Yritysten arki muuttuu yhä monikielisemmäksi, ja selkeän viestinnän merkitys korostuu kaikilla toimialoilla. Kun asiakkaat odottavat ymmärrettävää palvelua ja työyhteisöt tarvitsevat sujuvaa yhteistyötä, kieli- ja viestintätaidoista tulee kriittinen osa yritysten toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan nykyinen osaaminen ei kuitenkaan vastaa kaikilta osilta yritysten tarpeita.
Aallon ja Tourusen (2020, 49–55) mukaan suomalaisissa yrityksissä viestintään liittyvät osa-alueet kuten työilmapiiri, asiakaskokemus ja esihenkilötyö koetaan kriittisiksi kasvutekijöiksi, vaikka viestinnän kokonaisvaltaista merkitystä ei aina tunnisteta. Tämä ristiriita korostuu erityisesti asiakaskohtaamisissa, joissa selkeä ja tarkoituksenmukainen viestintä vaikuttaa suoraan palvelun laatuun ja yrityksen maineeseen. Lappalainen (2016, 20–22) kuitenkin muistuttaa, että monia yksilöllisiä viestintätaitoja voidaan harjoitella ja kehittää, ja modernissa työelämässä niitä ei enää nähdä synnynnäisinä ominaisuuksina.
Selkeälle asiakasviestinnälle suurin tarve
Etelä-Karjalassa toimivien yritysten kieli- ja viestintäosaamisen tarpeita kartoittavan tutkimuksen mukaan yritysten toistuvin tarve liittyy selkeään ja jäsenneltyyn asiakasviestintään. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2025 osana opinnäytetyötä. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että yritykset korostivat vuorovaikutustaitoja, erityisesti palautteen antamista ja vastaanottamista. Nämä taidot vaikuttavat suoraan sekä työilmapiiriin että palvelun laatuun. Myös sosiaalisen median hallinta nousi esiin selkeänä osaamisvajeena. (Kataja 2025, 27–35.)
Toinen selvästi tunnistettava tarve liittyy suomen kielen ja työkulttuurin tuntemukseen monikielisissä työyhteisöissä. Yritykset korostivat, että kansainvälisen työvoiman perehdytys, työturvallisuusviestintä ja päivittäiset ohjeet edellyttävät riittävää kielitaitoa väärinymmärrysten ja riskitilanteiden välttämiseksi. Samalla ruotsin kielen merkitys on kasvanut, kun taas venäjän kielen merkitys on vähentynyt Venäjän hyökkäyssodan ja kaupan loppumisen seurauksena. (Kataja 2025, 36–41.)
Tutkimuksessa ilmeni myös, että viestintä- ja kieliosaamisen tarpeet vaihtelevat huomattavasti yritysten välillä. Asiantuntijaorganisaatioissa korostui tarve selkeälle ja johdonmukaiselle asiakasviestinnälle. Teollisuusyrityksissä puolestaan suomen kielen ja työturvallisuuteen liittyvän sanaston taidot koettiin keskeisiksi, sillä turvallisuusohjeiden ja monikielisen työyhteisön perehdyttäminen edellyttävät toimivaa vuorovaikutusta. Pienyrityksissä suurin tarve kohdistui sosiaalisen median viestintään, brändin rakentamiseen sekä näkyvyyden parantamiseen. (Kataja 2025, 43–48.)
Osaamisvajeet paikataan räätälöitävällä koulutuksella
Yritysten tarpeet osoittavat, että viestintä- ja kieliosaaminen ei ole enää yksittäinen kehityskohde, vaan osa organisaatioiden toiminnan ydinedellytyksiä. Nämä taidot ovat monilla aloilla kriittisiä mutta puutteellisia. Yritysten näkökulmasta ratkaisevaa on se, että osaamisvajeisiin voidaan vastata joustavilla ja helposti sovellettavilla koulutuksilla.
Työelämän jatkuva muutos edellyttää säännöllistä osaamisen päivittämistä, ja koulutukseen hakeudutaan usein juuri havaittujen osaamisaukkojen vuoksi (Vuorio 2019, 56). Myös koulutusten mielekkyys ja selkeä hyöty lisäävät osallistumismotivaatiota (Holopainen 2007, 30–31; Manninen ym. 2003, 146–147). Siksi koulutusten tulee olla konkreettisia, työtehtäviin sidottuja ja toteutukseltaan joustavia. Koulutuksilla voidaan parhaimmillaan parantaa työpaikan toimivuutta, lisätä turvallisuutta, vahvistaa asiakaskokemusta sekä tukea yritysten kilpailukykyä.
Samalla yritykset hyötyvät koulutuksista, jotka eivät ainoastaan paikkaa tämänhetkisiä osaamisvajeita, vaan vahvistavat valmiuksia vastata tuleviin muutoksiin. Viestintä- ja kielikoulutusten tulisi tukea laajempaa oppimiskulttuuria, jossa osaamista päivitetään pienin, jatkuvin askelin. Kouluttajien roolina on tukea yrityksiä tunnistamaan osaamistarpeita, rakentamaan pitkäjänteisiä kehityspolkuja ja arvioimaan koulutusten vaikuttavuutta. Näin kieli- ja viestintäosaamisesta ja sen kehittämisestä voi muodostua yrityksille pysyvä kilpailutekijä.
Kirjoittajat
Hanna Kataja on valmistunut tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä.
Joanna Vihtonen on viestinnän lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa.
Lähteet
Aalto, I. & Tourunen, A. 2020. Viestinnän vaikutus yritysten kasvuun. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, viestinnän johtaminen. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstreams/0533f733-b9ec-4724-bd74-5bb527db44b6/download
Holopainen, M. 2007. Aikuinen oppijana – aikuisoppijan erityispiirteiden huomioiminen aikuisopetuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 16.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1192700219-8
Kataja, H. 2025. Etelä-Karjalassa toimivien yritysten tarve kieli- ja viestintäkoulutuksille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120934101
Lappalainen, P. 2016. Työelämätaidot, esimiehiin ja alaisiin kohdistuvat osaamisvaatimukset. LUT Scientific and Expertise Publications. Raportit ja selvitykset 68. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, tuotantotalous. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/handle/10024/149569
Manninen, J., Mannisenmäki, E., Luukannel, S. & Riihilä, S. 2003. Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus? Aikuisten koulutusta ja oppimista koskevat mielikuvat. Helsingin Yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Helsinki: Yliopistopaino.
StartUpStockPhotos. 2015. Aloittaa tapaaminen, aivoriihi. Pixabay. Viitattu 19.12.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aloittaa-tapaaminen-aivoriihi-594090/
Vuorio, V. 2019. Aikuisopiskelijoiden käsitykset korkeakoulun täydennyskoulutusten vaikutuksista. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/250157792.pdf
