Kehotietoisuus ja mindfullness osana kivunhoitoa – voiko tavalla, jolla huomioit kehosi, muuttaa kipukokemusta?

Kipukokemukseen vaikuttavat biologiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät (Kalso 2021). Esimerkiksi tunteet, aiemmat kokemukset ja uskomukset muokkaavat kivun voimakkuutta sekä kokemusta. Pelko, huoli tai ajatus siitä, että kipu on merkki jostain vakavammasta voivat lisätä kivun voimakkuutta ja kuormittavuutta. Vastaavasti turvallisuuden tunne, luottamus omaan kehoon ja ymmärrys kivun taustalla olevista mekanismeista voivat taas lieventää kipukokemusta. (Terveyskylä 2024). Kipu ei siis ole pelkkä kehosta tuleva signaali vaan kokonaisvaltainen kokemus, johon vaikuttaa se, miten aivot tulkitsevat kehon viestejä (Terveyskylä 2024).

Kipu tai epämiellyttävä kehon tuntemus voi lisätä kehotietoisuutta hetkellisesti. Huomio kohdistuu kipukohtaan automaattisesti ilman että sitä ehtii tiedostamaan, jolloin tietoisuus kyseisestä alueesta korostuu. (Palomäki 2020, Terveyskylä 2025). Jos kipu jatkuu, keho ja mieli alkavat usein suojella meitä kipukokemukselta. Tämä voi näkyä välttelevinä tai torjuvina reaktoina, kuten kehon jännittämisenä, liikkeiden varomisena ja huomion siirtämisenä pois kehosta. Vaikka nämä reaktiot ovat luonnollisia, ne voivat etäännyttää meidät omasta kehosta ja heikentää kehotietoisuutta. (Palomäki 2020.)

Mitä jos huomion suuntaaminen ei olekaan pelkkä reaktio vaan myös taito mitä voidaan harjoitella?

Mitä kehotietoisuus oikein on?

Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä olla läsnä tietoisesti ja sallivasti omassa kehossa. Kykyä tiedostaa kehomme liikkeet, osat, tuntemukset sekä aistimukset ilman tarvetta muuttaa niitä. (Palomäki & Siira 2022, 60). Kehotietoisuus rakentuu eri aistijärjestelmien varaan, kuten proprioseption (asento ja liikeaisti) sekä interoseption (kehon sisäisten tuntemuksien) pohjalta (Candia-Rivera ym. 2024.)

Proprioseptio tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden aistimista. Sitä, että tiedät missä asennossa kehosi on ja miten se liikkuu, vaikka et katoisikaan sitä. Interoseptio taas puolestaan liittyy kehon sisäisten tuntemusten havaitsemiseen kuten hengitykseen, sydämen sykkeeseen tai vatsan tuntemuksiin. Se ei ole vain sitä, että mitä kehossasi tapahtuu, vaan sitä miten hyvin tunnistat nämä tuntemukset ja luotat omiin havaintoihin. Lisäksi tasapaino säätelee kehon liikettä suhteessa painovoimaan ja tilaan. Näiden aistijärjestelmien yhteistoiminta luo perustan kehotietoisuudelle ja vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee ja tulkitsee kehollisia tuntemuksia, myös kipua. (Candia-rivera ym. 2024.)

Kun kehotietoisuus vahvistuu, ihminen oppii kuuntelemaan kehon kuormitusta ja palautumisen tarvetta herkemmin. Tämä tekee siitä tärkeän taidon erityisesti kroonisen kivun kanssa eläville. Kehotietoisuus toimii ikään kuin sillan rakentajana kehon ja mielen välillä mahdollistaen sen, että ymmärrys tunteiden, itsesäätelyn ja kehon viestien sekä tarpeiden välillä tulee huomioiduksi. (Palomäki 2020, Yong ym. 2016).

Turvallisuuden tunne kehotietoisuuden perustana

Palomäki (2020) korostaa, että kehotietoisuutta harjoittaessa keskeistä on pyrkiä löytämään turvallisuuden tunne. Kun olo on riittävän turvallinen, keho ja mieli voivat päästää irti stressaavista tunteista ja jatkuvasti valppaustilasta.

Tällä on suora yhteys autonomiseen hermostoon sekä vireystilaan. Kun turvallisuuden tunne vahvistuu, keho voi siirtyä pois ylivireydestä tai alivireydestä kohti optimaalista vireystilaa. Hermoston tilan rauhoituttua, myös kivun kokemus voi muuttua. (Kuvajainen & Sarvela 2021, Palomäki 2020).

Kehotietoisuus psykofyysisessä fysioterapiassa

Kehotietoisuusterapian ytimessä on ajatus kokonaisuudesta: kehoa, mieltä ja kokemusta ei voi erottaa toisistaan. Kun yhteys omaan kehoon vahvistuu, myös itseluottamus kasvaa ja itseluottamuksen kasvaessa optimaalisessa tilassa pikkuhiljaa ihminen ei enää tarvitse oireitaan, vaan pystyy tulemaan niiden kanssa toimeen tai jopa kokonaan luopumaan niistä. (Parantainen 2022, 34).

Psykofyysisessä fysioterapiassa voidaan kehotietoisuutta vahvistaa muun muassa liikkeen ja hengityksen avulla. Yksi keskeinen menetelmä kehotietoisuusharjoittelussa on basic body awareness-terapia (BBAT), jossa huomio keskitetään tasapainoon, vapaaseen hengitykseen, tietoiseen läsnäoloon sekä kehon keskilinjaan ja alustasuhteeseen. (Parantainen 2022, 34).

Kehotietoisuus harjoittelussa ei pyritä poistamaan kipua. Sen sijaan opetellaan suuntamaan huomio uudella tavalla, lempeästi, ihmetellen ja sallien.

Linqvistin ja Sinisalon (2026) opinnäytetyössä laadittiin opas psykofyysisen fysioterapian harjoitteista kroonisen kivun ryhmäkuntoukseen. 

Lähteet:

Candia-Rivera, D., Engele, T., Babo-Rebelo, M. & Salamone, P. 2024. Interoception, network physiology and the emergence of bodily self-awareness. Neuroscience and Behavioural Reviews. 165, 105864. Viitattu 2.3..2026. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0149763424003336 

Jong. 2026. Effects of Mindfulness-Based Cognitive Therapy on Body Awareness in Patients with Chronic Pain and Comorbid Depression. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2016.00967/full 

Kalso, E. 2021. Kivun uusi määritelmä. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/kivun-uusi-maaritelma/ 

Kuvajainen ym. 2021. Traumatietoisuus luo kestävää vuorovaikutusta. Viitattu 2.3.2026. https://uasjournal.fi/4-2021/traumatietoisuus-luo-kestavaavuorovaikutusta/?utm_source=chatgpt.com 

Palomäki A. 2020. Kehotietoisuus on avain stressin- ja kivunsäätelytaitojen oppimiseen – materiaali. Viitattu 2.2.2026. Saatavissa https://bodysense.fi/wpcontent/uploads/2020/10/Kehotietoisuus-ja-kipu-luento-2020.pdf 

Palomäki K. & Siira J. 2022. Viitattu 2.3.2026. Kehon viisaat viestit. Helsinki: Kirjapaja. 

Parantainen, T. 2022. Pitkäkestoinen COVID-19 aikuisten kuntoutuksessa dysautonomian ja psykofyysinen fysioterapian näkökulmasta . Viitattu 2.3.2026. Tampereen ammattikorkeakoulu. 

Sinisalo, M & Linqvist, M. 2026. Kivun kehollinen kohtaaminen – psykofyysisen fysioterapian harjoitteita kroonisenkivun hallinnassa. Viitattu 2.3.3036. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603164409  

Terveyskylä. 2018. Kivunsäätely ja pitkäaikainen kipu. Viitattu 24.04.2026. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/pitkaaikainen-kipu/mita-tapahtuu-kivunpitkittyessa/kivunsaately-ja-pitkaaikainen-kipu  

Terveyskylä. 2015. Tietoisuustaidot sana kivunhallintaa. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa. https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/tietoisuustaidot-osana-kivunhallintaa