Suomalaisten kaksi suosituinta vesiympäristöön liittyvää luonnon virkistyskäytön tapaa ovat uinti ja veneily, mutta heti kolmantena tulee kalastus monessa eri muodossaan (Neuvonen ym. 2022). Vaikka kalastus onkin Suomessa vapaa-ajanviettotapana suosittu, on siihen liittyvä matkailu meillä näkymätöntä ja vasta aivan viime vuosina on nostettu esille laajempi tarve sen kehittämiseen. Tässä artikkelissa on koonti siitä, millaisia valtakunnallisia suunnitelmia kalastusmatkailun kehittämiseen on tehty ja näkökulmia näiden suunnitelmien toteuttamiseen Järvi-Suomen alueella.
Valtakunnallisessa kalastusmatkailun kehittämisohjelmassa vuosille 2024–2034 (Maa- ja metsätalousministeriö 2024) on tunnistettu Suomen suuri potentiaali vastuullisten ja laadukkaiden kalastusmatkailupalvelujen tarjoamisessa sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille. Suurimmiksi ajankohtaisiksi haasteiksemme on todettu palvelutarjonnan ja kysynnän epäyhteensopivuus, yritysten pieni koko sekä näkymätön markkinointi. Tämän lisäksi kehittämistarvetta on nähty muun muassa yritysyhteistyössä sekä yrittäjien neuvonnassa. Suomen vahvuuksiksi erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta on luettu monipuoliset kalavedet, rauhallisuus, infrastruktuuri sekä saavutettavuus ja erilaiset hintatasot kattava palveluvalikoima (Visit Finland 2022).
![[Alt-teksti: piirroskuva järvellä liikkuvasta entisaikojen kalastusveneestä, jossa on kaksi kalastajaa vanhan ajan välineineen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/03/130_2026_Kalastusmatkailun-kehittamismahdollisuuksista-Jarvi-Suomessa-1024x568.jpg)
Kansainvälistyminen ja asiakasymmärrys kasvun avaimina
Euroopassa on tällä hetkellä noin 25 miljoonaa virkistyskalastuksen harrastajaa, ja kalastusmatkailumarkkinoiden kasvunäkymät tuleville vuosille ovat hyvät (CBI 2026). Euroopan johtaviin kalastusmatkailumaihin kuuluvat muun muassa Saksa, Iso-Britannia ja Italia, mutta myös Pohjoismaista löytyy kohteita, jotka panostavat näkyvästi kalastusmatkailuun.
Kansainvälisten kalastusmatkailuasiakkaiden palvelemiseen tarvitaan oikein kohdennettua kulttuurisidonnaista asiakasymmärrystä. Sen lisäksi palvelujen kehittämisessä tulee huomioida kalastusmatkailuun teemana liittyvät erityisintressit, joiden ymmärtäminen parantaa yrityksen mahdollisuuksia tarjota laadukkaampia palveluja. Asiakasymmärryksen kehittämisessä eräs keskeinen vaikuttava tekijä on asiakkaan suhde kalastukseen.
Kalastusmatkailijoille matkailun päämotivaatio on kalastus, mutta kalastus kiinnostaa myös monia sellaisia matkailijoita, jotka valitsevat kohteensa muilla perusteilla. Tällöin puhutaan matkailukalastuksesta (Ellare 2024). Tämä näkyy matkailijoiden asenteissa muun muassa siten, että kalastusmatkailijoille tärkeitä ovat kalastuskohteet ja kalastukseen räätälöidyt palvelut. Matkailukalastajille kalastus on lisäpalvelu, joka voidaan ostaa, jos se on riittävän houkutteleva ja helposti saatavilla. Tämän vuoksi kalastusmatkailussa kiinnostavimmat kehittämiskohteet liittyvät suoraan kalastusympäristöihin, kun taas matkailukalastuksessa suurin potentiaali liittyy ympäristöihin, joissa muutenkin liikkuu paljon luontoaktiviteeteista kiinnostuneita matkailijoita.
Kalastuksen kulttuuriperinnön nostaminen matkailussa
Suomen näkyvin kalastusmatkailualue on Lappi monine virtavesineen. Sen lisäksi myös suomalainen merikalastus voi elinkeinona hyvin, mutta sen pääpaino on muualla kuin matkailussa. Huolimatta tuhansista järvistään Järvi-Suomi on kalastusmatkailukohteena heikosti tunnettu, ja tähän teemaan liittyvässä toiminnassa olisi meillä paljon kehittämisen varaa. Erityisen kiinnostavia mahdollisuuksia tähän löytyy Suomen kahden suurimman järven, Saimaan ja Päijänteen, ympäristöistä.
Luontoympäristön lisäksi kiinnostavia mahdollisuuksia kalastusmatkailuun tarjoaa myös kulttuuriympäristömme. Kalastuksella on Suomessa pitkät perinteet luontaiselinkeinona ja kalastamiseen liittyy paljon tämän päivän matkailijaa kiinnostavaa elävää perintöä, kuten perinteisiä kalastustapoja, kalastukseen liittyviä legendoja, ruokaperinteitä ja käsityötaitoja.
Järvi-Suomesta (esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto) löytyy myös monia kulttuuriympäristöjä, joissa koko paikan identiteetti liittyy kalastukseen, ja joita voisi nostaa nykyistä paremmin alueen matkailussa. Saimaan ympäristössä erittäin kiinnostavia mahdollisuuksia kalastusmatkailuun luo myös Imatralle valmisteltu Erämuseo, joka valmistuessaan on kalastukseenkin liittyvän elävän perinnön ja kalastusmatkailun näyteikkuna sekä matkailijan portti alueelle.
Kirjoittaja
Päivi Tommola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikön TKI-asiantuntijana. Kalastusmatkailu on eräs kiinnostavista nousevista kehittämisteemoista Järvi-Suomessa.
Lähteet
CBI. 2026. The European market potential for Fishing Tourism. Government of Netherlands. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.cbi.eu/market-information/tourism/fishing-tourism/market-potential
Ellare. 2024. Kalastusmatkailun toimintaympäristön kehittäminen Hiitolanjoen vaikutusalueella -selvitys. Kalastusmatkailun kehittäminen Hiitolanjoen vaikutusalueella -hanke. Rautjärven kunta. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.rautjarvi.fi/media/elinvoima-ja-tyo/tiedostot/mmm_kalastusmatkailuselvitys_liitteineen_20241204.pdf
Maa- ja metsätalousministeriö. 2024. Kalastusmatkailun kehittämisohjelma 2024–2034. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kalastusmatkailun-kehittamisohjelma
Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. & Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6
Visit Finland. 2022. Suomella potentiaalia kalastusmatkailuun. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2022/suomella-potentiaalia-kalastusmatkailuun
