Lääkehoidon osaaminen perioperatiivisessa hoitotyössä sairaanhoitajaopinnoissa

Lääkehoitoon liittyvät virheet muodostavat merkittävän haasteen terveydenhuollossa. Arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia sairaalahoidossa olevista potilaista kokee lääkehaittatapaturman, ja neljäsosa näistä tapauksista olisi ennalta ehkäistävissä (Hodkinson ym. 2020). Poikkeamien järjestelmällinen raportointi sekä riskinhallinnan ennakoivien keinojen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja varmistaa lääkitysturvallisuus ja luoda saumaton lääkehoitoketju koko potilaan hoitopolun ajan. (Schepel & Kuitunen, 2020.) Perioperatiiviset potilaat ovat erityisen haavoittuvia lääkehoidon virheille, sillä hoito tapahtuu usein nopeissa ja kuormittavissa ympäristöissä. Leikkausta edeltävä, sen aikainen ja jälkeinen lääkehoito vaatii tarkkuutta, nopeaa reagointia ja vahvaa osaamista. (Laatikainen, 2020.) Sairaanhoitajaopintojen aikana opiskelijan lääkehoidon osaaminen kehittyy asteittain ja kokonaisvaltaisesti. Teoriaopinnot, harjoittelujaksot kliinisessä ympäristössä tukevat oppimista, vahvistavat päätöksentekokykyä ja valmistavat opiskelijaa toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti perioperatiivisessa lääkehoidossa. Näin opiskelija rakentaa vankan perustan, joka mahdollistaa saumattoman ja potilasturvallisuutta tukevan lääkehoitoketjun koko hoitopolun ajan. (Koskinen ym. 2023.)

Sairaanhoitajaopiskelijalta edellytetään monipuolista osaamista, jotta lääkehoito voidaan toteuttaa luotettavasti ja potilasturvallisuutta tukien. Opiskelijan tulee osata mm. tunnistaa turvallinen lääkehoidon prosessi ja toimia sen mukaan sekä osata lääkelaskennan periaatteet, erityisesti infuusioiden ja painoon perustuvien annosten osalta. Farmakologian tuntemus auttaa ymmärtämään perioperatiivisissa vaiheissa annettujen lääkkeiden vaikutusmekanismeja sekä niiden mahdollisia haittavaikutuksia. (STM, 2021.) Sairaanhoitajaopinnoissa lääkehoito kehittyy koko opintojen aikana. Uuden sairaanhoitajakoulutuksen opintosuunnitelman päivityksen myötä lääkehoidon teemoja integroitiin jokaiseen opintojaksoon. Näin opiskelija saa kehitettyä lääkehoitoon liittyvää osaamista vähitellen ja toistuvasti, jolloin tietoperusta vahvistuu teoriasta käytäntöön. Jatkuva oppiminen tukee kliinisten taitojen kehittymistä ja- loppuopinnoissa opiskelija pystyy soveltamaan tietoa jo erilaisissa hoitoympäristöissä turvallisesti ja varmemmin (Karvinen & Oja, 2018). Sairaanhoitajaopintojen aikana EU-ammattipätevyysdirektiivin myötä suoritetut 75 opintopistettä tukevat myös käytännönläheistä lääkehoidon kehittymistä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU).

Kuva 1. Sairaanhoitajaopiskelijoilta edellytetään monipuolista osaamista lääkehoidossa (eliasfalla 2013.)

Lääkehoidon oppimisen merkitys perioperatiivisessa hoitotyössä

Perioperatiiviseen hoitotyön prosessiin kuuluun ennen leikkausta, leikkauksen aikana sekä leikkauksen jälkeinen hoito (Aura & Kinnunen, 2022). Potilaan elintoimintojen jatkuva tarkkailu sekä reagointi muutoksiin ovat olennainen osa perioperatiivista hoitoa ja lääkehoitoa. Turvallinen lääkehoidon suunnittelu, toteutus, dokumentointi sekä vaikuttavuuden arviointi ovat laajoja osa-alueita, joita opiskelijan tulee osata. (Salanterä ym. 2013.) Perioperatiivisessa hoitotyön prosessissa keskeisiä lääkehoidon elementtejä ovat kivunhoito, lääkkeiden oikea annostelu, antotapa ja ajoitus suhteessa leikkaukseen, anestesian ja kivunhoidon seuranta sekä mahdollisten haittavaikutusten havaitseminen sekä niihin reagointi. Sairaanhoitajaopinnoissa painotetaan farmakologian perusteiden ymmärtämistä, lääkehoidon aseptista työskentelyä eri toimintaympäristöissä, riskien huomioimista ja ennakointia, lääkkeiden turvallista käsittelyä sekä käyttökuntoon saattamista, lääkkeiden turvallista antamista, sekä mm. lääkehoidon vaikuttavuuden arviointia. (STM, 2021.) Lisäksi opiskelijoita ohjataan kirjaamaan lääkitykseen liittyvät tiedot tarkasti ja kommunikoimaan havaitsemistaan muutoksista moniammatillisen tiimin kanssa. Sairaanhoitajaopintojen aikana lääkehoidon oppimista tapahtuu opintojaksojen integroituessa simulaatioiden, harjoitustuntien sekä erilaisten oppimistehtävien kautta. Näissä ohjatuissa kliinisissä tilanteissa tukee osaamisen kehittymistä ja vahvistaa valmiuksia toimia turvallisesti perioperatiivisessa lääkehoidossa.

Oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän digitaalisia ja simulaatiomenetelmiä, jotka tarjoavat realistisen ja turvallisen ympäristön harjoittelulle. Simuloidut perioperatiivisen hoidon vaiheet auttavat opiskelijoita soveltamaan tietojaan käytännössä ja tukevat taitojen kehittymistä. LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatiokeskuksella on merkittävä rooli lääkehoidon oppimisessa. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan täyttämään harjoittelujen aikana Lääkehoitopassia, joka tukee lääkehoidon oppimista ja varmentaa osaamisen kehittymistä. (Lääkehoitopassi, 2025.) Turvallinen lääkehoito perioperativiisissa ympäristössä edellyttää tarkkuutta, vastuullisuutta ja vahvaa teoreettista osaamista, mutta myös kykyä toimia osana tiimiä. Kun opiskelijalla on vahva perustaito lääkehoidossa ja mahdollisuus harjoitella käytännön tilanteita, voidaan varmistaa potilasturvallisuuden toteutuminen koko hoitoprosessin ajan.

Kirjoittaja

Fanny Kilpinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettaa lääkehoidon sekä sisätautikirurgian opintojaksoilla.

Lähteet

Aura, S. & Kinnunen, T. 2022. Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro. Viitattu 9.12.2025.

eliasfalla. 2013. geelikapselit, lääke, lisäravinteet. Pixabay. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Geelikapselit Lääke Lisäravinteet – Ilmainen valokuva Pixabayssa

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Direktiivi – 2013/55 – FI – EUR-Lex

Hodkinson, A., Tyler, N., Ashcroft, DM., Keers, RN., Khan, K., Phipps, D., Abuzour, A., Bower, P., Avery, A., Campbell, S., Panagioti, M. 2020. Preventable medication harm across health care settings: a systematic review and meta-analysis. National Library of Medicine. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Preventable medication harm across health care settings: a systematic review and meta-analysis – PMC

Karvinen, J. & Oja, J. 2018.Sairaanhoitaja lääkehoidon osaaminen moniammatillisesta lääkitykse kokonaisarvioinnista hyötyvän potilaan tunnistamisessa. XAMK-opinnäytetyö. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Karvinen_Julia_Oja_Jenna.pdf

Koskinen, S., Elonen, I., Leino‑Kilpi, H., Löyttyniemi, E. & Salminen, L. 2022. Valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskuosaaminen – Eurooppalainen poikittaistutkimus. Hoitotiede. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskuosaaminen – Eurooppalainen poikittaistutkimus | Hoitotiede

Laatikainen, O. 2020. Medication‑related adverse events in health care. D 1555. Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Medication-related adverse events in health care

Lääkehoitopassi. 2025. Turku AMK. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Lääkehoitopassi.fi

Salanterä, S., Heikkinen, K., Kauppila, M., Murtola, L.-M. & Siltanen, H. 2013. Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö – Hoitotyön suositus. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/10/kivunhoito-hs-lyh.pdf h

Schepel L. & Kuitunen S. 2020. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Järkevä lääkehoito katsaus. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b4f5a6d6-0661-43e9-b6ff-365319301909/content

STM. 2021. Turvallinen lääkehoito — Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali‑ ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen