Psykofyysisessä fysioterapiassa katsotaan ihmisen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Ihmisen keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Molemmat näistä vaikuttavat toisiinsa, kehon tuntemukset vaikuttavat mieleen ja mieli vaikuttaa toimintakykyyn ja liikkumiseen. Sitä toteutetaan aina asiakkaan omien voimavarojen ja tarpeiden mukaan elämäntilanne huomioiden. Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan hyödyntää kaikenlaisissa fysioterapiassa, mutta sitä suositellaan erityisesti mielenterveyden häiriöihin, kiputiloihin, unettomuuteen, stressiin, huonon kehontuntemuksen hoitoon ja toimintakyky häiriöihin. (Psyfy.) Opinnäytetyössämme (Heikkinen ym. 2025) “Eläinavusteisuus kroonisen kivun hoidossa fysioterapian tukena” nousi usein esiin kipupotilaiden psyykkinen toimintakyky, erityisesti ahdistuneisuus ja masennus.
Kipu ahdistuksen ja masennuksen taustalla
Kipu aiheuttaa kehon stressireaktion ja kroonistunut kipu aiheuttaa pitkittynyttä stressiä. Henkilö, joka kokee kroonista kipua, voi kokea jatkuvan kiputuntemuksen myötä epätoivoisuutta, hallinnan tunteen puutetta, huolestuneisuutta terveydestään ja epävarmuutta selviytymisestä. Nämä tunteet aiheuttavat ahdistusta, joka jatkaa stressikierrettä. Kipu voi aiheuttaa uniongelmia, mielenkiinnon laskua ja sosiaalisia vaikeuksia. Nämä voivat laskea mielialaa ja pitkällä aikavälillä aiheuttaa masennusta. Masennus voi peittyä fyysisten kiputuntemuksien alle ja siksi se on välillä vaikea tunnistaa. Masennusta on tärkeä hoitaa kivun ohella, sillä masennus on erillinen mielenterveyden häiriö, joka vaatii yksilöllistä hoitoa. (Terveyskylä.)
Psykofyysisen fysioterapian menetelmiä
Harjoituksia mitä käytetään psykofyysisessä fysioterapiassa, ovat muun muassa kehotuntemuksen- ja kehonhahmotuksen harjoitukset sekä hengitys-, rentoutus-, läsnäolo- ja vuorovaikutusharjoitteet. (Mielipalvelut.) Ahdistuksen hoidossa psykofyysisellä fysioterapialla pyritään saamaan erilaisia keinoja hallita ja saada voimavaroja stressistä ja ahdistuksesta selviämiseen. Ahdistuksen oireista hengityksen hankaloitumista voidaan yrittää hallita hengitysharjoitusten avulla. (Fysioahonlaita.), kuten palleahengityksen opettelulla sekä-, tikapuu/hissi- hengitysharjoituksella. Pallehengitys on tehokas tapa ahdistuksen lieventämiseen. Ahdistunut ihminen hengittää usein pinnallisesti ja lihakset ovat jännittyneet. Näiden seurauksena ahdistuneisuus lisääntyy ja voi esiintyä hengenahdistusta. Oikealla tekniikalla tehty palleahengitys rentouttaa lihaksia sekä syventää hengitysrytmiä, jonka avulla keho rentoutuu. (Mielenterveystalo)
Palleahengitysharjoitus
- Ota mukava asento
- Laske käsi rintakehälle. Laske toinen käsi vatsan päälle.
- Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos
- Pyri hengittämään niin, että vai vatsan päällä lepäävä käsi liikkuu. Rintakehä pysyy paikallaan.
- Hengitä sisään ja ulos yhteensä 10 kertaa. Keskity hengittämään koko ajan rauhallisesti.
Harjoituksessa on tärkeää suorittaa hengittäminen rauhallisesti herpaantumatta. Harjoitus on hyvä tehdä säännöllisesti vähintään 2–3 viikon ajan (Mielenterveystalo).
Toinen hyvä keino ahdistuksen tai masennuksen oireiden hallintaan on kehon vireystilan sääteleminen. Kehoa rauhoittavien harjoitusten avulla voi pystyä hallitsemaan ahdistusta sekä stressiä. Kehon vireystilaa rauhoittava harjoite voi olla esim. ympäristön tarkkailu, fyysinen kosketus sekä mielikuvaharjoitukset. (Siekkinen.) Ympäristön tarkkailua on helppo tehdä kaikenlaisissa ympäristöissä. Ympäristöä tarkkaillessa huomio kiinnittyy pois itsetarkkailusta sekä negatiivisista ajatuksista. (Mielenterveystalo.) Alla esimerkki ympäristön tarkkailu-harjoituksesta (Mielenterveystalo).
Ympäristön tarkkailu
- Kerää tietoa ympäristöstä kuulo-, näkö- ja hajuaistilla.
- Voit mielessä esittää itsellesi kysymyksiä esim. Mitä näen? Mitä kuulen? Mitä haistan?
- Keskity harjoitukseen tarkkailemalla ympäristöä hiljaa 1–2 minuuttia.
Kirjoittajat
Tanja Heikkinen on pian valmistuva fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtorina.
Lähteet:
Compass Physical Therapy. Diaphragmatic Breathing: Why is it Important? Viitattu: 16.1.2026. Saatavilla: https://compassptnc.com/diaphragmatic-breathing-why-is-it-important/
Fysioaholaita. Apua ahdistukseen. Viitattu 15.5.2025. Saatavilla https://fysioahonlaita.fi/apua-ahdistukseen-lappeenranta/
Mielenterveystalo. Harjoitus: Ympäristön havainnointi. Viitattu 16.1.2026. Saatavilla: https://www.mielenterveystalo.fi/sites/default/files/2023-02/Ympariston-havainnointi.pdf
Mielenterveystalo. Omahoito-ohjelma. Palleahengitys. Viitattu 16.1.2026. Saatavilla: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/7-palleahengitys
Mielipalvelut. Psykofyysinen fysioterapia- kohti kokonaisvaltaista kehomieltä. 2024. Viitattu 15.5.2025. Saatavilla: https://mielipalvelut.fi/artikkelit/psykofyysinen-fysioterapia-kohti-kokonaisvaltaista-kehomielta/
Palomäki Karita, Siira Juha. 2022. Kehotietoisuusharjoitteet. Viitattu 15.5.2025. Saatavilla https://lut-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/suvi_ollikainen_lab_fi/EY2Qw6fO30BPhbMKSVV9c3ABX-7c7tMzrYPEejuEJw56iA?e=yjpK6v
Psyfy. Mitä on psykofyysinen fysioterapia? Viitattu 15.5.2025. Saatavilla https://psyfy.net/psykofyysinen-fysioterapia/
Siekkinen Kirsti. Kaasua vai Jarrua? Kehollisia harjoituksia vireystilan säätelyyn. Liikkuva opiskelu. Viitattu 15.5.2025. Saatavilla https://liikkuvaopiskelu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/04/Vireystilan-saately-oppitunnilla_materiaali.pdf
Terveyskylä. Psyykkiset voimavarat. Viitattu 15.5.2025. Saatavilla https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/pitkaaikainen-kipu/psyykkiset-voimavarat
