Päijät-Hämeessä ja Lahdessa kehitetään kestävää tavaralogistiikkaa haja-asutusalueiden ja kaupunkien näkökulmasta. Valtaosa (95 %) paketti- ja kuorma-autoista kulkee Päijät-Hämeessä edelleen dieselillä (Nyberg 2026), eikä julkista raskaamman sähköisen kaluston latausinfraa toistaiseksi ole tarjolla. Kuljetusalasta ja sen sähköistämisestä puhuttaessa tulee muistaa alan monipuolisuus, joka näkyy alueen kuljetusyritysten vaihtelevassa koossa, ajoneuvotarpeissa ja -vaatimuksissa. Yksittäisen yrityksen toimintaympäristö voi maakunnassa olla moninainen. Samaa kalustoa tulisi voida hyödyntää kokonaisvaltaisesti, joten myös latausinfrakysymykset ovat alueellisia.
Alan yritykset, sähköisen liikenteen kehittäjät ja koulutusorganisaatiot kutsuttiin yhteen keskustelemaan, kehittämään sähköistymiseen liittyviä tulevaisuuden ratkaisuja ja tutustumaan sekä alan verkostoihin että jo käytössä olevaan sähköiseen kuljetuskalustoon.
![[Alt-teksti: tapahtumapaikka suuren varastorakennuksen vieressä, telttakatoksen alla seisoo väkeä pienten pöytien ääressä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/157_2026_Verkostoista-virtaa-tulevaisuuden-kestavaan-tavaralogistiikkaan-1024x512.jpg)
Tulevaisuuden latauspalveluja ideoitiin erilaisille ajoneuvoille
Kaupunkilogistiikkahanke Zero-Trailin työpajassa visioitiin julkisien latausinfrastruktuuriratkaisujen liiketoimintamalleja. Työpajapisteillä keskusteltiin ryhmissä siitä, missä, keitä ja millaisin toiminnoin keskustan ulkopuolella sijaitseva lataushubi tai hotelli voisi palvella. Ryhmät tunnistivat lataushubille kartalta potentiaalisia alueita. Todettiin, että lataushubi palvelisi erityisesti isompia autoja ja raskasta kalustoa, mutta eriävää keskustelua herätti, palvelisiko latauskenttä järkevästi myös työkoneita.
Keskustan lataushubin osalta kuviteltiin erityisesti takseja, pakettiautoja ja kevyitä kuorma-autoja palvelevaa tehokasta latausta lähellä keskustan muita palveluita. Nähtiin, että katujen kunnossapitokalusto sekä kevyemmät sähköiset lähetti- ja kuljetuspalvelut voisivat myös hyödyntää yhteistä sijaintia keskustassa. Robotit ja dronetkin mainittiin mahdollisina latausratkaisujen käyttäjinä, mutta niiden osalta keskustelu ei edennyt vielä pitkälle. Lataushubit nähtiin kannattavana liiketoimintana, kunhan sähköinen kalusto lisääntyy.
Zero-Trail-hankkeessa julkaistaan kevään 2026 aikana kunnille suunnattu opas julkisen latausinfrastruktuurin kehittämisen tueksi. Lahden kaupunkilogistiikan suunnitelmatyötä jatketaan työpajassa 29.4.2026 (LAB 2026a).
Sähköinen kalusto ei ole vielä valtavirtaa tavaraliikenteessä
Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä -hankkeen (LAB 2026b) järjestämässä oheistapahtumassa osallistujat pääsivät tutustumaan sähköiseen kuljetuskalustoon käytännössä. Paikalla oli sähköinen jäteauto, sähkörekka-auto sekä kolme pienempää jakelu- ja pakettiautoa.
Tapahtumaosallistujia keskusteluttivat toimintaympäristön muutokset ja toimialan yritysten sopeutumistarve esimerkiksi kaluston sähköistymiseen liittyen. Nykyisellään saatavilla on jo varsin monipuolista sähköistä kalustoa erityisesti jakelun tarpeisiin, mutta muutoksen tahti on vielä varsin verkkainen.
Polttoaineiden hintojen nousu maailmanmarkkinatilanteen vuoksi nousi esiin sähköistymiseen kannustavana tekijänä. Kokonaistaloudellisuus on tärkeä kriteeri hyötyajoneuvojen hankinnassa. Sähköisten ajoneuvojen kohdalla potentiaalisia asiakkaita kiinnostaa erityisesti ajoneuvojen toimintasäde ja siihen liittyvät takuuehdot, jotka vähentävät riskiä ja madaltavat näin kynnystä toteuttaa siirtymä. Tarjolla alkaa jo olla erilaisia uusia ja käytettyjä vaihtoehtoja niin omaksi hankkien kuin leasing-sopimuksen turvin. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet määrittelevät lopulta tilanteeseen sopivan kaluston.
Kestävän tavaraliikenteen kehittäminen jatkuu
Päijät-Häme sijaitsee liikenteen solmukohdassa, joten se on luontainen paikka kehittää tulevaisuuden tavaralogistiikan ratkaisuja (Destia 2024). Yhteiskehittäminen antaa myös pienemmille yrityksille mahdollisuuden olla mukana kehittämässä uusia ratkaisuja. Alueella toimivat sähköisen liikenteen klusteri ja Kempower Electric Mobility Research Center – EMRC. Koulutusorganisaatiot tuottavat osaamista ja tietoa sekä innostavat uusia toimijoita mukaan kehittämään.
Kirjoittajat
Annukka Heinonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa.
Niina Sallinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Towards Zero-emissions Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa. Zero-Trail-hanketta rahoitetaan NetZeroCitiesin kautta EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lähteet
Destia. 2024. Päijät-Hämeen logistiikkaselvitys. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2025/03/Paijat-Hameen_logistiikkaselvitys.pdf
LAB. 2026a. Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/towards-zero-emission-urban-transport-and-logistics-0
LAB. 2026b. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo
Nyberg, J. 2026. Sähköisen logistiikan latausinfran liiketoimintamallit ja kuntien opas. Esitys Sähköisen logistiikan latausinfran liiketoimintamallit -tapahtumassa. 26.3.2026.
