Tekoäly tuli luokkahuoneeseen – mitä lukiolaisten osaamiselle tapahtui vuodessa?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly siirtyy kokeilusta arjen työkaluksi? Lukiolaisille toistamiseen järjestetyt työpajat Myrskyn armoilla -tapahtumassa (Lahden kaupunki 2026) tarjosivat mahdollisuuden tarkastella, miten nuorten tekoälyn käyttö ja osaaminen voivat muuttua yllättävän nopeasti.

Vuonna 2025 Niemen kampuksella järjestetty Myrskyn armoilla -tiedetapahtuma kokosi yhteen satoja lukiolaisia pohtimaan tulevaisuuden myrskynkestäviä kaupunkeja. Tapahtuman työpajoissa hyödynnettiin tekoälyä ideoinnin tukena sekä palvelumuotoilun menetelmiä ratkaisujen luomisessa. Näin päästiin yhdistämään kokeileva oppiminen, palvelumuotoilu ja tekoäly luovaan ongelmanratkaisuun (Taiminen 2025).

Työpajat toteutettiin osana LuovAIn!-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa luovien alojen tekoälyosaamista ja kehittää uusia toimintamalleja tekoälyn hyödyntämiseksi luovassa työssä (LAB 2026; Luovain.ai 2026).

Tekoäly on jo osa nuorten arkea

Kun sama työpaja järjestettiin uudelleen keväällä 2026, huomio kiinnittyi yhteen selkeään muutokseen: oppilaiden ideat ja toteutukset olivat selvästi edistyksellisempiä kuin vuotta aiemmin. Myös tekoälyn käyttö ideoinnin tukena vaikutti sujuvammalta ja systemaattisemmalta.

Työpajassa tehty nopea kysely antoi viitteitä muutoksen taustasta. Kun oppilailta kysyttiin tekoälyn käytöstä, noin 80 % osallistujista kertoi käyttäneensä tekoälyä jollakin tavalla. Noin puolet tunnisti käsitteen prompti, mutta vain harva tiesi, mitä kielimallitarkoittaa tai miten tekoäly teknisesti toimii.

Havainto vastaa myös laajempia tutkimustuloksia. Generatiivinen tekoäly on tullut muutamassa vuodessa osaksi nuorten arkea ja opiskelua, ja sitä hyödynnetään erityisesti ideoinnissa, tiedonhaussa sekä kirjoittamisen tukena. Samalla tekoälypohjaiset chatbotit ovat yleistyneet nopeasti nuorten keskuudessa, ja osa nuorista käyttää niitä jo päivittäin. Tutkimusten mukaan nuorten tekoälyn käyttötavat kehittyvät kuitenkin nopeammin kuin heidän ymmärryksensä teknologian toimintaperiaatteista, mikä korostaa tekoälylukutaidon merkitystä myös opetuksessa (Kasneci ym. 2023; UNESCO 2023; Pew Research Center 2025; Long & Magerko 2020).

Työpajassa tämä näkyi selvästi: oppilaat osasivat hyödyntää tekoälyä ideoiden kehittämisessä esimerkiksi suunnitellessaan myrskynkestäviä rakennuksia ja kaupunkitilaa. Tekoäly auttoi tuottamaan nopeasti uusia näkökulmia, joita ryhmät jatkoivat kehittämällä fyysisiä prototyyppejä kierrätysmateriaaleista.

Kohti tekoälylukutaitoa

Vuodessa tapahtunut muutos on huomattava. Siinä missä tekoäly saattoi vielä hetki sitten tuntua monista oppilaista uudelta työkalulta, se näyttäytyy monelle nuorelle nyt jo osana arjen digitaalisia välineitä.

Työpajakokemukset viittaavat siihen, että tekoäly voi toimia tehokkaana luovuuden ja ideoinnin tukena erityisesti silloin, kun se yhdistetään kokeilevaan oppimiseen ja palvelumuotoilun menetelmiin. Samalla tekoälyn yleistyminen nostaa esiin uuden osaamistarpeen: tekoälylukutaidon. Tulevaisuuden osaamisessa keskeistä ei ole pelkästään tekoälyn käyttäminen, vaan myös sen mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtäminen.

Tekoäly ja tulevaisuuden työelämä

Tekoälyosaamisen merkitys ei rajoitu pelkästään koulumaailmaan, vaan sillä on yhä suurempi rooli myös tulevaisuuden työelämässä. Useiden arvioiden mukaan tekoäly muuttaa työtehtäviä laajasti eri aloilla, kun osa rutiinitehtävistä automatisoituu ja työn sisältö siirtyy yhä enemmän analysointiin, ongelmanratkaisuun ja uuden tiedon tuottamiseen. (Sund 2025.) Samalla tekoälyosaamisesta tulee yhä tärkeämpi osa työntekijöiden perustaitoja. Myös suomalaisessa työelämäkeskustelussa korostetaan, että teknologinen kehitys muuttaa organisaatioiden toimintaa nopeasti ja lisää tarvetta jatkuvalle osaamisen kehittämiselle (Teknologiateollisuus 2025).

Tässä valossa lukiolaisille suunnatut työpajat tarjoavat kiinnostavan näkökulman siihen, miten tulevat työntekijät omaksuvat tekoälyä jo ennen siirtymistään työelämään. Kun nuoret oppivat hyödyntämään tekoälyä ideoinnin ja ongelmanratkaisun tukena, he kehittävät samalla taitoja, joita tarvitaan yhä useammassa tulevaisuuden ammatissa.

Lähteet

Kasneci, E., Sessler, K., Küchemann, S. & et al. 2023. ChatGPT for good? On opportunities and challenges of large language models for education. Learning and Individual Differences.

LAB. 2026. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä ─ LuovAIn! Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa
https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-luovan-ja-kulttuurialan-ekosysteemissa-luovain

Lahden kaupunki. 2026. Lukion ykkösluokkalaiset ratkovat ympäristökriisiä Lahdessa. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://www.lahti.fi/uutiset/lukion-ykkosluokkalaiset-ratkovat-ymparistokriisia-lahdessa/

Long, D. & Magerko, B. 2020. What is AI literacy? Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems.

Luovain.ai. 2026. LuovAIn! – Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://luovain.ai/

Pew Research Center. 2025. Teens, Social Media and AI Chatbots. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://www.pewresearch.org/internet/2025/12/09/teens-social-media-and-ai-chatbots-2025/

Sund, T. 2025. Tekoäly muuttaa työelämää peruuttamattomasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://okm.fi/-/tekoaly-muuttaa-tyoelamaa-peruuttamattomasti

Taiminen, T. 2025. Palvelumuotoilua ja tekoälyä myrskynkestävien kaupunkien kehittämisessä – kokemuksia kokeilevasta oppimisesta. LAB Focus.Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/luovaa-palvelumuotoilua-ja-tekoalya-myrskynkestavien-kaupunkien-kehittamisessa/

Teknologiateollisuus. 2025. Hyvän henkilöstöpolitiikan opas. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2025/10/Hyvan-henkilostopolitiikan-opas-11.pdf

UNESCO. 2023. Guidance for generative AI in education and research.Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000386693