten liikenneyhteyksien parantamisella, digitaalisella saavutettavuudella ja koulutuksen vahvistamisella voidaan luoda edellytyksiä kasvulle ja paluumuutolle. Itä-Suomen tukeminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan investointi koko Suomen tulevaisuuteen (Sikanen 2025).
Etelä-Karjalassa Business Mill on ollut keskeinen toimija yritysten tukemisessa. Keväällä 2025 teetetty asiakastyytyväisyyskysely osoitti, että 79,3 % asiakkaista koki palvelun vaikuttaneen aidosti yrityksen kasvuun. Suositteluindeksi (NPS) oli 38, mikä on erinomainen tulos. Vastauksia saatiin yhteensä 30 ja niistä käy ilmi, että asiakkaat, jotka käyttävät Business Millin palveluita uskovat, että he käyttävät palveluita jatkossakin (66,7 %). Kritiikkiä saatiin lähinnä viestinnän aktiivisuudesta ja esimerkkien näkyvyydestä.
Tähtäimessä kuninkuusravit 2027
Uusimpana avauksena Business Mill on lanseerannut KunkkariKlubin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan raviradan kanssa. Klubi kokoaa yhteen Etelä-Karjalan yrityksiä valmistautumaan vuoden 2027 kuninkuusraveihin. Yritykset saavat koulutusta, sparrausta ja mahdollisuuden yhteismarkkinointiin sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen tapahtuman kävijöille. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään 24.6.2025 Lappeenrannan raviradalla.
KunkkariKlubi on esimerkki siitä, miten suurtapahtumat voivat toimia alueellisen yhteistyön ja taloudellisen kasvun moottoreina. Saipan menestyksekäs kevät osoitti, että parhaiden tulosten saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa ja ennakointia.
Yritystuet Etelä-Karjalassa ovat siis enemmän kuin taloudellisia panostuksia – ne ovat investointi alueen ja koko Suomen elinvoimaan, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen (Sikanen 2025).
Kirjoittaja
Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.
Lähteet
Sandjaya. 2024. AI-luotu, liiketoimintaa, toimisto. Pixabay. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-liiketoimintaa-toimisto-8999620/
Sikanen, S. 2025. Itäinen Suomi ei ole painolasti, vaan osa Suomen hyvinvointia ja kokonaisturvallisuutta. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/itainen-suomi-ei-ole-painolasti-vaan-osa-suomen-hyvinvointia-ja-kokonaisturvallisuutta/
Suntio, M. 2025. Etelä-Saimaa selvitti Etelä-Karjalan suurimmat yritystuet – Näillä perusteilla tukea maksetaan. Etelä-Saimaa. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/8586634
