Itäisen Suomen asema on noussut yhä selkeämmin esiin osana Suomen muuttuvaa geopoliittista ja taloudellista toimintaympäristöä. Tähän vastataan Itäisen Suomen ohjelmalla, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen kehitystä ja huomioida sen rakenteelliset erityispiirteet. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa valmistellaan myös määräaikaista kokeilulainsäädäntöä erityistalousalueista.
Parikkalassa järjestetyssä Rajafoorumissa 17.4.2026 käytiin moniteemaista keskustelua Itä-Suomen elinvoimatekijöistä. Keskustelun läpileikkaava viesti oli yllättävän yksinkertainen: investoinnit seuraavat infraa. Ilman sitä hyvätkään ideat, osaaminen tai luonnonvarat eivät muutu työpaikoiksi tai kasvuksi.
Itä-Suomen nostaminen erityistalousalueeksi
Erityistalousalueet on nostettu esiin keinona vastata itärajan maakuntien syvään rakennemuutokseen ja alueiden kehityksen eriytymiseen. Erityistalousalueet ovat monissa EU-maissa vakiintunut ja vaikuttavaksi osoittautunut toimintamalli, jossa tavoitteena on houkutella ennen kaikkea kansainvälisiä investointeja ja tukea elinkeinorakenteen uudistumista, kasvua ja työllisyyttä alueilla, joissa siihen on erityinen tarve ja perusteet. Myös OECD ja EU:n komissio ovat omissa raporteissaan suositelleet Suomelle erityistalousalueiden perustamista juuri EU:n itärajan alueille. Erityisedustaja Harri Broman on esittänyt erityistalousaluekokeilun kohdistamista Imatran seudulle (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) ja Kajaanin datakeskusekosysteemin ympärille. (Broman 2026; TEM 2026; Valtioneuvosto 2025; Valtioneuvosto 2026.)
![[Alt-teksti: mies pitämässä esitystä, näyttötaululla on teksti kantaverkkoa kasvun tueksi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/05/207_2026_Investorit-tarvitsevat-infraa-itaisessa-Suomessa-1024x602.jpg)
Energian saatavuus ja vihreä energia ratkaisee
Energian saatavuus ja vihreä energia nousivat Rajafoorumissa myös keskeiseksi teemaksi. Mukana oli asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä sekä kunta-, maakunta- ja yritysjohtoa 14 rajakunnasta. Erityisesti datakeskusten, vetytalouden ja muun energiaintensiivisen teollisuuden sijoittuminen korosti puhtaan sähkön ja vakaan toimintaympäristön merkitystä, mutta ratkaisevaksi kysymykseksi nousi, onko sähköä saatavilla siellä, minne investointeja halutaan.
Tuulivoiman potentiaali nähtiin vahvana, mutta itärajan läheisyydessä sen rakentamista rajoittavat puolustukselliset tekijät (tutkajärjestelmät). Siksi korostui kantaverkon vahvistaminen ja siirtokapasiteetin riittävyys, ilman sitä energia ei siirry markkinoille eikä muutu investoinneiksi. Sähköä voidaan tuottaa myös siellä, missä se on tehokkainta, ja siirtää sinne, missä sitä tarvitaan, jos kantaverkko on kattava. Sähkö ei tunne maakuntarajoja, joten kantaverkkoon panostaminen Itä-Suomessa olisi keskeinen elinvoimateko.
Investorit tarvitsevat riittävän infran, jotta liiketoiminta ja teollinen kehitys on alueella mahdollista. Investoreita kyllä käy katsomassa paikkoja Itä-Suomessa, mutta kaikkiin kyselyihin ei pystytä vastaamaan myöntävästi. Syy ei ole osaamisen tai tahdon puute, vaan yksinkertaisesti se, ettei sähköä ole tarjolla tarpeeksi. Tilanne, jossa voidaan luvata vain murto-osa tarvittavasta kapasiteetista, ei riitä teollisen mittakaavan hankkeille. (Pirkkalainen 2026.)
Positiivista tulevaisuuspuhetta tarvitaan
Lisäksi keskustelussa korostui elinvoiman kannalta tärkeä näkökulma: tapa puhua Itä-Suomesta. Alueella on vahvuuksia, joita ei aina tunnisteta tai tuoda esiin. Puhdas luonto, osaava työvoima, teollinen perinne ja kasvava rooli vihreässä siirtymässä. Kysymys ei ole vain infrastruktuurista, vaan myös siitä, millaista tulevaisuuskuvaa rakennamme. Ilman infraa hyvä tarina ei riitä. (Sikanen 2026.)
Siksi tarvitaan päätöksiä, jotka mahdollistavat kasvun: kantaverkon vahvistamista, lupaprosessien sujuvoittamista ja investointien edistämistä (Fingrid Oyj 2026). Kyse on koko Suomen kilpailukyvystä, ja investoinnit hakeutuvat alueille, joissa edellytykset ovat valmiina. (Holtari 2026; Pirkkalainen 2026; Sikanen 2026.)
Kantaverkon kehittäminen on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa osaltaan Itä-Suomen tulevaisuuskuviin, sillä se määrittää, kuinka hyvin alueen uusiutuvan energian tuotantopotentiaali voidaan hyödyntää tai saadaanko riittävä siirtokapasiteetti, joka voi avata alueelle uusia investointeja ja työpaikkoja. KaakkoACT ─ ennakoiva tietotoiminnaksi -hankkeessa luodaan Kaakkois-Suomeen tilanne- ja tulevaisuuskuvia, joiden pohjustamiseksi kerätään monipuolisesti tietoa eri lähteistä. (LAB 2026.)
Kirjoittaja
Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa (LAB 2026).

Lähteet
Broman, H. 2026. Puheenvuoro. Rajafoorumi 2026: Elävä rajaseutu turvaa koko Suomen tulevaisuuden! Parikkala. 17.4.2026.
Fingrid Oyj. 2026. Kantaverkko. Rakentaminen. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://www.fingrid.fi/kantaverkko/rakentaminen/?tag=3463&pageSize=5&page=1&language=fi
Holtari, J. 2026. Pitkäjänteiset ratkaisut rajaseudulle – Paneelikeskustelu. Rajafoorumi 2026: Elävä rajaseutu turvaa koko Suomen tulevaisuuden! Parikkala. 17.4.2026.
LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi
Pirkkalainen, R. 2026. Pitkäjänteiset ratkaisut rajaseudulle – Paneelikeskustelu. Rajafoorumi 2026: Elävä rajaseutu turvaa koko Suomen tulevaisuuden! Parikkala. 17.4.2026.
Sikanen, S. 2026. Pitkäjänteiset ratkaisut rajaseudulle – Paneelikeskustelu. Rajafoorumi 2026: Elävä rajaseutu turvaa koko Suomen tulevaisuuden! Parikkala. 17.4.2026.
TEM. 2026. Selvitys: Uusi geopoliittinen talous haastaa uudistamaan Suomen aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://tem.fi/-/selvitys-uusi-geopoliittinen-talous-haastaa-uudistamaan-suomen-aluekehittamista
Valtioneuvosto. 2025. Itäisen Suomen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:14. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/f71a9399-c35f-4a68-bada-da5d2df060c4
Valtioneuvosto. 2026. Pääministeri Orpon hallituksen kehysriihi 21.─22.4.2026. Pöytäkirjamerkinnät. 22.4.2026. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200124281/Liite+1+P%C3%A4%C3%A4ministeri+Orpon+hallituksen+kehysriihi+21.-22.4.2026.pdf/e7e1a5af-21e7-2dd3-5e19-bfdd41b179a2?t=1776889679474