Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista kampusarjessa

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on ollut viime vuosina erityisen huomion kohteena. Pandemian jälkeinen aika on tuonut esiin sekä myönteisiä muutoksia opiskelijoiden arjessa että kasvavan tuen tarpeen mielenterveyteen ja opiskelukykyyn liittyvissä kysymyksissä. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin positiivisia kehityssuuntia ovat opiskelumotivaation ja -innostuksen kasvu sekä psyykkisen kuormituksen kokemuksen väheneminen. Tämä kehitys näkyy opiskelijoiden parantuneena luottamuksena omaan terveyteensä ja jaksamiseensa. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on kuitenkin myös merkittävästi kokemuksia opiskeluarjesta stressaavana, jota voidaan pitää hyvinvointia haastavana tekijänä (THL 2025; YTHS 2025.)

Neuromoninaisuusaamu yhteisötiloissa

Lahden kampuksen yhteisötilassa järjestettiin maaliskuun opiskelijoidenhyvinvointiviikon (ks. LUT yliopiston ylioppilaskunta) yhteydessä neuromoninaisuustapahtuma, joka tarjosi kävijöille mahdollisuuden tutustua neuromoninaisuuteen, pohtia omaa vireystilaansa sekä löytää arkeen rauhoittumisen keinoja. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä neuromoninaisuuteen liittyvistä ilmiöistä, sillä korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan neuropsykiatristen häiriöiden määrä on lisääntynyt korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (THL 2025). Tapahtumassa haluttiin lisäksi tarjota opiskelijoille tilaa omalle pysähtymiselle meditaatiohetkessä sekä tuoda esiin opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia käytäntöjä.

Tapahtumaan osallistujia varten oli koottu monipuolinen kokonaisuus aiheeseen liittyviä materiaaleja, joihin pystyi perehtymään omassa tahdissa. Tarjolla oli muun muassa tietoa vireystason säätelystä ja pohdintatehtävä, joka auttoi tunnistamaan oman hermoston säätelemän vireystilan vaihtelua. Hermoston vireystilan säätely on tärkeää opiskelijoille keskittymisen, oppimisen ja oman toiminnanohjauksen kannalta. Neurokirjolla vireystilan säätelyn poikkeavuudet voivat olla tavallisia ja vireystila vaihdella ylivireisestä alivireiseen nopeasti ja ennakoimattomastikin (ADHD-liitto). Neurokirjolla olevan on tärkeää tunnistaa oman vireystilan muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät, jotta voi löytää itselleen sopivat säätelykeinot. Aistikuormitus ja ympäristötekijät vaikuttavat vireystilaan ja toimintakykyyn myös merkittävästi. Tavallista voimakkaammat reaktiot ääniin, valoihin tai hajuihin lisäävät ylikuormituksen riskiä erityisesti kiireisissä ja meluisissa ympäristöissä. (Puustjärvi 2024; Niskanen & Jussila 2024.) Aistiesteettömyyden huomioiminen korkeakoulussa on oleellista erityisesti oppimisen näkökulmasta (Nurmiainen 2025).

Kampusaarrekartta auttaa löytämään rauhallisia tiloja

Aistiesteettömyyteen liittyen tapahtumassa jaettiin osallistujille Kampusaarrekarttaa, johon on Lahden Mukkulankadun kampuksen pohjapiirrokseen merkitty hiljaisia opiskelutiloja. Aarrekartta-pohjapiirroksella halutaan tuoda esille kampuksen rauhallisia opiskelutiloja, joita opiskelijat voivat hyödyntää niin itsenäiseen kuin pienryhmissä tapahtuvaan työskentelyyn kirjaston lisäksi. Aarrekartasta löytyy myös opiskelijoille soveltuvat tilat rauhoittumiseen ja vireystilan tasaamiseen. Aarrekarttaan on merkittynä lisäksi kohtia hyvinvointiin ja opiskelupalveluiden äärelle, kuten yhteisötilalle sekä asiakaspalvelupisteelle.

Yhteisöllisyys hyvinvoinnin tukena

Neuromoninaisuusaamu täydensi opiskelijoiden hyvinvointiviikon kokonaisuutta tarjoamalla tietoa, tukea ja rauhallisen hetken pysähtymiselle arjen keskellä. Tapahtuma oli lisäksi ensimmäinen Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeen yhteisötilassa järjestettävä neuromoninaisten opiskelijoiden tarpeita huomioiva tilaisuus. EU osarahoitteisessa Nemoni–hankkeessa jatketaan erilaisten neuromoninaisten opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia tukevien ohjauskäytänteiden suunnittelua ja pilotointia (LAB 2026, LUT 2026). Yhteisötilaan toivotaan jatkossakin kohderyhmän tarpeita huomioivaa toimintaa sekä yhteistä tekemistä.

Lähteet:

ADHD-liitto. Kohti sietoikkunaa. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/kohti-sietoikkunaa/

Henry, M. 2017. Brainstorm-meeting-student. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.shopify.com/stock-photos/photos/brainstorm-meeting?c=student

Niskanen, T. & Jussila, V. 2024. Nepsy-materiaalipakki ammattilaiselle. Jyväskylä: Santalahti-kustannus.

Nurmiainen, S. 2025. Aistiesteettömyyden huomioiminen korkeakoulun oppimistiloissa. Lab Pro. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/aistiesteettomyyden-huomioiminen-korkeakoulun-oppimistiloissa/

Puustjärvi, A. 2024. (toim.) Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Viro: Santalahti-kustannus.

THL. 2025. KOTT 2024: Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/oppimisvaikeudet_ja_opiskelukyky.html

LUT yliopiston ylioppilaskunta. Tapahtumat. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa https://ltky.fi/tapahtumat/

LAB. 2026. Nemoni- Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle

LUT. 2026. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LUT-yliopisto. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/opiskelu/junior-university/tietoa-meista/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle

YTHS 2025. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluinnokkuus kasvanut, opiskelijat myös hakevat aktiivisesti apua opiskeluvaikeuksiin. Saatavissa https://www.yths.fi/ajankohtaista/2025/korkeakouluopiskelijoiden-opiskeluinnokkuus-kasvanut-opiskelijat-myos-hakevat-aktiivisesti-apua-opiskeluvaikeuksiin/