Digitaalisuus ja tekoäly korkeakouluyrittäjyyden kasvualustana

Tekoälyn vaikutukset ulottuvat teknologisista innovaatioista liiketoimintamallien muutoksiin ja uuden yrittäjyyden syntyyn. Suomessa tekoälyekosysteemi on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja yhä useampi yritys ja startup hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Kehitys näkyy esimerkiksi tekoälypohjaisten yritysten määrän kasvuna sekä laajenevana tutkimus- ja kehitystoimintana (FAIR 2025). Kansainvälinen tutkimus korostaa tekoälyn roolia mahdollistajana: se voi vähentää epävarmuutta, madaltaa markkinoille tulon esteitä, avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa yritysten suorituskykyä (Fossen ym. 2024).

Keskitetyt innovaatioekosysteemit, joissa tutkimus, infrastruktuuri ja kaupallinen toiminta kohtaavat, tukevat tekoälyyn perustuvaa kasvua. Yhteinen visio ja strategia vähentävät pirstaloitumista, ja vaikuttavuus paranee, kun yhteistyö ja koordinaatio ovat tiiviitä sekä toimijoiden roolit ja fokusalueet selkeitä. Myös tekoälysovelluksia kannattaa arvioida liiketoimintanäkökulmasta ja uudistumista voidaan vauhdittaa rohkeilla TKI-panostuksilla. Samaa dataa ja osaamista voidaan hyödyntää yli organisaatiorajojen, kun pilotit muuttuvat tuotteiksi ja parhaat käytännöt skaalautuvat. Se edellyttää selkeitä omistajuutta, tulosmittareita ja oppimista. Tällä tavoin hyöty tulee käytäntöön pelkkien kokeilujen sijaan. (AI Finland & Business Finland 2025)

Tekoäly tarjoaa uuden teknologian ja myös välineet tehostaa yritystoimintaa. Esimerkiksi datalla ohjautuva analytiikka ja ennakoiva päätöksenteko voivat auttaa yrityksiä kasvamaan ja skaalautumaan nopeammin, kun tutkimusta tekevät korkeakoulut, infrastruktuuri ja yritysekosysteemi kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

Tekoäly muuttaa samalla yrittäjyysekosysteemien rakennetta sekä sitä, millaiset verkostot ja resurssit ovat kriittisiä. Digitaaliset alustat ja tekoälypohjaiset palvelut voivat myös vähentää maantieteen merkitystä avaamalla markkinoita yli alueellisten rajojen (Fossen ym. 2024). Labeko2-hankkeessa on tarkasteltu kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Etelä-Karjalassa. Kun kansainvälisiä opiskelijoita on paljon, resursseja tulee voida luoda myös alueen ulkopuolelta. Kuinka saadaan opiskelijat kiinnittymään alueseen ja luomaan resursseja alueen ulkopuolelta? Voisivatko esimerkiksi alueelliset etätyötä tukevat digitaaliset osaamiskeskittymät vastata tähän haasteeseen?

Omien vahvuuksien kautta eteneminen

Ekosysteemin tulee tarjota testausympäristöjä, resursseja ja ohjausta, jotta tekoälyratkaisuja voidaan kokeilla käytännössä ja viedä hallitusti kohti kaupallistamista. Yliopistot voivat koordinoida alueellista kokonaisuutta yhdistämällä koulutuksen, tutkimuksen, testauksen ja kaupallistamisen tuen (Thomas ym. 2021). Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rooli onkin keskeinen osaamisen tuottajina ja yrittäjyyden kasvualustoina. LAB-ammattikorkeakoulu voi tuottaa soveltavaa tutkimusta, joka muuntaa tekoälyn hyödyt liiketoimintaratkaisuiksi ja tukee yrityksiä sekä opiskelijoita teknologian hyödyntämisessä. Labeko2-hankkeen aikana on huomattu, että yrittäjyysekosysteemin rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Haasteena on konkreettisen yritysyhteistyön monipuolinen laajentaminen siten, että kaikki toimijat voivat kehittyä omien vahvuuksiensa kautta.

Kehittämiskohteina pitkäkestoisuus ja opiskelijoiden osallistaminen

Yrittäjyysekosysteemiä kartoittava haastatteluraportti osoittaa, että kampuksella tarvitaan selkeämpiä rakenteita, pitkäkestoista yritysyhteistyötä, tiloja startupeille ja parempaa tukea kansainvälisten opiskelijoiden mukaan ottamiselle. (LAB 2025) Tämä linja osuu yksiin EU:n digistrategian kanssa, jossa korostetaan tutkimuksen, innovoinnin ja yritysekosysteemien tiivistä kytkentää toisiinsa. Näin tekoälyratkaisuja voidaan kehittää, ottaa käyttöön ja skaalata kilpailukykyisesti Euroopan markkinoille samalla kun vahvistetaan digitaalista suvereniteettia ja datainfrastruktuuria. (Reiners & Kachelmann 2025)

LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-kampus tarjoavat monia tapoja hyödyntää tekoälyä esimerkiksi hankeyhteistyönä. Soveltava tutkimus auttaa muuttamaan teorian käytännön ratkaisuiksi ja tuo yrityksille konkreettisia työkaluja tekoälypalveluiden ja -tuotteiden kehittämiseen. Tutkimuksen rinnalla yritysekosysteemin tulee voida tarjota yrityksille konkreettinen kasvupolku. Se vaatii tulevaisuudessa kykyä kehittää yritysekosysteemiä tarvelähtöisesti ja syvempää yhteistyötä alueen muiden yritystoimijoiden kanssa.

Lähteet

AI Finland & Business Finland. 2025. Finnish AI Landscape – The State of AI in Finland 2025. AI Finland & Business Finland.

FAIR. 2025. Tekoäly Suomessa: Vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet. Finland’s AI Region.

Fossen, F. M., McLemore, T. & Sorgner, A. 2024. Artificial Intelligence and Entrepreneurship. IZA Discussion Paper No. 17055. IZA – Institute of Labor Economics.

LAB. 2025. LABeko2-hanke. LUT-kampuksen yrittäjyysekosysteemin nykytila ja kehittämistarpeet. Haastatteluraportti 13.2.2025. LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.

Reiners, W., & Kachelmann, M. 2025. The EU digital strategy between sovereignty and green transformation: Political milestones, policy fields and strategic narratives. IDOS Discussion Paper 33/2025.

Thomas, E., Faccin, K. & Asheim, B. T. 2021. Universities as orchestrators of the development of regional innovation ecosystems in emerging economies. Growth and Change, 52(2), 770–789. Viitattu 19.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/grow.12442