Tekoäly ja automaatio muokkaavat nopeasti työelämää ja osaamistarpeita. Tekoälyn ja automaation avulla voidaan käsitellä suuria määriä dataa tehokkaasti ja hoitaa aiemmin rutiininomaisia tehtäviä. Kun tekoälyä hyödynnetään tehokkaasti, keskittyy ihmisen työ ajattelua vaativaan työhön. Osaamistarpeissa korostuu vuorovaikutustaidot sekä kyky suhtautua kriittisesti tekoälyn tekemän työn tuloksiin. (Proliitto 2026). Kun tekoälyä ja automaatiota hyödynnetään, tulee ihmisen osata arvioida tuloksia kriittisesti varmistaen käytön eettisyys. Myös luovuus ja innovaatiot vaativat ihmisen panosta, sillä tekoäly voi luoda ideoita vain olemassa olevan datan pohjalta. (Talentlens 2026).
Valmennustalo Virta (2025) korostaa työelämän muuttuneen globaalimmaksi, ja etätyön määrä on kasvanut. Nämä muutokset edellyttävät ihmiseltä hyviä vuorovaikutustaitoja. Etätyössä vuorovaikutuksen merkitys on aiempaa tärkeämpää, sillä kehonkielen tai eleiden osuus kommunikaatiossa puuttuu. Tekoäly ei voi korvata ihmistä täysin, ja inhimillisillä taidoilla, kuten vuorovaikutustaidoilla, on suuri merkitys (Valmennustalo Virta 2025). Tekoälyn hyödyntäminen vaatii luovaa ongelmanratkaisukykyä ja ajattelua, jotta sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Keskustelu työyhteisöissä tekoälyn käytöstä ja ohjaamisesta on tärkeää, ja tähän vaaditaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tiimityöskentelyä.
Taitojen kehittäminen
Muuttuvassa työympäristössä vuorovaikutustaidoilla on siis suuri merkitys. Hyvä vuorovaikutus on toisilta oppimista, luottamista ja uuden luomista yhdessä eri ajatusten pohjalta. (Atsar 2019). Vuorovaikutustaidoilla on merkitystä työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta. Vuorovaikutustaitojen puutteet voivat johtaa väärinymmärryksiin, jotka vaikuttavat työntekoon. (Mieli ry 2026).
Työyhteisöissä voidaan harjoitella vuorovaikutustaitojen kehittämistä hyödyntämällä esimerkiksi työpajoja, joissa näitä taitoja käsitellään ja mahdollisia ongelmia ratkotaan. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä voidaan hyödyntää myös erilaisia harjoituksia, kuten simulaatiota, joissa harjoittelu tapahtuu turvallisessa ympäristössä. Kun työyhteisössä seurataan vuorovaikutusta, voidaan korjaavia toimenpiteitä kohdistaa työyhteisössä oikein. (Valmennustalo Virta 2025).
Simulaatiomenetelmä taloushallinnon asiakaspalveluosaamisen kehittämisessä
Sukuran (2026) opinnäytetyössä käsiteltiin taloushallinnon asiakaspalveluosaamisen kehittämistä simulaatiomenetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessa perehdyttiin taloushallinnonalan työn kohtaamiin muutoksiin. Taloushallinnon työ on muuttunut teknologian kehityksen myötä yhä konsultoivammaksi. Esimerkiksi tilitoimistojen asiakkaat odottavat tänä päivänä strategisempaa ja kokonaisvaltaista tukea liiketoiminnalleen, eikä pelkkä substanssiosaaminen enää riitä.
Tutkimuksessa haastateltiin LAB-ammattikorkeakoulun Talouden simulaatiot -hankkeeseen osallistuneiden asiakasyritysten työntekijöitä. Haastatteluissa korostui vuorovaikutuksen merkitys onnistuneissa asiakassuhteissa. Haastatteluissa selvitettiin, miten haastateltavat kokivat simulaatiomenetelmän toimivan asiakaspalveluosaamisen kehittämisessä. Tulokset osoittivat, että oppijan oma suhtautuminen ja kokemus tilanteesta vaikuttivat merkittävästi oppimiseen. Erityisesti esiintymisjännitys heikensi oppimiskokemusta. Myönteisemmin simulaatioon suhtautuneet osallistujat kokivat harjoituksen hyödyttäneen heitä osaamisensa kehittämisessä. Tulokset osoittivat, että simulaatiomenetelmän oppimiskokemus muodostuu useasta tekijästä, kuten turvallisesta ilmapiiristä ja oppijan asenteista.
Tekoälyn ja automaation muuttaessa työelämää vuorovaikutustaidot nousevat keskeiseen asemaan. Simulaatiomenetelmä tarjoaa tarkoituksenmukaisen keinon näiden taitojen parantamiseen, sillä se mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelun turvallisessa oppimisympäristössä. Näin simulaatiolla voidaan kehittää osaamista vastaamaan muuttuvan työelämän vaatimuksia.
Kirjoittajat
Matilda Sukura on kolmannen vuoden tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mia Ekman toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä projektipäällikkönä Developing Sustainable and Entrepreneurial Villages through Educational Living Labs in Namibia and Zambia (SmartVille) -hankkeessa.
Lähteet
Atsar, K. 2019. Voihan vuorovaikutustaidot. Ilmarinen. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/katja-atsar/voihan-vuorovaikutustaidot/
Mieli ry. 2026. Vuorovaikutus työyhteisössä. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/vuorovaikutus-tyoyhteisossa/
Proliitto. 2026. Tekoäly muuttaa työtä finanssialalla – tulevaisuuden työtä rakennetaan yhdessä. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/tekoaly-muuttaa-tyota-finanssialalla-tulevaisuuden-tyota-rakennetaan-yhdessa
StockSnap. 2017. Ihmiset, tytöt, naiset, opiskelijat. Pixabay. Viitattu 14.4.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-tyt%c3%b6t-naiset-opiskelijat-2557399/
Sukura, S. 2026. Simulaatiomenetelmä taloushallinnon asiakaspalveluosaamisen kehittämisessä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237489
Talentlens. 2026. AI & Automation: The Human Skills that make the difference. Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://www.talentlens.com/blogs/ai-automation-human-skills.html
Valmennustalo Virta. 2025. Miksi vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu työelämässä vuonna 2026? Viitattu 27.3.2026. Saatavissa https://valmennustalovirta.fi/blogi/miksi-vuorovaikutustaitojen-merkitys-korostuu-tyoelamassa-vuonna-2026/#:~:text=Vuonna%202026%20ty%C3%B6paikoilla%20teko%C3%A4ly%20hoitaa%20yh%C3%A4%20enemm%C3%A4n,tunne%C3%A4ly%C3%A4%2C%20empatiaa%20tai%20luovaa%20ongelmanratkaisua%2C%20ihmisille%20j%C3%A4%C3%A4
