Lukuisissa kunnissa ja yrityksissä on käynnissä erilaisia strategiaprosesseja eri vaiheissa tälläkin hetkessä. Niitä varten lukuisat asiantuntijat kokoavat taustadataa lukuisista eri lähteistä ja tekevät mahdollisia kyselyjä kuntalaisille ja sidosryhmille. Lopulta käsiteltävänä on valtava määrä erilaisia raportteja ja sidosryhmien palautteita, joiden perusteella strategiaa lähdetään valmistelemaan.
Edellä kuvattu niin sanottu perinteinen strategiaprosessi on usein iso ja aikaa vievä ponnistus, eikä juuri kenenkään työaika tai prosessointikyky riitä tämän kaltaisen datamäärän hallintaan ja objektiiviseen tarkasteluun. Nopeasti muuttuvassa maailmassa aika on rajallinen resurssi, ja usein data on jo vanhentunutta ennen kuin erilaiset selvitykset ja raportit tai niistä tehdyt yhteenvedot ovat valmiina. Strategiatyössä noudatetaan vielä nykyisinkin perinteisiä strategiaprosesseja ja oletetaan maailman pysyvän paikallaan ja etenevän samaan suuntaan kuin ennenkin (Mintzberg 1994). Strategia- ja skenaariotyössä tähdätään tulevaisuuteen, jota on entistä vaikeampi ennustaa (Kaunonen 2026). Strategiat ovat usein vanhoja jo ilmestyessään.
Tekoälystä työkalu nopeaan datan analysointiin
Moni varmasti miettii tekoälyn hyödyntämistä strategiaprosessissa. Tekoäly voi oikein käytettynä tehostaa valtavien datamäärien analysointia huomattavasti. Erityisesti uutta sisältöä luova generatiivinen tekoäly on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi asiantuntijatyössä erityisesti tehtävissä, joissa tuotetaan ja analysoidaan suuria määriä tekstiä ja muuta sisältöä. (Sipola 2022, 36.) Esimerkiksi vihreän siirtymän strategiaprosessissa tekoälyä voidaan hyödyntää laajan asukaspalautteen ja monimutkaisten asiantuntijaraporttien nopeassa analysoinnissa. Sen sijaan, että asiantuntijat käyttäisivät viikkoja tuhansien kyselyvastausten lukemiseen, generatiivinen tekoäly voi analysoida suuren datamäärän nopeasti ja järjestää vastaukset teemoittain. (Rantala 2026, 29–30.) Tekoäly voikin oikein käytettynä olla erinomainen asiantuntijan apuväline strategiatyössä mahdollistaen ideoinnin sekä erilaisten näkökulmien ja yhteenvetojen laatimisen. (Valtiovarainministeriö 2025a.)
Tekoälyn käytön edistäminen ja sääntely
Tekoälyn käyttö myös julkishallinnossa on kasvanut paljon, ja sen käytön laajentaminen on strateginen tavoite Suomessa (Valtioneuvosto 2026). Vaikka tekoälyn kyky yhdistää sekalaista dataa on erittäin tehokas, sen käyttöön liittyy julkishallinnossa tiukkoja sääntöjä. Valtiovarainministeriö painottaa tekoälyn eettisessä ohjeistuksessa (n.d.), että viranomainen on aina vastuussa käyttämistään tekoälyjärjestelmistä. Tekoäly ei korvaa ihmistä vaan on tukiteknologia, jonka käytön on noudatettava viranomaistoimintaa säätelevää lainsäädäntöä, hyvän hallinnon arvoja sekä avoimuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. (Valtionvarainministeriö n.d.) Vaikka tekoälyä olisi hyödynnetty, poliittiset päättäjät ja virkahenkilöt tekevät varsinaiset strategiset valinnat ja kantavat niistä vastuun.
Lainsäädäntö ohjaa yhä vahvemmin kuntien tekoälyn käyttöä. Elokuussa 2024 voimaan astunut EU:n tekoälysäädös (2024/1689) asettaa vaatimuksia erityisesti riskialttiiden järjestelmien käytölle. Myös tietoturva asettaa rajat tekoälyn käytölle. Esimerkiksi salassa pidettävää, ei-julkista tai henkilötietoja sisältävää materiaalia ei tule syöttää avoimiin tekoälypalveluihin, ellei kyseistä palvelua ole organisaatiossa tähän tarkoitukseen hyväksytty ja suojattu. (Valtionvarainministeriö 2025b.) Asetus ei suinkaan velvoita kuntia tekoälyn käyttöön, vaan kuntien tulisi edetä tekoälyteknologian käyttöönotossa omien tarpeidensa mukaisesti (Kuntaliitto 2025.)
Yhteenveto
Kuten edellä todettiin, tekoälyn hyödyntäminen on monin paikoin perusteltua vapauttaen asiantuntijoiden aikaa mekaanisesta tietomassojen käsittelystä tiedon soveltamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Janne Rantalan Heinolan kaupungille tehdyssä opinnäytetyössä (2026) selvitettiin tekoälyn soveltuvuutta huoltovarmuuden, vihreän siirtymän ja ilmastotavoitteita tukevien ratkaisujen analysoinnissa hyödyntämällä aiemmin tuotettuja selvityksiä. Työssä todettiin tekoälyn olevan erinomainen työkalu laajojen tietomassojen prosessointiin ja strategisten vaihtoehtojen vertailuun. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kriittistä tarkastelua ja lähteiden manuaalista varmistamista, sillä vapaasti saatavilla olevat sovellukset ovat alttiita virheellisille lähdemerkinnöille ja niin kutsutulle hallusinaatiolle.
Kirjoittajat
Janne Rantala on valmistunut ympäristöteknologian insinööriksi LAB–ammattikorkeakoulusta keväällä 2026.
Pia Haapea työskentelee LAB–ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä yliopettajana. Hän on ollut aina kiinnostunut ympäristöasioiden lisäksi strategiatyön kehittämiseen liittyvistä menetelmistä.
Lähteet
Kaunonen, A. 2026. When uncertainty becomes a strategy: Why scenario planning matters more than ever. Capful 16.1.2026. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://capful.fi/yleinen/when-uncertainty-becomes-a-strategy-why-scenario-planning-matters-more-than-ever/
Kuntaliitto. 2025. EU:n tekoälysäädös kuntakentällä. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/kuntien-digikehittaminen/kuntien-digikehittamisen-lainsaadanto/EUn-digi-ja-datalainsaadanto/eu-tekoalyasetus
Mintzberg, H. 1994. The Rise and Fall of Strategic Planning. Harvard Business Review, Reprint 94107. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://theisrm.org/documents/Mintzberg%20%281994%29%20Fall%20and%20Rise%20of%20Strategic%20Planning.pdf
Rantala, J. 2026. Tekoälyn hyödyntäminen vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta tukevissa ratkaisuissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156513
Sipola, J. 2022. Tekoäly strategisen johtamisen välineenä Suomessa. Diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, tuotantotalous. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052739057
Tekoälysäädös 2024/1689. Euroopan Unioni. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R1689#d1e38-127-1
Valtioneuvosto. 2026. Hallitus vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä julkisessa hallinnossa. Tiedote 10.4.2026. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-vauhdittaa-tekoalyn-hyodyntamista-julkisessa-hallinnossa
Valtiovarainministeriö. 2025a. Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://vm.fi/-/julkiselle-hallinnolle-ohjeet-generatiivisen-tekoalyn-hyodyntamiseen
Valtiovarainministeriö. 2025b. Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/1464506/Ohjeistus+generatiivisen+teko%C3%A4lyn+hy%C3%B6dynt%C3%A4misest%C3%A4+ty%C3%B6n+tukena+ja+apuv%C3%A4lineen%C3%A4+julkisessa+hallinnossa_saavutettava.pdf/e1f25f87-68fd-6994-f3ee-1c832988798f?t=1740975832781
Valtiovarainministeriö. n.d. Tekoälyn eettinen ohjeistus. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://vm.fi/tekoalyn-eettinen-ohjeistus
