Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) rakentuu tulevaisuuden varaan. Siksi ennakointi ei saisi olla irrallinen lisä, vaan keskeinen osa tulevaisuussuuntautunutta suunnitelmallista elinvoimaa ja uusia avauksia lisäävää toimintaa. Silti ennakoinnin sisältö ja merkitys eivät ole yksiselitteisiä kaikille TKI-ammattilaisille. Ennakointi ymmärretään usein tiedonkeruuna tai trendien seuraamisena. Sen ytimessä on kuitenkin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja epävarmuuksien hahmottaminen, sekä vaikuttaminen tulevaisuuteen ja sen kehityssuuntiin. Ennakointi ei siis ole yritys arvata oikein, vaan keino toimia ja tehdä parempia valintoja ja päätöksiä epävarmassa maailmassa.
Ennakointi ei ole ennustamista
Yksi ennakointiin liittyvistä haasteista on sen erottaminen ennustamisesta. Ennustaminen pyrkii arvioimaan, mitä todennäköisimmin tapahtuu, kun ennakointi puolestaan tarkastelee vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja sitä, miten niihin voidaan vaikuttaa (Masala 2026). TKI-työssä tämä ero on olennainen, jos ennakointi ymmärretään ennustamisena, sen strateginen ja toimintaan kytkeytyvä aktiivinen ulottuvuus kapenee.
KaakkoACT-hankkeen pikavisaan vastasi 108 LAB-amk:n TKI-asiantuntijaa. Kysyttäessä, kumpi pyrkii “osumaan oikeaan”, 54 % vastasi ennakointi ja 18 % ennustaminen, vaikka oikea vastaus oli ennustaminen (LAB 2025). Lisäksi 28 % katsoi molempien pyrkivän samaan. Tulos osoittaa, että käsitteellinen ero ei ole selvä, mikä voi vaikuttaa ennakoinnin hyödyntämiseen TKI-työssä.
![[Alt-teksti: taulukko, josta ilmenee, että yli puolet vastanneista mielsi ennakoinnin vain oikeaan osumiseksi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/161_2026_Ennakointi-osana-TKI-tyota_1-1024x585.jpg)
TKI-työssä tarvitaan monia tulevaisuuksia, ei yhtä ennustetta
TKI-toiminnassa olennaista on tunnistaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tehdä niiden pohjalta kehitystyötä. Ennakoinnilla voimme rikkoa vaihtoehdottomuuden illuusiota. Tulevaisuuksia on aina useita ja meillä on mahdollisuus valita eri suuntia ja rakentaa yhdessä toisenlaista tulevaisuutta. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet tarjoavat meille tilaa luoda ja valita, eivätkä sulje meitä tiettyyn kaavaan. (Vainio 2025).
LABin kyselyssä tämä ymmärrettiin osittain hyvin, mutta ei täysin johdonmukaisesti. Väite ”Ennakoinnissa pyritään löytämään todennäköisin lopputulema” jakoi vastaajat lähes tasan (47 % tosi, 53 % epätosi), vaikka oikea vastaus on epätosi. Ennakoinnin tarkoitus ei ole rajautua todennäköisimpään vaihtoehtoon, vaan tuoda esiin erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia.
82 % tunnisti oikein, että todennäköisintä lopputulemaa voidaan tarkastella osana ennakointia, ja 78 % tiesi epävarmojen kehityskulkujen hahmottamisen olevan usein vielä tärkeämpää kuin todennäköisten. (LAB 2025.) TKI-työssä tämän noteeraaminen on tärkeää. Uudet innovaatiot syntyvät harvoin todennäköisimmästä tulevaisuudesta. TKI-työssä tarvitaan rohkeutta tutkia, testata, tukea sekä tuottaa uusia ideoita. Lisäksi tarvitaan epävarmuuden sietokykyä.
Ennakointi on vaikuttamista
Ennakointi nähdään helposti varautumisena, vaikka sen keskeinen tehtävä on vaikuttaa tulevaisuuteen. Se on systemaattista toimintaa, jossa tietoa tulkitaan ja hyödynnetään päätöksenteossa haluttujen kehityssuuntien edistämiseksi (Maijanen 2025).
LAB-amk:n kysely tukee tätä näkemystä osittain. 72 % vastaajista tunnisti ennakoinnin tulevaisuuteen vaikuttamisena, 95 % aktiiviseksi toiminnaksi ja 99 % varautumiseksi. (LAB 2025.) Tulokset viittaavat siihen, että ennakoinnin aktiivinen luonne ymmärretään, mutta painotus on yhä enemmän varautumisessa kuin vaikuttamisessa.
Tulokset osoittavat, että LABin TKI-työtä tekevillä on hyvä perusymmärrys ennakoinnista. Se nähdään aktiivisena toimintana, jossa tunnistetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä epävarmuuksia ja mahdollisuuksia. Kehittämistarve liittyy käsitteisiin, sillä ennakointi sekoittuu osin ennustamiseen ja mielletään tiedonkeruuksi toimintaan vaikuttavan aktiivisen prosessin sijaan. Lisäksi LAB-amk:ssa ei ole vielä paikkaa, johon henkilöstön tulevaisuushavaintoja koottaisiin, saati selkeää yhteistä ennakoinnin prosessia, vaikka ennakointia tehdäänkin esimerkiksi TKI-projekteissa, kuten KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa (LAB 2026).
Ennakoinnin vahvistaminen on osa TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Se edellyttää yhteistä käsitteellistä pohjaa, työkaluja, jatkuvuutta, rakenteita sekä ymmärrystä ennakoinnin hyödyistä. Kun ennakointi kytkeytyy osaksi arjen työtä, sen vaikuttavuus vahvistuu.
Kirjoittaja
Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa (LAB 2026).
Lähteet
LAB. 2025. KaakkoACT – Ennakoinnin pikavisa. Webropol -kysely LAB-ammattikorkeakoulun TKI-henkilöstölle, vastaajia 108. Toteutettu osana KaakkoACT-hankkeen ennakointityötä. Lomakkeen alareuna
LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi
Masala, S. 2025. Ennakointi, ennustaminen vai valistunut arvaus? Tekoälyn aikakauden paradoksi tulevaisuudesta. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://journal.laurea.fi/ennakointi-ennustaminen-vai-valistunut-arvaus-tekoalyn-aikakauden-paradoksi-tulevaisuudesta/#f7e23d1e
Nuutinen, A. 2026. Ennakoinnin pikavisan kysymykset. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-12/kaakkoact_kasitykset_ennakoinnista_ennakoinnin_pikavisa.pdf
Vainio, K. 2026. Elinvoimatekoja tulevaisuudelle. Teoksessa Maijanen, E. (toim.): Katse huomiseen – Ennakointia ja elinvoimaa Etelä-Karjalassa. Luotain. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/882675
