Etelä-Karjalaa on kutsuttu lastensuojelun edelläkävijäksi, eikä suotta. Vuonna 2024 kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä koko maassa oli 1,6 %, kun Etelä-Karjalassa vastaava luku oli 0,8 %. Matti Rimpelä ja Tiina Kirmanen (2024) tuovat esiin taustalla vaikuttavan pitkäjänteisen työn, jossa lapsiperheitä tuetaan peruspalveluissa asiantuntijuutta yhdistämällä. (Rimpelä & Kirmanen 2024, 408–409.) Joskus lapsen, nuoren tai perheen tilanne ei kuitenkaan ratkea perus- tai avopalveluilla, vaan tarvitaan lastensuojelun sijaishuoltoa.
Tapio Räty (2023) toteaa lapsen sijaishuollon tarkoittavan sitä, että huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella. Sijaishuolto järjestetään lapsen arvioitua palveluntarvetta vastaavasti. Tämä tarkoittaa, että viranhaltijoilla on velvollisuus arvioida lapsen sijaishuollon järjestämistapaa hänen yksilöllisiä olosuhteitaan sekä etuaan huomioivalla tavalla. Lastensuojelun on lain mukaan oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen heidän tarvitsemansa tuen. (Räty 2023, 582–593.)
Lastensuojelulain 50§ mukaan lapsen sijaishuoltopaikan valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomio huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin ja hoidon jatkuvuuteen sekä lapsen sisarus- ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Sijaishuoltopaikkaa valitessa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään siinä tapauksessa, ettei sijaishuoltoa voida lapsen edun mukaisesti järjestää riittävin tukitoimin perhehoidossa tai muualla. (LSL 417/2007.) Tämä tarkoittaa perhehoidon ensisijaisuutta. Jotta perhehoitaja pystyy tukemaan sijoitetun lapsen kehitystä ja hyvinvointia, ihmissuhteita sekä huomioimaan lapsen kielellistä ja kulttuurista taustaa, tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä etenkin vaativien kasvatustilanteiden osalta. Tavoitteena on taata lapselle pysyvyyttä perhehoitoperheessä ja välttää laitokseen sijoittamista.
Yhteistyössä osaamista perhehoidon vaativiin tilanteisiin
Lastensuojelussa perhehoitajalla on kaksoisrooli: perheeseen sijoitetun lapsen kanssa eletään arkea iloineen ja suruineen, toteuttaen samalla julkishallinnollista tehtävää. Perhehoitolain mukaan perhehoitajana voi toimia henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Hyvinvointialueelle toimeksiantosopimuksella perhehoitajana toimimisen ehtona on ennakkovalmennuksen suorittaminen. (Perhehoitolaki 263/2015.) Vaikka ennakkovalmennuksen kautta aloittava perhehoitaja saakin tietoa lastensuojelusta, perhehoitajuudesta sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta perhehoidossa, on jatkuva osaamisen vahvistaminen tärkeää perhehoidon laadun tukemista. Vielä merkittävämpää on, että osaamista vahvistamalla perhehoitaja pystyy vastaamaan sijoitetun lapsen erityistarpeisiin sekä luomaan turvallista kiintymyssuhdetta.
Perhehoitajalle on tukena nimetty vastuutyöntekijä hyvinvointialueelta. On tärkeää tunnistaa, että myös hyvinvointialueella on kaksoisrooli. Lastensuojelun sijaishuollon työntekijät toimivat perhehoitajien tärkeänä tukena, mutta sama organisaatio käyttää myös julkista valtaa valvoessaan perhehoidon laatua ja toteutumista alueellaan. Valtasuhteesta huolimatta yhteistyössä on saavutettava luottamus ja avoin vuorovaikutussuhde lastensuojelun työntekijöiden sekä perhehoitajien välillä.
Elämää perheissä -hankkeessa (LAB 2025) LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhehoitoliitto ry sekä Suomen perhehoitajat ry vahvistavat yhteistyössä lastensuojelun ja perhepalveluiden ammattilaisten sekä perhehoitajien osaamista ja ammattitaitoa vaativissa lastensuojelun perhehoitoon liittyvissä tapauksissa. Samalla rakenteellisuus yhdistyy käytäntöihin ja toimintaan. Perimmäisenä yhteisenä tavoitteena on tukea perhehoitoon sijoitetun lapsen edun toteutumista ja sujuvaa elämää perheissä.
Kirjoittaja
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Elämää perheissä -hankkeen projektipäällikkönä
Lähteet
LAB. 2025. Elämää perheissä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elamaa-perheissa
Lastensuojelulaki (417/2007). Finlex. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa Lastensuojelulaki | 417/2007 | Lainsäädäntö | Finlex
Perhehoitolaki (263/2015)(263/2015). Finlex. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa Perhehoitolaki | 263/2015 | Lainsäädäntö | Finlex
Rimpelä, M. & Kirmanen, T. 2024. Miksi lapsiperhepalvelujen uudistamista Etelä-Karjalassa ei ole tutkittu? Yhteiskuntapolitiikka 89 (2024), 4. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149754/YP2404_Rimpel%C3%A4%26Kirmanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Räty, T. 2023. Lastensuojelulaki – käytäntö ja soveltaminen. 5. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
