Lukuisat haasteet jarruttavat pk-yritysten kasvua Etelä-Karjalassa

Millaisia haasteita eteläkarjalaiset pk-yritykset näkevät liiketoimintansa kasvulle? Tähän kysymykseen on etsitty vastauksia Next Level by Kasvu -hankkeessa (LAB 2026), joka käynnistyi viime vuoden syyskuussa.

Kasvuun liittyvät haasteet ovat usein moninaisia ja hyvin käytännönläheisiä: Mistä löytyvät aika ja osaaminen uuden kehittämiseen, jos nykyinen liiketoiminta vie kaikki resurssit? Millaisia muutoksia tarvitaan tiimien rakenteisiin, osaamiseen, asiakasvastuisiin tai tuotantoon? Miten suunniteltu investointi vaikuttaa kassavirtaan seuraavan 12 kuukauden aikana? (Karppinen 2025.)

Lisäksi toimintaympäristöstä kumpuava jatkuva muutos ja epävarmuus aiheuttavat paljon päänvaivaa, joten ei ole ihme, että pk-yritysten on vaikea tehdä kasvuun tähtääviä päätöksiä alati muuttuvassa markkinatilanteessa.

Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu yritysten kasvuhakuisuuteen

Etelä-Karjala on kohdannut jo usean vuoden ajan voimakkaita toimintaympäristön muutoksia, joiden keskellä alueen elinkeinoelämä kamppailee. Koronapandemia, haastava maailmanpoliittinen tilanne, itärajan sulku ja metsäteollisuuden vaisut näkymät luovat synkkyyttä alueen tunnelmiin. (Konttinen & Ranta 2025; Suomen Yrittäjät 2025.) Jatkuva muutos vaikeuttaa pitkäjänteistä kehittämistä ja epävarmuus haastaa kasvumahdollisuuksia. Talouskasvua hidastaa ennen kaikkea epävarmuus, joka nousi Finnveran marraskuisessa kyselyssä yleisimmäksi syyksi investointien lykkäämiselle (Finnvera 2025).

Syyskuussa 2025 julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten tunnelmat ovat kääntyneet aiempaa synkempään suuntaan Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalassa kasvuhakuisuus on hieman alle maan keskiarvon, mutta Lappeenrannassa kasvuhakuisia yrityksiä löytyy enemmän. (Suomen Yrittäjät 2025.)

[Alt-teksti: Graafinen kuvaus Etelä-Karjalan suhdannenäkymistä. Etelä-Karjalan suhdannenäkymä on heikommalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa 3, Etelä-Karjalassa miinus 6.]
Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät Etelä-Karjalassa. (Kuva: Suomen Yrittäjät 2025)

Positiivinen valonpilkahdus on, että alueen pk-yritysten edelleen heikot investointinäkymät ovat hieman kohentuneet kevään barometrista. Toivoa antaa sekin, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä on Etelä-Karjalassa selvässä kasvussa. (Suomen Yrittäjät 2025.) Lisäksi odotukset ovat korkealla sen suhteen, että viimeaikaiset suurtilaukset esimerkiksi meriteollisuudessa ja puolustussektorilla sekä datakeskusinvestoinnit käynnistävät myönteisen kehityskierteen, joka luo kysyntää ja vahvistaa luottamusta tulevaan myös pk-yrityksissä. (Finnvera 2025.)  

Kasvuskenaario luo suuntaviivat kasvulle

Toivonpilkahduksia on synkkyyden keskellä nähtävissä, joten nyt on aika suunnata katse eteenpäin ja kohti tulevaa. Next Level by Kasvu -hankkeessa analysoitiin eri toimialoilla toimivien yritysten nykytilaa yrityshaastattelujen pohjalta sekä kartoitettiin pk‑yritysten kasvuhaasteita joulu–tammikuun aikana.

Valintoja ja päätöksiä vaativat pk-yritysten kasvuhaasteet liittyvät muun muassa tarpeeseen selkeyttää strategiaa, tarpeeseen kehittää uutta osaamista, palveluiden ja tuotteiden paketointiin ja lisäarvon tuottamiseen, kasvun hakemiseen uusilla markkinoilla, muuttuvan markkinan ennakointiin ja vaikutuksiin sekä tarpeeseen vahvistaa brändiä ja viestintää.

Esiinnousseita haasteita ei ratkota yritysten puolesta, vaan päätöksenteon pohjaksi luodaan kasvuskenaario ja rakennetaan toteutettavissa oleva kasvupolku. Toiminta painottuu ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön ymmärryksen vahvistamiseen yrityksen päätöksenteon tueksi. Yritysten omista tilanteista nousevat kasvuhaasteet tarjoavat mahdollisuuden testata ratkaisuja hankkeen asiantuntijoiden kanssa.

Kaikki edellä mainitut, pitkälti liiketoiminnan yleiset, haasteet edellyttävät selkeää suuntaa ja realistisia tavoitteita. Kriittinen menestystekijä on usein kytköksissä riittäviin resursseihin, eli aikaan, osaamiseen ja rahoitukseen, sekä kykyyn uudistua. Kriittisiä menestystekijöitä ovat myös toimiva johtaminen, selkeät vastuut sekä vahva asiakasymmärrys, jotka varmistavat, että kehitystoimet kohdistuvat oikeisiin tarpeisiin ja tukevat pitkän aikavälin kannattavaa ja kestävää kasvua.

Kirjoittaja

Niina Ihalainen, VTM, MBA, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa Next Level by Kasvu.

Lähteet

Finnvera. 2025. Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista. Viitattu 2.2.2026. Saatavissa https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/suomen-talouskasvu-hakee-uutta-vauhtia-mutta-yritysten-investoinneille-paras-hetki-on-nyt-mallia-voi

Karppinen, H. 2025. Miksi suunnitelmat eivät toteudu? Esitys Next Level by Kasvu. Hanke. 1.10.2025.

Konttinen, J. & Ranta, M. 2025. Miten Imatra pelastetaan? Helsingin Sanomat 9.11.2025 B2.

LAB. 2026. Next Level by Kasvu. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/next-level-kasvu

Suomen Yrittäjät. 2025. Pk-yritysbarometri: Etelä-Karjalan pk-yrityksillä ristiriitaiset näkymät – haasteista huolimatta toivoa. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/pk-yritysbarometri-etela-karjalan-pk-yrityksilla-ristiriitaiset-nakymat-haasteista-huolimatta-toivoa/