Luonto osana kalustetta: luontopositiivisesta ajattelusta konkreettiseen prototyyppiin

LAB Muotoiluinstituutissa syntynyt ulkokalustekokonaisuus näkee pilkahduksen päivänvaloa loppuvuodesta 2025 ja tarjoaa kurkistuksen siihen, miltä vehreä kaupunkitila näyttää opiskelijoiden käsissä. Opiskelijoiden työryhmä on suunnitellut ulkokalusteet, joissa kasvit ovat osa muotoa. Ensi vuonna ulkokalusteet luovat käyttäjille uuden, elävän oleskelualueen Lahden kampuksen sisäpihalla.

Ihminen lukee lehteä ja istuu kasvillisuuskalusteista muodostetulla penkillä.
Kuva 1. Ulkokalusteiden teemana on ”luonto ottaa vallan” (Kuva: Mark Sergeev, mallina Sade Jokinen)

Kasvillisuuskalusteiden pilotti on MUOKS- ja PilotGreen -hankkeiden ja LAB puupajan yhteistyö, jonka tavoitteena on lisätä kampusalueen viihtyisyyttä ja luontopositiivisuutta. Sisäpihalle tulevat kalusteet valmistetaan osin LABin omalla puupajalla. 

Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on kehittää luontopositiivista kaupunkia konkreettisten kokeilujen avulla. Luontopositiivisuus on sitä, että ihmisen toiminnalla ei vain minimoida ympäristölle aiheutuvia haittoja, vaan parannetaan luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta (Sitra 2025). Luontopositiivisuus on osa regeneratiivisuutta. Regeneratiivisessa ajattelussa luontoa elvyttävät ratkaisut luodaan paikallisesti, käytännön kokeiluilla ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Näiden avulla ihmisen suhde omaan ympäristöön syvenee. (Wahl 2016) Kun luontosuhdetta vahvistetaan, pidetään ympäristöstä myös parempaa huolta. 

Ideoista ensimmäiseen prototyyppiin

Suunnittelusta vastaavaan työryhmään kuuluu viisi LAB Muotoiluinstituutin opiskelijaa; Matias Järvinen, Mikael Kangas, Onni Jarkko, Wilma Tarima ja Jesse Laamanen. Suunnitteluprojektin tehtävänannossa painotettiin puunkäyttöä, veistoksellisuutta ja kasvillisuuden lisäämistä sisäpihalle. Suunnittelua on tehty iteratiivisesti yhteistyössä hankkeiden sekä tiloista ja kiinteistöstä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. 

Suunnittelussa on inspiroiduttu New Yorkin High Linesta – korotetuista puutarhamaisista, veistoksellisista oleskelutiloista. Suunnittelussa näkyy suomalainen puun historia: kalusteissa mukaillaan perinteistä päätypuun rytmikästä ja orgaanista rakennetta, kuten vanhoissa lattioissa on nähty. Alusta asti on huomioitu, että kalusteisiin istutetaan monivuotista kasvillisuutta. Tämän pohjalta syntyi teema “luonto ottaa vallan”. Teemasta luotiin kolme konseptia, joista muokattiin lopullinen kokonaisuus. 

Elokuussa prototyyppejä rakennettiin LABin puupajalla. Prototypointi vaati epäonnistuneita ja onnistuneita kokeiluja. Metallisille istutuslaatikoille etsittiin oikeaa vahvuutta ja puuosien liitoksia hiottiin, jotta ne kestäisivät sääolosuhteet ja mahdollista ilkivaltaa.

Työryhmä neuvotteli itsenäisesti hankinnoista. Toteutuksen budjetti oli rajallinen, joten tarvittiin luovuutta ja yhteistyötä yritysten kanssa. Puutavaraa ja metalliosia hankitaan paikallisilta toimijoilta. Kalusteiden puuosat käsitellään myrkyttömällä KIVIPUU-fossiloinnilla Aureskoski Oy:llä. Menetelmän ansiosta puu patinoituu kauniisti harmaaksi eikä vaadi öljyämistä. Istutukset toteuttaa Peltopyyn taimitarha. Kasvillisuus on suunniteltu niin, että ne kasvavat puuosien raoista – osa pidempinä ja osa jääden matalammaksi. Kasvillisuus ei ole vain esteettinen lisä, sillä kasvit parantavat mikroilmastoa ja vahvistavat luontoyhteyttä rakennetussa ympäristössä.

Puuosien välistä kasvaa vihreitä versoja.
Kuva 2. Lähikuva kalusteesta ja kasvillisuudesta (Kuva: Mark Sergeev)

Visiona veistoksellinen oleskelualue julkiseen tilaan

Lopullinen kokonaisuus on veistoksellinen tilateos. Yksi moduuli on kooltaan 610 × 610 mm, ja korkeus vaihtelee puuosien muodon mukaan (450–600 mm). Metallinen istutuslaatikko sisältää multaa ja kasveja. Modulaarisuus tarkoittaa, että moduuleja voi yhdistellä eri tavoin. 

Puuosat ovat vaihdettavissa ja eri istuinkorkeudet tukevat monipuolista käyttöä. Rakenne on suunniteltu ilkivaltaa huomioiden: puuosat lukkiutuvat rakenteeseen ja ovat paloturvallisia. Metalliosat ovat kuumasinkittyjä ja siten säänkestäviä. Puun patina luo kiehtovaa estetiikkaa ajan saatossa. Kolmen moduulin prototyyppi siirtyi marraskuussa sisäpihalle kokeiltavaksi. Lisäksi on valmistumassa noin 20 moduulia.

Tuotekuva kolmesta kalustemoduulista.
Kuva 3. Moduuleja voi asetella erilaisiin muotoihin. Kasvit kituilevat marraskuun pimeydestä. (Kuva: Mark Sergeev)

Projekti on tarjonnut opiskelijoille aidon työelämän kokemuksen, jossa on saanut kantaa vastuuta ja toteuttaa omaa visiota suunnittelusta toteutukseen. Lisäksi neuvottelut mahdollisuudesta kalusteiden laajempaan käyttöön ovat käynnissä. Kalustepilotti on hyvä esimerkki siitä, että kiinnostavat luontopositiiviset ratkaisut syntyvät luovalla yhteistyöllä ja monialaisella osaamisella. 

Kiitokset yhteistyöstä

Kalustekokonaisuutta ei olisi syntynyt ilman yhteistyötä ja monipuolista asiantuntemusta. 

Lehtori Harri Kalliomäki ohjauksesta, tuesta ja selkeyden tuomisesta prosessiin

LABin metallipajan kehitysinsinöörit Timo Roininen ja Pave Jeskanen teknisestä avusta ja prototyyppien toteutuksesta 

Valokuvaaja Mark Sergeev upeista tuotekuvista

Aureskoski Oy:lle puuosien käsittelystä KIVIPUU-fossiloinnilla

Peltopyyn taimitarhan Teea Sahiluodolle istutusten suunnittelusta ja toteutuksesta

Lahden Launeen STARKille, Uudenmaan Ohutlevy Oy:lle ja Teknotyö-Kuumasinkitys Oy:lle materiaaleista & pintakäsittelystä 

PilotGreen – Vihreän infran kokeiluympäristöt -hankkeessa kehitetään luovia ja kestäviä viherrakentamisen ratkaisuja, jotka tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Hankkeen toteuttajia ovat Forum Virium Helsinki, Metropolia ja LAB-ammattikorkeakoulu. PilotGreen-hanketta rahoittaa Päijät-Hämeen liitto.

MUOKS – Muotoilulla uudistavaa kasvua -hankkeessa etsitään keinoja hyödyntää orgaanisia jätekuituja ja sivuvirtoja luontopohjaisissa ratkaisuissa. Tavoitteena on luoda luontopositiivisuutta kaupunkiin ja tukea erityisesti Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen viherrakentamisen, puutarha- ja rakennusalan yrityksiä. MUOKS-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 

Kirjoittajat

Jesse Laamanen opiskelee LAB Muotoiluinstituutissa tuotemuotoilua 2. vuosikurssilla.

Matias Järvinen opiskelee LAB Muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua 2. vuosikurssilla. 

Mikael Kangas opiskelee LAB Muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua 4. vuosikurssilla. 

Onni Jarkko opiskelee LAB Muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua 3. vuosikurssilla. 

Wilma Tarima opiskelee LAB Muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua 2. vuosikurssilla.

Mervi Koistinen työskentelee LAB Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän on ammatiltaan muotoilija (AMK) ja työskentelee visuaalisen viestinnän ja viestinnän parissa. Hän opiskelee töiden ohessa YAMK-tutkintoa LABin muotoilun ja median digitaalisten ratkaisujen linjalla.

Lähteet

Sitra. 2025. Tulevaisuussanasto. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/luontopositiivinen-vaikutus/

Wahl, D C. 2016. Designing regenerative cultures. England: Triarchy Press.