Sosiaali- ja terveysala (SOTE) mielletään usein ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin turvaajaksi. Erilaiset hoito- ja palveluprosessit aiheuttavat monenlaisia ympäristövaikutuksia, siksi tärkeää olisikin nyt selvittää tapoja niiden pienentämiseksi. Alan ilmastovaikutukset ovat merkittäviä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alan osuus Suomen hiilijalanjäljestä on noin 6,5 prosenttia. Kansainvälisesti terveydenhuollon osuus globaaleista päästöistä on arvioitu olevan yli viisi prosenttia. Iso osa päästöistä syntyy toimitusketjuista- tavaroiden ja palvelujen tuotannosta, kuljetuksista, käytöstä ja hävittämisestä. Ilmastovaikutusten lisäksi alalla kulutetaan energiaa ja vettä (WHO 2023; THL 2025).
Toimintaympäristö muuttuu, niin tulisi myös SOTE-alan
Kuten moni muukin ala, myös sote-ala on muutoksessa: resurssipula, ikääntyvä väestö, kohonneet kustannukset ja tiukentuva säätely asettavat omat paineensa. Esimerkiksi EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (2025/40) sekä jätelain muutokset pakottavat organisaatiot tarkastelemaan jätehuoltoa ja materiaalivirtoja aiempaa systemaattisemmin. Näihin haasteisiin on vastattava, sillä ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen lisäävät omalta osaltaan sote-sektoriin kohdistuvia paineita. Helleaallot, tulvat ja muut ääri-ilmiöt lisäävät sairastavuutta ja kuolleisuutta, ja elinympäristön muutokset heijastuvat mielenterveyteen ja sosiaaliseen haavoittuvuuteen erityisesti riskiryhmissä (IPCC 2022; Berry ym., 2010). Hyvien käytänteiden implementoimista ja osaamista ympäristötehokkaammista ja kiertotalouden mukaisista toimintatavoista tulisikin vahvistaa (THL 2025; Tiitta ym. 2025).
Kiertotalous osana hoitotyön päivittäisiä valintoja
Hoitotyön arjessa kiertotalouden periaatteet konkretisoituvat erityisesti päivittäisissä materiaali- ja toimintavalinnoissa. Hoitohenkilöstö tekee esimerkiksi päivittäin lukemattomia valintoja liittyen materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä toiminnan sujuvuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa kertakäyttöisten tuotteiden tarpeen kriittistä arviointia, uudelleenkäytettävien vaihtoehtojen hyödyntämistä potilasturvallisuuden sallimissa rajoissa sekä jätteiden lajittelun ja materiaalivirtojen hallinnan systemaattista toteuttamista osana normaalia työvuoroa. Hoitohenkilöstö on usein avainasemassa havaitsemassa erilaisia logistisia ongelmakohtia, joissa syntyy turhaa hukkaa – kuten käyttämättä jääviä hoitotarvikkeita tai tarpeettomia kuljetuksia. Hoitotyön ammattilaisilla on merkittävä rooli ympäristökestävien käytäntöjen edistämisessä, ja heidän osallistamisensa on välttämätöntä sote-alan kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. (Wulff ym. 2024, D’Alessandro ym. 2024.)
SoteCircle tuo kiertotalouden käytäntöön
Päijät-Hämeessä tähän tarpeeseen vastaa osaltaan Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama SoteCircle-Kiertotalouden ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla -hanke (2026–2028), jonka tavoitteena on tuoda kiertotalouden periaatteita ja ympäristötehokkaampia käytänteitä osaksi sote-alan arkea. Hanke keskittyy erityisesti perusterveydenhuoltoon, kotiin vietäviin palveluihin ja palveluasumiseen. Hankkeessa pidetään työpajoja, pilotoidaan uusia toimintamalleja ja tuotetaan konkreettisia työkaluja: ohjeita, oppaita ja mittareita, joiden avulla ympäristö- ja kustannusvaikutuksia voidaan seurata ja vähentää. Ensimmäisessä vaiheessa menetelmiä kehitetään ja testataan erityisesti hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Tavoitteena on, että hankkeen edetessä hyvät käytänteet leviävät laajemmin osaamisen kehittymisen, aktiivisen sidosryhmätyön ja viestinnän kautta Päijät-Hämettä laajemmalle. (LAB 2026.)
Sote-sektorin osallistuminen kiertotaloutta edistäviin ja ilmastomuutosta hillitseviin toimiin on välttämätöntä. Potentiaali on suuri, mutta se realisoituu vain, jos ratkaisut viedään lähelle arjen toimintoja – hankinnoista jätehuoltoon ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu asiantuntijoita sote- ja tekniikan yksiköistä, koska kiertotaloudessa tarvitaan erilaista osaamista ja yhteistyötä. SoteCirclessä tullaankin testaamaan ja kehitetään keinoja yhdessä ja yritysten kanssa, toinen toisiltaan oppien.
Kirjoittajat
Pia Haapea, toiminut 10 vuotta yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. Pia on kehittänyt kiertotalousosaamista opetuksessa ja erilaisissa TKI-hankkeissa. Toimii SoteCircle-hankkeessa asiantuntijana.
Nina Hietaranta, hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa, toimii SoteCircle hankkeessa asiantuntijana.
Veera Laiho, hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa, toimii SoteCircle hankkeessa asiantuntijana.
Marja Timperi, TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Toimii projektipäällikkönä SoteCircle-hankkeessa.
Lähteet
D’Alessandro C., Szopik-Depczyńska, K., Tarczyńska-Łuniewska M., Silvestri C., Ioppolo G. 2024. Exploring Circular Economy Practices in the Healthcare Sector: A Systematic Review and Bibliometric Analysis. Sustainability, January 202416(1):401. Viitattu 2.3.2026. Saatavilla https://doi.org/10.3390/su16010401
European Parliament and Council of the European Union 2025. Regulation (EU) 2025/40 of 19 December 2024 on packaging and packaging waste. EU Official Journal L 40. Viitattu 12.2.2026. Saatavilla https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32025R0040
Haapea, P., Tiitta, I., Tuusjärvi, P. & Viitanen, P. 2025. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveysala: kiertotalousratkaisut, ilmastonmuutoksen haasteet ja tulevaisuuden osaaminen. Teoksessa: Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden TKI-toiminnan vuosikirja 2025. Arene ry ym. ISBN 978-952-456-477-9.
Hyvil 2025. Jätelain muutosten vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaan. Viitattu 12.2.2026. Saatavilla: Hyvil – Jätelain muutosten vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaan
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2022. Climate change 2022: Impacts, adaptation and vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge: Cambridge University Press. Viitattu 12.2.2026. Saatavilla Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability | Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability
LAB-ammattikorkeakoulu (LAB) 2026. SoteCircle – Kiertotalouden ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Projektisivusto. Viitattu 12.2.2026. Saatavilla SoteCircle-Kiertotalouden ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla | LAB.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla: Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). STM julkaisuja 2021:21. Helsinki: STM. Viitattu 10.2.2026. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163160
Tiitta, I., Cubelo, F., McDermott-Levy, R., Jaakkola, J.J.K. & Kuosmanen, L. 2024. Climate change integration in nursing education: A scoping review. Nurse Education Today 139, Article 106210. Viitattu 10.2.2026. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106210
Valtioneuvosto 2023. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023/49. Viitattu 10.2.2026. Saatavilla
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165113
World Health Organization (WHO) 2023. Climate change. Viitattu 10.2.2026. Saatavilla
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/climate-change-and-health
Wulff, P., Alanko L., Iivonen S., Nissinen A., Setälä L., Meriläinen P., Savolainen H., Alhola K., Suomalainen E., Pulkki J. 2024. Environmentally sustainable health and social care – A proposal for goals and steering for Finland. European Journal of Public Health, Volume 34, Issue Supplement 3. Viitattu 2.3.2026. Saatavilla https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae144.1084
