Kohtaamisen voima rokotekeskusteluissa

Aulan ovella odottaa vanhempia, joiden ilmeistä heijastuu epävarmuus. Kohtaaminen alkaa jo ennen ensimmäistä tervehdystä – katse, eleet ja rauhallinen läsnäolo rakentavat pohjan luottamukselle. Rokotusepäröinti on usein seurausta puutteellisesta luottamuksesta, kankeasta vuorovaikutuksesta tai liiallisesta ammattijargonista, jolloin vanhempi ei koe tulevansa kuulluksi (WHO 2017; O’Leary et al. 2024).

Rokotuskeskustelussa ammattilaisen asiantuntijuus näkyy ennen kaikkea siinä, miten tieto välitetään – selkeästi, empaattisesti ja vanhempaa kunnioittaen. Kun vuorovaikutus on luontevaa ja ymmärrettävää, epäröinti harvemmin voimistuu (O’Leary et al. 2024; WHO 2017).
Tavoitteena on, että jokainen terveydenhoitaja tietää ja tunnistaa epäröivän vanhemman kohtaamisen periaatteet ja pystyy soveltamaan niitä arjen vastaanottotyössä (Kaperi & Kalmari 2025; O’Leary et al. 2024).

Kohtaaminen ei tapahdu tyhjiössä. Vanhemman käsityksiin rokotteista vaikuttavat kulttuurinen tausta, yhteisön normit, aiemmat kokemukset terveydenhuollosta sekä verkossa leviävä tieto. Siksi keskustelussa kannattaa tietoisesti harjoittaa kulttuurisesti sensitiivistä viestintää: tunnistaa historian ja yhteisön merkitys, sanoittaa riskejä ymmärrettävästi ja rakentaa siltoja luottamukseen (WHO 2017; VAXTRUST-hankkeen suosituslinjaukset).
Suomen neuvolaympäristössä luottamussuhteiden rakentumista tukevat riittävän pitkät ja säännölliset käynnit sekä saman ammattilaisen jatkuvuus – nämä vähentävät väärinymmärryksiä ja tukevat perheiden päätöksentekoa (THL 2024).

Vanhemmat voi karkeasti jakaa rokotuksia tukeviksi, varovaisesti hyväksyviksi ja harvalukuisiksi kieltäytyjiksi. Suurin osa epäröivistä ei ole ehdottomia vastustajia, vaan hyötyy luotettavasta tiedosta ja rauhallisesta ohjauksesta, mikä voi ratkaista lapsen rokotuspäätöksen ja vaikuttaa rokotuskattavuuteen yhteisötasolla (O’Leary et al. 2024; THL 2024).
Luottamusta rakentavat käytännöt – empatia, aktiivinen kuuntelu, läpinäkyvä tieto ja vanhemman autonomian kunnioitus – ovat erityisen tärkeitä myös vähemmistöryhmien kanssa, joissa historiallisen epäluottamuksen tunnistaminen on keskeistä (WHO 2017; O’Leary et al. 2024).

Motivoiva haastattelu (MH) korostaa avoimia kysymyksiä, kuuntelemista ja vanhemman autonomian tukemista. Se on lupaava menetelmä rokotuskielteisten mielipiteiden muokkaamisessa ja rokotteiden hyväksynnän lisäämisessä (Kaushik et al. 2025).
Samaan aikaan tuore tutkimus osoittaa, että MH:n vaikuttavuus vaihtelee, ja sen teho riippuu toteutuksen laadusta; osa satunnaistetuista asetelmista antaa vaikutuksista ristiriitaista näyttöä, mikä korostaa menetelmän koulutuksen ja toteutususkollisuuden merkitystä (Labbé et al. 2025; Opel et al. 2025).

CASE-menetelmä: neljä vaihetta rakentavaan rokotekeskusteluun

Opinnäytetyössämme hyödynnämme C.A.S.E.-menetelmää (Corroborate, About me, Science, Explain/Advise), jonka Jacobson, Van Etta & Bahta ovat kehittäneet terveydenhuollon ammattilaisille rokote-epäröinnin kohtaamiseen.

• Corroborate: tunnista ja hyväksy vanhemman huoli.
• About me: sanoita oma roolisi, kokemuksesi ja asiantuntemuksesi.
• Science: esittele olennainen tutkimusnäyttö selkeästi.
• Explain/Advise: anna suositus yhteisen ymmärryksen pohjalta.

Menetelmä tiivistää keskustelun rakenteen lyhyeksi, ratkaisu- ja luottamuskeskeiseksi, ja siitä on kertynyt käytännön ohjeistusta ja koulutusmateriaalia (Jacobson et al. 2013; Boom & Cunningham 2014).
CASE olisi hyödyllinen myös Suomessa, koska se tarjoaa helposti omaksuttavan rungon, jonka voi yhdistää neuvolatyön toimintatapoihin ja MH:n elementteihin (THL 2024; Kaperi & Kalmari 2025).

VAXTRUST-hankkeen perusteella neuvolatapaamisten pituuden ja tiheyden varmistaminen sekä suhteen jatkuvuuden edistäminen ovat keskeisiä luottamuksellisten kohtaamisten rakentamisessa. Organisaatioiden tulisi lisäksi laajentaa vertaistukea ammattilaisille ja varmistaa koulutus rokotteita epäröivien ihmisten asenteista, maailmankuvista ja vuorovaikutustoiveista (THL 2024; VAXTRUST-projektiesittely). Suomessa lapsuusiän rokotuksista kieltäytyminen on marginaalista, ja rokotuskattavuus on korkea, vaikka siinä on sekä maantieteellistä että rokotekohtaista vaihtelua (THL 2024). Käytännön työssä vanhemman kuulluksi tulemisen varmistaminen ja selkeä, kunnioittava kommunikaatio ovat ytimessä – näiden vahvistamiseksi suositeltavaa on organisaatiotason ohjeistus viestintään ja luottamuksen rakentamiseen (WHO 2017; THL 2024).

Hyvä kohtaaminen on jatkuva ammatillinen taito, jota tulee soveltaa jokaisessa asiakastilanteessa. Kun kulttuurinen sensitiivisyys, motivoiva haastattelu ja CASE-rakenne yhdistetään, terveydenhoitajilla on käytössään vaikuttava keinovalikoima epäröinnin vähentämiseen – kiireestä ja kuormasta huolimatta. Hyvin toteutettu kohtaaminen kantaa kauas: se tukee lapsen terveyttä, vahvistaa yhteisön rokotuskattavuutta ja rakentaa luottamusta terveydenhuoltoon (O’Leary et al. 2024; WHO 2017; THL 2024).

Lähteet

Boom, J.A. & Cunningham, R.M., 2014. Management Strategy for Vaccine-Concerned Parents: The C.A.S.E Approach. In: Understanding and Managing Vaccine Concerns. SpringerBriefs in Public Health, pp. 19–29. [Viitattu 19.12.2025]. Saatavilla: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-07563-1_5

Jacobson, R.M., Van Etta, L. & Bahta, L., 2013. The C.A.S.E. approach: guidance for talking to vaccine-hesitant parents. Minnesota Medicine, 96(4), pp. 49–50. [Viitattu 19.12.2025]. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/255713366_The_CASE_approach_guidance_for_talking_to_vaccine-hesitant_parents

Kaushik, A., Fomicheva, J., Boonstra, N., Faber, E., Gupta, S. & Kest, H., 2025. Pediatric Vaccine Hesitancy in the United States—The Growing Problem and Strategies for Management Including Motivational Interviewing. Vaccines, 13(2), 115. [Viitattu 15.12.2025]. Saatavilla: https://www.mdpi.com/2076-393X/13/2/115

Kaperi, S. & Kalmari, A., 2025. Vanhempien rokotevastaisuus: Rokotevastaisen vanhemman kohtaaminen terveydenhuollossa. LABammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. [Viitattu 12.12.2025]. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636912

Labbé, S. et al., 2025. Addressing vaccine hesitancy: A systematic review comparing the efficacy of motivational versus educational interventions on vaccination uptake. Translational Behavioral Medicine, 15(1), ibae069. [Viitattu 19.12.2025]. Saatavilla: https://academic.oup.com/tbm/article/15/1/ibae069/8096310

O’Leary, S.T., Opel, D.J., Cataldi, J.R. & Hackell, J.M., 2024. Strategies for Improving Vaccine Communication and Uptake. Pediatrics, 153(3), e2023065483. [Viitattu 15.12.2025]. Saatavilla: https://publications.aap.org/pediatrics/article/153/3/e2023065483/196695

Opel, D.J., Robinson, J.D., Zhou, C. et al., 2025. Tiered Clinician Vaccine Communication Strategy to Improve Childhood Vaccine Uptake: A Cluster Randomized Clinical Trial. JAMA Network Open, 8(4), e257814. [Viitattu 19.12.2025]. Saatavilla: https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2833327

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2024. Tutkimustieto avuksi rokotusepäröinnin huomioimisessa. [Viitattu 10.12.2025]. Saatavilla: https://thl.fi/-/tutkimustieto-avuksi-rokotuseparoinnin-huomioimisessa

VAXTRUST-konsortio, 2024. VAXTRUST – Addressing vaccine hesitancy in Europe. Projektiesittely. [Viitattu 19.12.2025]. Saatavilla: https://vax-trust.eu/

World Health Organization (WHO), 2017. Vaccination and trust: How concerns arise and the role of communication in mitigating crises. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. [Viitattu 10.12.2025]. Saatavilla: https://www.who.int/docs/default-source/documents/publications/vaccines-and-trust.pdf