Eläinavusteisia menetelmiä on käytetty Suomessa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 2000-luvulta asti. Eläinavusteisessa fysioterapiassa eläin toimii fysioterapeutin työparina osana tavanomaista terapiaa, jonka tavoitteena on edistää ihmisen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä. Eläimen ohjaajalla tulee olla sosiaali- ja terveysalan tai kasvatus- ja opetusalan koulutus sekä täydennyskoulutus eläinavusteisuuteen. (Hautamäki ym. 2021.)
Eläinavusteisessa kuntoutuksessa yleisimpänä käytettyjä eläimiä on kerrottu olevan koira, hevonen ja kissa. Muita esiin tulleita eläimiä olivat kanit, alpakat, ankat, matelijat ja erilaiset maatilan eläimet. (Hautamäki ym 2018.) Käytetyn eläimen tulee olla tehtävään hyvin soveltuva ja koulutettu (Hautamäki ym 2021). Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry kehittää koira-avusteista toimintaa sekä järjestää täydennyskoulutuksia (Vehmasto & Lipponen 2021).
Eläimen vaikutus asiakkaaseen
Eläinten seurassa olemisen rentouttava, sosiaalisuutta lisäävä ja mielihyvää tuova vaikutus on nykyäänkin eläinavusteisen toiminnan keskeinen tekijä (Hautamäki ym. 2018). Fyysinen toiminta eläinten kanssa edistää kehon asentokontrollia ja hahmottamista, parantaa jaksamista, unenlaatua ja päivärytmiä. Eläimen läsnäololla on monia vaikutuksia. Se vähentää ahdistusta ja levottomuutta, lisää kuntoutumismotivaatiota, parantaa tunnetaitoja, luottamusta sekä rauhoittumis- ja virkistäytymistaitoja. (Vehmasto & Lipponen 2021.)
Eläin on tärkeä osa asiakkaan motivaatiota kaikissa eläinavusteisuuden muodoissa ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiassa motivaation merkitys onkin suuri: silloin kun liikkuminen on erityisen haastavaa, harjoittelua tehdään eläintä varten. Asiakkaat ja terapeutit ovat tuoneet esille, että asiakas jaksaa, uskaltaa sekä hahmottaa harjoitteita paremmin koiran kanssa kuin ilman. Eläimen läsnäolo tekee tilanteesta rentouttavan ja terapiaan saapumiseen tulee positiivinen vire. Välillä riittää, että eläin on vain tilanteessa läsnä eikä sen kanssa varsinaisesti tehdä harjoituksia. (Hautamäki ym. 2018.) Joissakin eläinavusteisen toiminnan muodoissa terapiaan kuuluu eläimen hoitaminen, kuten ruokinta, harjaus ja pesu (Alliance of Therapy Dogs 2018).
Ammatillinen toiminta
Eläinavusteinen ammattilaistyö on tarkoituksenmukaista, tavoitteellista toimintaa, jossa eläin on osana kuntoutus-, hoito-, opetus- tai muuta hyvinvointia edistävää prosessia. Eläin voi olla osana esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta, kuten fysio-, toiminta- tai puheterapiaa. Eläinavusteisessa kuntoutuksessa eläimen kanssa työskentely on aina osa suurempaa prosessia, joka on ennalta suunniteltua ja sovittua asiakkaan kanssa. Siinä on selkeät tilanne- ja yksilökohtaiset tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan. Koko prosessi tulee arvioida ja dokumentoida. (Hautamäki ym. 2021.)
Ratsastusterapia Suomessa
Fysioterapeutin toteuttama ratsastusterapia on yksi Kelan järjestämistä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapian muodoista. Sillä pyritään edistämään muun muassa asiakkaan motorisia taitoja, liikkeen sietämistä sekä oman kehon ja liikkeen hallintaa ja hahmottamista. Työskentelymenetelminä voivat olla erilaiset tallityöt, maasta käsin työskenteleminen tai kärryillä ajaminen. Ratsastusterapiaa saa toteuttaa fysioterapian laillistetun ammattinimikkeen omaava henkilö, jolla on myös ratsastusterapeutin koulutus. (Kela 2022.)
Tavoitteet ovat asiakkaasta riippuen esimerkiksi motorisia, sosiaalisia tai psykologisia ja ne asetetaan GAS-menetelmää käyttäen. Hevosen kanssa toimiminen on motivoiva kokemus, joka on hyödyksi asiakkaan aktivoinnissa kuntoutusprosessin aikana. Ratsastusterapiatyössä käytetty hevonen on toimintaan koulutettu ja on sekä luonteensa että rakenteensa vuoksi sopiva terapiakäyttöön. (Suomen ratsastusterapeutit.)
Heikkisen ym. (2025) opinnäytetyössä käsiteltiin eläinavusteisuutta fysioterapian tukena kroonisen kivun hoidossa. Opinnäytetyön tulokset antoivat positiivisia viitteitä siitä, että potilaan kivun kokemus väheni eläimen läsnäolon avulla. Tutkimustietoa eläinavusteisuuden vaikutuksista tarvitaan kuitenkin vielä enemmän.
Kirjoittajat
Riikka Leppä on 3. vuoden fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Alliance of therapy dogs. The modern use of animal assisted therapy. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa Animal Assisted Therapy | Alliance of Therapy Dogs
Hautamäki, L., Ramadan, F., Ranta, P., Haapala, E. & Suomela-Markkanen, T. 2018. Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Kela. Viitattu 25.5.2025. Saatavissa Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa
Hautamäki, L., Ramadan, F. & Vilhunen, T. 2021. Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä. Kuntoutussäätiö. Viitattu 25.5.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/06a4187d-0911-4c46-8755-cc16ffbe0c08/content
Heikkinen, T., Kangas, A. & Leppä, R. 2025. Eläinavusteisuus fysioterapian tukena kroonisen kivun hoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.9.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/889198
Kela. Yksilöterapiat. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvaus. 2022. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiat
Suomen ratsastusterapeutit ry. Ratsastusterapia. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa Ratsastusterapia – Suomen Ratsastusterapeutit ry
Vehmasto, E. & Lipponen, M. 2021. Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu: 25.5.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16383
