Kunnalliset yhtiöt ovat viime vuosina nousseet vastuullisuuskeskustelun eturintamaan. Siinä missä vastuullisuus nähtiin aiemmin lähinnä suurten pörssiyhtiöiden velvollisuutena, nykyään myös kuntien omistamat palveluyhtiöt ovat tilanteessa, jossa vastuullisuustyö ei ole enää vapaaehtoista kehittämistä, vaan olennainen osa toiminnan hyväksyttävyyttä ja strategista johtamista. Muutos tuskin on sattumaa. Taustalla vaikuttavina tekijöinä ovat kiristyvä sääntely, kasvavat sidosryhmäodotukset ja kuntien omat ilmasto- ja hyvinvointitavoitteet.
Esimerkiksi monissa kunnallisissa energia- ja vesihuoltoyhtiöissä vastuullisuustyö näkyy selkeästi päivittäisessä toiminnassa. Muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut korostaa ympäristövastuuta ja tavoittelee hiilineutraaliutta osana strategiaansa (HSY), samalla kun Jyväskylän kaupungin omistama Alva painottaa kestävää energiantuotantoa ja vesihuoltoa sekä vastuullisia peruspalveluja kaikille asukkaille (Alva).
EU kiristää vastuullisuusvaatimuksia ja vaikutukset ulottuvat myös pieniin kunnallisiin yhtiöihin
EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on yksi merkittävimmistä vastuullisuussääntelyn uudistuksista vuosikymmeniin. Vaikka direktiivi koskee ensisijaisesti suuria ja listattuja yrityksiä, sen vaikutukset ulottuvat laajasti myös kunnallisiin yhtiöihin. Syynä on se, että kunnat ja kuntakonsernit ovat osa laajempia toimitusketjuja, joissa vastuullisuusvaatimukset siirtyvät väistämättä myös pienemmille toimijoille. (NGS Finland 2025.)
OECD:n (2024) mukaan julkisen sektorin organisaatioiden odotetaan toimivan esimerkkinä vastuullisuudessa erityisesti ympäristö- ja sosiaalisen vastuun alueilla. Tämä tarkoittaa, että kunnallisten yhtiöiden on pystyttävä osoittamaan, miten ne vähentävät ympäristövaikutuksiaan, huolehtivat henkilöstönsä turvallisuudesta ja toimivat läpinäkyvästi.
Kuntien omat ilmasto-, hyvinvointi- ja työturvallisuus tavoitteet ohjaavat toimintaa
Kunnat ovat sitoutuneet yhä kunnianhimoisempiin ilmasto- ja vastuullisuustavoitteisiin. Esimerkiksi Imatran kaupunki (2024) tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, ja samankaltaisia tavoitteita löytyy lähes kaikista Suomen kaupungeista. Kunnalliset yhtiöt ovat näiden tavoitteiden käytännön toteuttajia, sillä ne vastaavat energiankulutuksesta, kaluston päästöistä, jätehuollosta, kiinteistöjen ylläpidosta ja kaupunkiympäristön hoidosta.
Kuntaliiton Kestävän kehityksen strateginen johtaminen -julkaisun (2022) mukaan vastuullisuustyö kuuluu osaksi kunnan strategista johtamista ja toiminnan suunnittelua, jolloin se nivoutuu osaksi palveluiden laatua ja kuntalaisten hyvinvointia sen sijaan, että se olisi erillinen lisä. Kunnalliset yhtiöt toimivat monesti fyysisissä ja jopa riskialttiissa ympäristöissä. Katujen kunnossapito, kiinteistöjen ylläpito, vesihuolto ja tekniset palvelut ovat esimerkkejä toimialoista, joissa työturvallisuus on keskeinen osa vastuullisuutta. Työturvallisuus ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan merkittävä osa organisaation mainetta ja henkilöstön hyvinvointia. Tutkimusten mukaan (esim. Porkka 2012) vastuullisuuden ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen lisää henkilöstön sitoutumista ja vähentää tapaturmia.
Vastuullisuustyö tuo selkeyttä, ennakoitavuutta ja tehokkuutta
Vastuullisuus ei ole pelkkää raportointia, vaan parhaimmillaan se on tapa johtaa organisaatiota. Kun ympäristövaikutukset, riskit ja vastuut tunnistetaan systemaattisesti, toiminta muuttuu ennakoitavammaksi, tehokkaammaksi, turvallisemmaksi sekä läpinäkyvämmäksi. (Kuurtamo 2024, 14–15, 49–53.)
ISO 14001 -standardin mukaan ympäristövastuun kehittäminen parantaa myös riskienhallintaa ja prosessien selkeyttä. Tämä on erityisen tärkeää kunnallisissa yhtiöissä, joissa toiminta on usein operatiivista ja altista ulkoisille muutoksille, kuten sääolosuhteille tai lainsäädännön muutoksille.
Vastuullisuus rakentaa luottamusta ja vetovoimaa
Kunnallisten yhtiöiden vastuullisuustyö on siis välttämätöntä kiristyvän sääntelyn, kuntien ilmasto- ja hyvinvointitavoitteiden sekä kasvavien odotusten myötä. Vastuullisuuteen liittyvien toimien odotetaan vahvistavan luottamusta, parantavan palvelun laatua ja lisäävän toiminnan ennakoitavuutta ja tehokkuutta. Se toimii myös kilpailuetuna. Myös kunnallisille yhtiöille on tärkeää saada mahdollisimman osaavaa työvoimaa, lisätä asiakkaittensa, eli kuntalaisten, luottamusta ja lisätä resurssien tehokasta käyttöä. Kyse ei siis ole enää erillisestä kehittämisestä, vaan keskeisestä osasta strategista johtamista ja toiminnan vaikuttavuutta. Ympäristöteknologian insinööriksi valmistuvan Nita Sylanderin opinnäytetyössä ”Vastuullisuuden nykytila ja kehittämissuunnitelma – Case Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy” (2026) käsitellään toimenpiteitä, joita vaaditaan kunnallisen yhtiön ympäristövastuun ja työturvallisuuden systemaattiseksi vahvistamiseksi.
Kirjoittajat
Nita Sylander on valmistunut ympäristöteknologian insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta kevättalvella 2026.
Pia Haapea on toiminut yli 10 vuotta LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian ja kiertotalouden yliopettajana.
Lähteet
Alva. Yhteiskuntavastuu. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://www.alva.fi/vastuullisuus/yhteiskuntavastuu/
geralt. 2022. Linssi pallo, Lasikuula, Tasa-arvoa. Viitattu 24.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/linssi-pallo-lasikuula-tasa-arvoa-7071808/
HSY. Strategia ja vastuullisuus. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://www.hsy.fi/hsy/organisaatio/strategia-ja-vastuullisuus/
Imatran kaupunki. 2024. Imatran ilmastoteot. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.imatra.fi/asuminen-ja-ymparisto/imatran-ilmastoteot?utm_source
ISO 14001. 2015. Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. Helsinki. Suomen Standardisoimisliitto.
Kuntaliitto. 2022. Kestävän kehityksen strateginen johtaminen. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/verkkojulkaisut/kestava-kehityksen-strateginen-johtaminen
Kuurtamo, P. 2024. Vastuullinen johtaminen -Vaikutus henkilöstön saatavuuteen ja sitoutumiseen. YAMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/863515/Kuurtamo_Petra.pdf?sequence=2&isAllowed=y
NGS Finland. 2025. Mikä on CSRD ja mitä se tarkoittaa pk-yrityksille – kestävyysraportointidirektiivi pähkinänkuoressa. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://ngsfinland.fi/mika-on-csrd-ja-mita-se-tarkoittaa-pk-yrityksille-kestavyysraportointidirektiivi-pahkinankuoressa/
OECD. 2024. OECD:n suositukset valtio-omisteisten yritysten hyvästä hallintotavasta 2024. Pariisi: OECD. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/content/dam/oecd/fi/publications/reports/2024/06/oecd-guidelines-on-corporate-governance-of-state-owned-enterprises-2024_68fa05cd/15e0f6fa-fi.pdf
Porkka, P. 2012. Harjavallan teollisuuspuiston Turvallisuuskulttuurin kartoitus. PRO-Turva projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto & Työsuojelurahasto. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://oma.tsr.fi/api/projects/ca1e29fd-a653-4065-9afc-0a34d2929cad/attachment/dc557eb4-df8b-47cf-8aca-31da64f420be
Sylander, N. 2026. Vastuullisuuden nykytila ja kehittämissuunnitelma. Case Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy. AMK-opinnäytetyö, ympäristöteknologia. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 24.3.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/911278
