Sairaanhoitajaopiskelijoiden käytännön työharjoittelua on ohjattu Päijät-Hämeen keskussairaalan eri osastoilla VOO-mallin mukaisesti tänä syksynä 2025 jo kymmenen vuoden ajan. VOO-harjoittelussa opiskelija toimii osana moniammatillista työryhmää joko toisen opiskelijan kanssa tai tiiminä. Tarkoituksena on vastata potilaan hoidosta ja omasta oppimisesta kokonaisvaltaisesti potilas hoidon keskiössä (STM 2020, 34–35).
VOO-mallin juuret
VOO-harjoittelun juuret Suomessa ulottuvat 2010 luvun alkuun ja pohjaavat Hollannissa teaching department-kokeilussa luotuun malliin. Mallista on käytetty myös nimitystä Learning department ja Teaching unit (Opetushallitus n.d.). Vastaavaa mallia on toteutettu Ruotsissa 2000-luvun puolivälistä nimellä Moduuliharjoittelu (Manninen, K. 2014, 132–134). Suomessa on kansallisesti lanseerattu käyttöön sekä Moduuliharjoittelu-malli, Tiimiharjoittelu-malli kuin Vastuuta ottamalla opit -malli, josta käytetään myös lyhennettä VOO-harjoittelumalli. Päijät-Hämeen keskussairaalaan VOO-harjoittelumalli jalkautui opetusylihoitaja Tuija Sulosen työn myötä vuonna 2014 lehtori Laura Laakkosen vetämän Koulutuskeskus Salpauksen hankkeen ”Vastuuta ottamalla opit” innoittamana. (Pirhonen, A. 2025).
VOO-malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Päijät-Hämeen keskussairaalassa uraauurtavaa työtä VOO-harjoittelumallin implementoinnissa ovat tehneet opetusylihoitaja Tuija Sulonen sekä asiantuntijasairaanhoitaja Arja Pirhonen. VOO-harjoittelumallissa ovat toiminnan alusta lähtien työskennelleet työparina sekä lähihoitajaopiskelijat että sairaanhoitajaopiskelijat vastaten potilaan hoidosta yhdessä. Malli on vuosien saatossa laajentunut käyttöön lähes kaikille osastoille Keskussairaalassa. Viimeisimpänä malli on otettu käyttöön Akuutti24 alueella päivystyksessä syksyllä 2024. Syksyllä 2025 malli otetaan käyttöön myös Päivystysosastolla. Malli on käytössä myös Kuntoutussairaala Jalmarissa. Malli on mahdollisesti laajenemassa myös palvelutalo Onnenpolkuun (Pirhonen, A. 2025).
VOO-mallissa opiskelijoita voi olla opiskelijatiimeissä opintojensa eri vaiheista. Oleellista on, että harjoitteluympäristö mahdollistaa opiskelijan henkilökohtaisten harjoittelutavoitteiden mukaisen oppimisen. Harjoittelun edetessä opiskelijoiden osaamisen tason, ongelmanratkaisukyvyn sekä päätöksenteon osaamisen odotetaan lisääntyvän vertaisoppimisen ja vastuun ottamisen avulla. Tiimityötaidot sekä itsenäinen työote vahvistuvat. Työelämäohjaajan rooli on mallissa muuntunut perinteisestä ohjauksesta enemmän mentoroivaksi työotteeksi (Korhonen, T. 2020). Pirhosen mukaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa kirurgian osastolla VOO-harjoittelun mukaisessa mallissa on ollut mukana lähihoitajien, sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien lisäksi myös lääketieteen kandidaatteja. Saadun kokemuksen ja palautteen perusteella VOO-mallin mukaista harjoittelumallia voi soveltaa omin yksilöllisin eroin myös niin somaattisesti kuin psyykkisesti sairaiden potilaiden hoidosta vastaaviin yksiköihin (Pirhonen, A. 2025).
Klinikkaopettajuus osana VOO-harjoittelumallia yhteistyötahojen ja verkostoitumisen tukena
Klinikkaopettajuus on kulkenut oleellisena osana VOO-harjoittelumallia vuodesta 2019 lähtien Koulutuskeskus Salpauksen hoitotyön opettajien toimiessa opiskelijoiden tukena kentällä. LAB ammattikorkeakoulu on tullut mukaan klinikkaopettajamalliin vuonna 2024.
Kilpisen mukaan klinikkaopettajuudella tarkoitetaan intensiivisempää opiskelijaohjausta valituissa työyksiköissä, joihin opettaja jalkautuu säännöllisesti (Kilpinen, 2024). Häll toteaa, että amk-taustaisen Klinikkaopettajan työnkuvan keskiössä on opiskelijan ohjaaminen ilman kliinisen hoitotyön vastuuta. Käytännössä työote on opiskelijaa ohjaava, esimerkiksi dokumentoinnissa tai hoitotyön päätöksentekoon tarvittavan tiedon etsinnässä. Hoitotyön vastuu on aina yksikön työntekijöillä (Häll, 2025).
Näkökulmia työharjoittelun ohjaukseen tulevaisuudessa
STM (2020) ehdottaa julkaisussaan, että sosiaali- ja terveysalojen tutkinnoissa tulisi ottaa laajasti käyttöön tiimiharjoittelu-malli, jonka tavoitteena on vahvistaa yhdessä oppimista, opiskelijan ammattirooliin kasvamista sekä moniammatillista yhteistoimintaa ja päätöksentekoa. Perinteistä yksilöllistä harjoittelua ei tule unohtaa, vaan mahdollistaa yksilöllinen ohjaus rinnakkaisena käytäntönä (STM, 2020, 9).
Kirjoittaja
Anni Koponen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja vastaa yhtenä opettajana VOO-harjoittelun ohjauksista ja toimii klinikkaopettajana.
Lähteet
Häll, H. 2025. Klinikkaopettaja oppimisen tukena sairaanhoitajaopiskelijoiden työharjoittelussa. Viitattu 4.8.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/klinikkaopettaja-tukee-sairaanhoitajaopiskelijan-harjoittelukokemusta/
Kilpinen, F. 2024. Klinikkaopettaja tukee sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelukokemusta. 4.8.2025. Saatavissa Klinikkaopettaja tukee sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelukokemusta – LAB Focus
Korhonen, T. 2020. Työelämällä tärkeä rooli sairaanhoitajan osaamisen arviointimenetelmien kehittämisessä. Blogit Savonia. 4.8.2025. Saatavissa yleSHarviointi – 2020 luvun osaamisen arviointia
Manninen, K. 2014. Experiencing authenticity – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm.
Manninen, K. 2014. Experoence authenticy – the core of student learning in clinical practice. Stockholm: Karolinska Institutet. Viitattu 4.8.2025. Saatavissa https://openarchive.ki.se/xmlui/bitstream/handle/10616/41988/Thesis_Katri_Manninen.pdf?
Oksanen, I. 2025. Opetusalapäällikkö. Koulutuskeskus Salpaus. Haastattelu 12.5.2025.
Opetushallitus. n.d. Ammattipeda. Vastuuta ottamalla opit. Viitattu 4.8.2025. Saatavissa Vastuuta ottamalla opit – AmmattiPeda
Pirhonen, A. 2025. Asiantuntijasairaanhoitoja. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Haastattelu 12.5.2025.
STM.2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Viitattu 4.8.2025. Saatavissa Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen – Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle
