LAB-ammattikorkeakoulun henkilöstöä PlastLIFE-hankkeen tiimoilta kävi tutustumassa K-messuilla muovialan tuoreimpiin kuulumisiin maailmalla. K-messut ovat maailman suurimmat muovialan messut, jotka järjestetään kolmen vuoden välein Düsseldorfissa, Saksassa. Vuoden 2025 kahdeksanpäiväisillä messuilla oli messujärjestäjän mukaan 3 200 esittelijää, ja messuilla kävi yli 175 000 vierailijaa (K 2025 Fair Profile).
Messuilla oli laajasti esitteillä niin laitteistoja muovin käsittelyyn liittyen, kuin erilaisia materiaalejakin. Messut oli jaettu eri osastoihin ja esittelijät 17 eri halliin eri teemojen mukaisesti. Suurin osa messuhalleista oli varattu laitevalmistajille. Halleissa oli oikean kokoluokan tuotantolaitteita, kuten huomattavan korkeita kalvopuhalluslaitteita (Kuva 2.).
Messuvieraalle oli tarjolla jos jonkinlaista tuotetta (Kuva 3). BOY-ruiskukonevalmistajan (BOY Spritzgiessautomaten) kahvilarobotista sai kahvitilauksen kylkiäisenä kaupan päälle nimikoidun kupin, jonka viereinen kone juuri valmisti.
PlastLIFE-hankkeen arvioinnin mukaan muovien kiertotalous Suomessa etenee, mutta erityisesti turhan muovinkulutuksen vähentäminen, roskaantumisen torjunta ja kierrätyksen tehostaminen vaativat lisää toimia. Suurin osa muovijätteestä päätyy yhä polttoon, ja vaihtoehtoisten materiaalien käyttöönottoa hidastaa heikko kysyntä sekä kilpailu halpojen tuontimateriaalien kanssa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa painotetaan vaikuttavampaa viestintää, teollisuuden yhteistyötä, uudelleenkäytön edistämistä sekä parempien seurantaindikaattorien ja tutkimustiedon kehittämistä (Räisänen et al. 2025).
Kiertotalous messuilla
Kiertotalous oli vahvasti edustettuna messuilla. Muovin kierrätyslinjastoja oli tarjolla huomattava määrä, ja esimerkiksi PET-muovin kierrätyslinjastoja oli paljon. Lähes jokaisella laite- tai materiaalivalmistajalla oli vähintään sustainability jossakin mainittuna. Valitettavasti tämä oli osin viherpesua, ja kun kävi tarkemmin kyselemässä, mitäs tuo tarkoittaa, monesti ainakaan senhetkiset esittelijät ständeillä eivät osanneet tähän juurikaan vastata. Laitevalikoimasta saattoi päätellä, että muovin kierrätys tulee lisääntymään tulevaisuudessa, ainakin tähän on laitteita saatavana paljon. Tekoälyn ja automaation kasvanut hyödyntäminen laitteistoissa nousi esille (Kuva 4).
Kierrätysmuoveja oli myös paljon tarjolla eri materiaalivalmistajilla. Jonkin verran oli esillä erilaisia bioperäisiä muoveja, mutta näiltä osin tarjonta oli melko suppeaa, joten teollisuutta kiinnostanee enemmän vielä fossiilisen muovin kierrätys kuin siirtyminen bioperäisin muoveihin.
LABin tarkoituksena oli PlastLIFE-hankkeen tiimoilta tutustua messuilla uusiin tarjolla oleviin laitteisiin sekä siihen, mihin suuntaan muovin kierrätys ja kiertotalous on menossa maailmalla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat erilaiset kierrätysraaka-aineiden syöttöratkaisut muovintyöstökoneisiin (Kuva 5). Huomionarvoista oli, että aasialaisia ja intialaisia materiaali- ja laitevalmistajia oli messuilla paljon.
K-messut ovat ehdottomasti vierailun arvoinen paikka varsinkin siinä tapauksessa, jos ostoslistalla on jotain muovin prosessointiin tarvittavia laitteita. Ryhmämme viimeisenä messupäivänä, joka oli myös messujen viimeinen päivä, lähes jokaisessa laitteessa oli sold-lappu, joten kauppoja oli siis syntynyt.
Kierrettävää messuilla on niin paljon, että kolme päivää ei riittänyt kaikkien hallien läpikäymiseen. Jonkinlainen suunnitelma kannattaa tehdä messuilla kiertämiseen, varsinkin jos tarkoituksena on etsiä esimerkiksi tietyn tyyppisiä laitteita. On täysin mahdotonta kiertää kaikkia 3 200 näytteilleasettajaa läpi niin, että jokaisen ständin kohdalla pysähtyy tarkemmin tutustumaan. Esitteitä kertyi myös joka päivä kassillinen, joten niidenkin osalta kannattaa tehdä jonkinlainen suunnitelma. Monella ständillä olikin tarjolla QR-koodi, jonka kautta pääsi tutustumaan tarkemmin, ilman että tarvitsi kantaa esitettä mukanaan.
Tutkimuspuolella oli tarjolla muutama ständi ja pieni osa hallista, joten messut on ehdottomasti suunnattu teollisuuden parissa työskentelevälle. Kuitenkin kiertotalous oli vahvasti mukana, ja messuilta sai vaikutelman, että teollisuuden ala on menossa vahvasti kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Kirjoittajat
Anna Keskisaari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä tutkijana. Hän on Sustainable Material Solutions -tutkimusryhmän vetäjä ja PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö.
Juha Hilden työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä projektipäällikkönä. Hän toimii asiantuntijana PlastLIFE-hankkeessa.
Lähteet
BOY Spritzgiessautomaten. BOY injection moulding machines – Top Performance for the Highest Demands. Viitattu 14.1.2026. Saatavissa https://www.dr-boy.de/en/products/injection-molding-machines
K 2025 Fair profile. Viitattu 14.1.2026. Saatavissa https://www.k-online.com/cgi-bin/md_k/lib/pub/object/downloadfile.cgi/Facts_and_Figures_K_2025_EN.pdf?oid=200613&lang=2&ticket=g_u_e_s_t
Räisänen, M., Dahlbo, H., Rinne, P., Johansson, A., Tikkanen, T., Haahti, J., Salminen, J., Horn, S., Judl, J., Karvonen, J., Salmenperä, H., Kautto, P., Kauppi, S., Heikkilä, W., Kaunisto, J., Ruokamo, E., Karppinen, T. 2025. The state of plastics circularity in Finland 2025. Review and evaluation of PlastLIFE SIP phase 1. Report of the PlastLIFE project coordinated by the Finnish Environment Institute. Helsinki: Finnish Environment Institute (Syke). Viitattu 13.2.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5813-1
