LAB Biofine -projektin tarkoitus on LAB Biofine -ekosysteemin rakentaminen innovaation ja kehityksen ympärille. Jo projektin ideointivaiheessa oli kuitenkin selvää, että ekosysteemin sydän olisi konkreettinen LAB Biofine -pilottilaitos. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024.)
Kun LAB Biofine -projekti alkoi, lähdettiin liikkeelle pilottilaitoksen suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan suurin osa laitoksen elinkaarikustannuksista ja tunnistetaan kriittiset hankinnat, joilla voi olla pitkät toimitusajat ja korkeat kustannukset.
Tässä vaiheessa pitää pystyä vastaamaan selkeästi useimpiin seuraavista kysymyksistä: Millainen LAB Biofine -pilottilaitos tulisi olemaan? Mitä tarpeita projektin aikana tulisi esille, joita ei etukäteen vielä tiedettäisi? Millainen pilottilaitos palvelisi parhaiten tulevaisuutta?
Miksi pilottilaitos on tärkeä ja mitä siltä vaaditaan?
LAB Biofine -hankekokonaisuuden taustat ovat asettaneet tavoitteet. Tavoitteet saavutetaan pilottilaitoksella, jolle asetettiin tietyt vaatimukset.
Ylimpänä tavoitteena on saada Etelä-Karjalan vahvuudet biomassojen hallinnassa uuteen nousuun. Fossiilipohjaisia raaka‑aineita korvaavat materiaalit, sivuvirtojen hyödyntäminen ja uusien arvoketjujen rakentaminen edellyttävät ketteriä kokeiluympäristöjä. Kun alueella on jo vahvaa alan tutkimuksen osaamista, isoja biojalostuksen toimijoita ja uusia aloittelevia mutta innovatiivisia biomassajalostajia, tarvittiin jokin tekijä yhdistämään nämä potentiaalit uusiksi tutkimusaihioiksi, innovaatioiksi ja lopulta uusiksi tuotteiksi ja jopa yrityksiksi. Tällaiseksi tekijäksi nousi sekä yritysten että tutkimuksen tarpeita palveleva pilottilaitos. Yrityksille sekä tutkimukselle on tärkeää pystyä skaalaamaan uudet laboratoriotasolla toimivat innovaatiot ja kehitysideat suurempaan mittakaavaan, jotta ne antavat käsityksen teollisen tuotantoon siirtymisen potentiaalista. Tällainen pilottilaitos voi olla myös laitevalmistuksen testausalusta.
Kun hankkeen iso kuva on saatu tarkennettua pilottilaitoksen tulevien asiakkaiden tarpeiden muotoon, saatetaan tarpeet lopulta laitostoimittajien kanssa lopullisiksi teknisiksi ratkaisuiksi.
Mitä vaadimme pilottimme prosessilta?
Paineistettu kuumavesiuutto tulee olemaan tulevan laitoksen pääasiallinen prosessi. Halusimme nostaa tutun prosessin uudelle tasolle, asettaa sille kestävyyshaasteen ja hyödyntää liuottimena vain puhdasta vettä. Tämä tarkoittaa, että vaadimme uuttoreaktorilta 200°C:n lämpötilaa ja 20 barin paineenkestoa. Lisäksi uuttoreaktorille asetettiin paljon vaatimuksia sisään syötettävän raaka-aineen ominaisuuksille siten, että kyseisen syötteen uuttojäännöksen tyhjentäminen reaktorista ei ole este useamman uuttoerän suorittamiseen työpäivän aikana halutun uuttoajan niin salliessa.
Modulaarisuudella joustavuutta tulevaisuuteen
Suunnitelmien edetessä tuli selväksi, että pilottilaitoksen tulisi olla joustava, jotta testaaminen ja pilotointi olisi mahdollisimman laajaa. Modulaarisuus antaa myös kyvykkyyden pilotin kehittymiselle tulevaisuuden tarpeita varten. Käytännössä tämä tarkoittaa varsinaisten prosessilaitteiden itsenäistä käyttöä, mutta myös niiden yhdistämistä yhden tai useamman jälkikäsittelylaitteen kanssa yhdeksi prosessiksi.
Tällainen tarve asettaa vaatimuksia varsinaisen laitosinfran ja prosessilaitteiden joustavuudelle, joka ilmenee muun muassa pilottilaitoksen sisällä vakioitujen liitäntäpisteiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksen sisällä esimerkiksi jokainen vesi-, prosessineste- ja höyryputki liitetään koon ja kuljetettavan aineen mukaan toisiinsa samoilla liittimillä. Näin voidaan luoda nopeasti erilaisia prosessikokonaisuuksia asiakkaiden tarpeeseen.
Miltä pilottilaitoksen tulevaisuus näyttää?
Pilottilaitoksen osakokonaisuus on nyt kilpailutettavana, eli hankinta on käynnissä. Laitos tulee rakentumaan Lappeenrantaan Skinnarilan kampukselle (Kuva 1.). Tulevaisuudessa pilottilaitosta voidaan laajentaa uusilla laitekokonaisuuksilla modulaarisuuden ansiosta. Selvitystyö on aloitettu myös uuselintarvikkeiden tutkimisesta ja testaamisesta.

LAB Biofine -projektin aikana ekosysteemin verkoston rakentamisesta vastaavat ovat saattaneet projektiryhmän jäseniä yhteen uusien kumppanien kanssa sekä yritys- että tutkimusmaailmassa. Näissä tapaamisissa on saatu paljon hyödyllistä tietoa. Tästä syystä LAB Biofine -pilotti ei tule jäämään paikalleen, vaan se kehittyy biotalouden tutkimuksen ja liiketoiminnan uusien trendien mukana, jotta uudet ideat voitaisiin entistäkin tehokkaammin saada tuotekehityksen ”kuolemanlaakson” (Kuva 2.) yli meitä kaikkia hyödyttäviksi uusiksi, kestäviksi ja ilmastoystävällisiksi tuotteiksi sekä palveluiksi. (LAB 2025.)

Kirjoittajat
Jarkko Nummela työskentelee pilottilaboratoriovastaavana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön toteuttamassa LAB Biofine -projektissa.
Teemu Piesanen työskentelee kehittämispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä ja projektipäällikkönä LAB Biofine -projektissa.
Lähteet
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. LAB Biofine – Kehittämishanke. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/biofine
LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Vihreiden liuottimien kokeiluympäristö investointihanke. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vihreiden-liuottimien-kokeiluymparisto-investointihanke