Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke järjesti helmikuussa 2026 opintomatkan Ouluun. Vaikuttavan ja inspiroivan matkan tunnelmia voi käydä lukemassa Kääriäisen artikkelista (2026), jossa pohditaan oppien lisäksi panostamista kulttuuriin. Yhtenä osana matkaa osallistuimme myös Tapahtumateollisuus ry:n järjestämään vuosittaiseen Tapahtumateollisuus NYT! -seminaariin.
Yksi esitys jäi seminaarista erityisesti mieleen. Ruka-Kuusamon Matkailun Niina Kukan ja Kuusisto & Partnersin Kati Kuusiston esityksessä (2026) keskusteltiin tapahtumien järjestämisestä pääsesongin ulkopuolella. Ruka on edelläkävijä tapahtumien hyödyntämisessä matkailuun ja hiljaisen sesongin elävöittämisessä. Kestävän matkailun yhtenä tavoitteena onkin tasoittaa sesonkien välistä eroa (Kyyrä 2025). Tapahtumilla on kuitenkin haasteita osallistaa paikallisia yrityksiä, sillä esimerkiksi NUTS Karhunkierros -tapahtuman aikaan useat yritykset ovat kiinni ja työntekijät talvikauden jälkeen ansaitulla lomalla.
![[Alt-teksti: kaksi henkilöä pitämässä esitystä yleisön edessä istuen tuoleilla ja mikrofonit käsissä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/203_2026_Enta-jos-tapahtumat-nahtaisiinkin-mahdollisuutena_1-1024x527.jpg)
Samankaltainen haaste on myös Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi Saimaa Cycle Tour -tapahtumajärjestäjän mukaan tapahtuman aikaan voi olla vaikeaa löytää illalla vielä avoinna olevaa ravintolaa ja, josta saisi urheilusuoritusta tukevaa ruokaa. On ymmärrettävää, että aukiolo totutun ulkopuolella voi olla riski. Mitä jos myyntiä ei tule riittävästi tai mitä jos varastoon jää sitten tavaraa, joka ei säily ja menee roskiin? Etelä-Karjalassa sesonki on kesällä, ja varautuminen poikkeustapauksiin voidaan suunnitella hyvissä ajoin ennakkoon. Mahdollinen ruokahävikki on helpompi minimoida verrattuna taas kohteisiin, jossa pääsesonki on talvella ja tapahtuma olisi kesällä. Silloin varastoon ei kannata jättää raaka-aineita odottamaan seuraavaa talvea.
Kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta
Yhdessä seminaarin paneelikeskustelussa sekä opintomatkan aikana useammassa vierailukohteessa puhuttiin kulttuuri-ilmastonmuutoksesta. Se tarkoittaa halua yhdistää ihmisiä. Kulttuuri-ilmastonmuutoksessa tuodaan yhteen taidetta, teknologiaa, luontoa ja kulttuuria. Tavoitteena on tuoda iloa, ruokkia luovuutta, mutta myös laajentaa tapoja ajatella ja ymmärtää. Oli todella vaikuttavaa, miten sama tarina ja viesti toistuivat joka paikassa! Lisäksi sanat näkyvät tekoina, sillä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa on useita tapahtumia, joissa yhdistyy eri aloja ja erilaista osaamista. (Oulu 2026).
![[Alt-teksti: talvinen katumaisema, jossa valaistut rakennukset ja valopylväät valaisevat pimeyttä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/203_2026_Enta-jos-tapahtumat-nahtaisiinkin-mahdollisuutena_2-1024x665.jpg)
Kenties täälläkin olisi tarvetta kulttuuri-ilmastonmuutokselle. Lisää rohkeutta kokeilla ja tehdä yhdessä. Tapahtumien yhteyteen voi kehittää helposti erilaista ohjeisohjelmaa tai kehitellä tapahtuman ajaksi teemaan sopivaa juomaa tai annosta. Yhteistyön myötä oma yritys voi myös saada eri tavalla näkyvyyttä ja lisäasiakkaita. Riippuen tapahtumasta kävijät usein kuluttavat myös muita palveluita, kuten kuljetuspalveluita, kauppoja ja kahviloita. Vain luovuus on rajana; esimerkiksi Ilosaarirockissa voi käydä tänäkin kesänä kuuntelemassa Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tietoiskuja (Ilosaarirock 2026). Saimaa Cycle Tourissa on taas tarjolla hierontapalveluita pyöräilijöille (Saimaa Cycle Tour 2026).
Lopulta kyse on uskalluksesta nähdä tapahtumat mahdollisuuksina eikä vain poikkeuksina arjessa. Kun eri toimijat tunnistavat yhteisen intressin ja uskaltavat kohdata toisensa matalalla kynnyksellä, syntyy uutta liiketoimintaa, elämyksiä ja alueellista vetovoimaa kaikille osapuolille. Pienikin kokeilu voi avata oven pidempiaikaiselle yhteistyölle, jossa opitaan yhdessä ja jaetaan riskejä. Ehkä kulttuuri‑ilmastonmuutos alkaakin juuri tästä: siitä, että joku pitää ovensa auki hieman pidempään, toinen tarjoaa osaamistaan tapahtumakävijöille ja kolmas uskaltaa ehdottaa jotakin ennennäkemätöntä. Näin tapahtumat eivät ole vain irrallisia hetkiä kalenterissa, vaan osa laajempaa, elävää ekosysteemiä, joka hyödyttää koko aluetta.
Kirjoittaja
Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana, ja hän työskentelee projektipäällikkönä Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa (LAB 2026).


Lähteet
Ilosaarirock. 2026. Tiedehetket. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://ilosaarirock.fi/ohjelma/tiedehetket/
Kukka, N. & Kuusisto, K. 2026. Puheenvuoro Tapahtumateollisuus NYT -toimialaseminaarissa. 4.2.2026.
Kyyrä, S. 2025. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun: Suomen matkailustrategia ja toimenpiteet 2025–2028. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:29. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/de461dc7-2798-4623-bf80-657de028357b/content
Kääriäinen, J. 2026. Oulu – toimijalähtöinen kulttuuripääkaupunki. LAB Pro. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/oulu-toimijalahtoinen-kulttuuripaakaupunki/
LAB. 2026. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri
Oulu 2026. Materiaalit. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://oulu2026.eu/tietoa-meista/materiaalit/
Saimaa Cycle Tour. 2026. Ilmoittautuminen. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://saimaacycletour.com/products/saimaa-cycle-tour-300-km-2026