Opiskelijoiden kulttuuriset erot vaikuttavat merkittävästi heidän kokemuksiinsa korkeakouluopiskelusta ja voivat vaikuttaa myös opintoihin sitoutumiseen. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden käsitykset opiskelusta ja siihen liittyvistä käytännöistä voivat poiketa huomattavasti verrattuna suomalaisiin korkeakouluopiskelijoihin. (Airas ym. 2019, 80–81.) Opetuksessa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat hyötyvät siitä, että heidän kulttuuriset taustansa ja oppimiseen vaikuttavat erityispiirteensä huomioidaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa (Laitinen 2014, 27). SAILA-hankkeessa yhteisopettajuus on ollut yksi keskeinen ratkaisu tukemaan laillistujien oppimista. Opettajien välinen yhteistyö ja vuorovaikutuksellinen kollegiaalinen tuki liittyvät opetuksen laatuun ja osaamisen vahvistamiseen (Fernandes ym. 2023). Hankkeessa yhteisopettajuutta onkin hyödynnetty monipuolisesti läpi laillistamisväylän opintoja.
Ohjauksen tarve korostuu koko laillistamisväylän ajalla
Eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaustarpeet ja opiskeluun liittyvät haasteet poikkeavat usein muiden opiskelijoiden tarpeista, ja niitä tarkastellaan laaja-alaisesti opiskelijan yksilölliset taustat huomioiden (Sievers & Vasari 2024, 30). SAILA-hankkeen aikana laillistujille nimettiin oma tutoropettaja, jonka kanssa he pystyisivät käymään säännöllisiä HOPS-keskusteluita osana opinto- ja uraohjausta. Näissä keskusteluissa laillistujan kanssa käytiin läpi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja annettiin konkreettista tukea aina tilanteen mukaan. Eri kulttuurista tulevilla opiskelijoilla on tyypillisesti enemmän avuntarpeita myös opinnoissa noudatettavien käytäntöjen osalta (Civil & Tuominen 2024, 69).
Suomalainen korkeakoulukulttuuri korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja vastuunkantoa, mikä voi olla haastava omaksua (Airas ym. 2019, 71). SAILA-hankkeessa ohjauksen lähtökohtana on ollut laillistujan yksilöllinen tuentarve, ja hankkeessa onkin panostettu henkilökohtaiseen ja opiskelijalähtöiseen opintojen etenemisen tukemiseen. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että liiallinen joustavuus opinnoissa ei valmista laillistujaa työelämän vaatimuksiin, kuten työaikojen ja ohjeiden noudattamisen (Sievers & Vasari 2024, 33).
Opintojen etenemisen tukeminen
Aiemmat opiskeluun liittyvät kokemukset voivat vaikuttaa opinnoissa etenemiseen, mikä oli havaittavissa myös laillistamisväylällä. Laillistamisväylällä oli opiskelijoita, jotka olivat suorittaneet Suomessa lähihoitajatutkinnon. Heille osa opetuksessa hyödynnettävistä oppimisympäristöistä olivat jo entuudestaan tuttua, kuten myös erilaiset muut opiskelukäytänteet. Sen lisäksi heidän kielellinen valmiutensa hoitotyön näkökulmasta oli osalla kehittyneempi. Oli selkeästi havaittavissa, että laillistujien tuen tarve vaihteli ryhmän sisällä, ja vertaisen tuki laillistumisväylän opinnoissa korostui.
SAILA-hankkeen laillistumisväylän opiskelijoista useampi suoritti opintojaan työnohessa. Laillistujien henkilökohtaiset resurssit voivat nousta opintojen etenemisen haasteiksi. Samalla on tärkeää kuitenkin huomioida toimeentuloon liittyvät mahdolliset paineet ja tukea laillistujan kykyä yhdistää opiskelu ja työ sujuvasti. SAILA-hankkeessa työelämäharjoittelut oli mahdollista tehdä opinnollistamisen mallin mukaisesti. Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaisen osaamisen hankkimista työsuhteessa. Laillistuja oppii työtä tekemällä ja soveltamalla aiemmin opittua käytäntöön kehittäen sairaanhoitajan osaamistaan.
Syksyllä 2024 LAB-ammattikorkeakoulussa SAILA-hankkeen laillistamisväylällä aloitti 16 opiskelijan ryhmä. Laillistujien ryhmä koostui omassa kotimaassaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolella jo sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista opiskelijoista. Hankkeen aikana ryhmä on edennyt opinnoissaan, ja osa heistä onkin jo valmistunut ja siirtynyt hoitotyön ympäristöihin työskentelemään Suomessa sairaanhoitajina. Hankkeen aikana luotu ja pilotoitu laillistamisväylä tulee jatkossakin tukemaan aikaisemman osaamisen tunnistamista sairaanhoitajakoulutuksessa valtakunnallisesti.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän toimii SAILA-hankkeissa asiantuntijana.
Lähteet
Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Stenberg, H., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu: 10.11.2025 Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/si tes/default/files/documents/KARVI_2219.pdf
Civil, T. & Tuominen, R. 2024. ”Tutorit on ihan valtava resurssi ja siitä pitäis saada se kaikki potentiaali irti” Tutortoiminnan kehittäminen korkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 26 (3), 28–46. Viitattu 10.11.2025 Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/148287/95453
Fernandes, S., Araújo, A. M., Miguel, I. & Abelha, M. 2023. Teacher Professional Development in Higher Education: The Impact of Pedagogical Training Perceived by Teachers. Education Sciences, 13(3), 309. Viitattu 10.11.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/2227-7102/13/3/309
Sievers, A. & Vasari, V. 2024 Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten opiskelijoiden ohjaus ja integraation tukeminen. Teoksessa Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus: uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, Taito-sarja 146. Viitattu 10.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/871286/2024%20Taito%20146%20Toiminnallisesti_kaksikielinen_korkeakoulutus.pdf?sequence=2&isAllowed=y
