Perinnönjaosta puhuttaessa yleensä huomio kiinnittyy lapsiin ja heidän oikeuteensa perintöön. Vaikka uusperheet ovat nykypäivänä yhä yleisempiä Suomessa, moni saattaa kuitenkin yllättyä perinnönjaon lopputuloksesta. Leski saattaa olla kuolinpesän ainut osakas, jos uusperheen lapset eivät ole vainajan rintaperillisiä. Vaikka leski voi periä koko omaisuuden, hänen oikeutensa siihen on rajallinen.
Leski perii ilman rintaperillisiä
Suomessa perinnönjakoa ohjaa perintökaari (40/1965), joka perustuu vainajan ja perillisten väliseen sukulaisuussuhteeseen. Lain mukaan perintö jaetaan vainajan lähimmille sukulaisille, joita ovat ensimmäisen parenteelin mukaan vainajan lapset. Tämä korostuu varsinkin uusperheissä, joissa on mukana lapsia myös puolisoiden aikaisemmista liitoista. Tilanteissa, joissa uusperheen lapset eivät ole vainajan rintaperillisiä, leski perii hänet. Leskellä on perintöoikeus puolisonsa omaisuuteen myös silloin, kun puolisoilla on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus. (Kangas 2023.) Lesken perintöoikeudesta on määrätty Perintökaaren 3 luvussa.
Lesken oikeus perintöön
Opinnäytetyössä (Nurmi 2026) käsiteltiin uusperheiden perinnönjakoa sekä tarkasteltiin, miten testamentti ja avioehto vaikuttavat eri osapuolten asemaan. Työssä havaittiin, että perheen kaikki lapset eivät ole lain mukaan samassa asemassa. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa perheen lapsi jää kokonaan ilman perintöä, koska hän ei ole sukua vainajalle. Mikäli vainajalla ei ole omia rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa. Lesken oikeus perintöön voidaan syrjäyttää testamentilla, koska leskellä ei ole rintaperillisten lakiosaan verrattavaa oikeutta perintöön. (Kyläkallio 2025.)
Lesken lainmukainen perintöoikeus on rajallisempi kuin rintaperillisten oikeus perintöön. Hänellä on rajoitettu omistusoikeus puolisoltaan perittyyn omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että leski voi käyttää, myydä, vuokrata ja nauttia omaisuuden tuotosta, mutta hän ei voi testamentata sitä eteenpäin. Leski voi kuitenkin lahjoittaa puolisoltaan saatua omaisuutta. (Aarnio & Kangas 2016.)
Perintökaaressa on määrätty, kenelle ensiksi kuolleen puolison omaisuus pesästä kuuluu lesken kuollessa (Kyläkallio 2025). Lesken kuoltua perintö jaetaan puoliksi ensin kuolleen puolison toisen parenteelin perillisten sekä jälkimmäiseksi kuolleen puolison rintaperillisten kesken (Perintökaari 40/1965, 3:1 §). Ensiksi kuolleen puolison toiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi (Kyläkallio 2025).
Testamentti voi syrjäyttää toissijaiset perilliset
Jos leski perii ensiksi kuolleen puolison keskinäisen testamentin ansiosta, silloin leskellä on oikeus testamentata kyseistä omaisuutta eteenpäin. Tällaisissa tapauksissa ensiksi kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä ei ole oikeutta saada perintöä lesken kuolinpesästä tämän kuollessa. (Kyläkallio 2025.) Lesken eläessä pesänjako voidaan suorittaa vain lesken aloitteesta, ellei ensiksi kuolleen puolison tekemässä testamentissa ole toisin määrätty. Tällä suojataan leskeä toissijaisten perillisten jakovaateelta. (Aarnio & Kangas 2016.) Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset voivat vaatia pesän jakoa vasta sitten, kun myös leski on kuollut (Kangas 2023). Jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole toisessa parenteelissa yhtään toissijaista perillistä, lesken koko omaisuus menee hänen perillisilleen ja mahdollisille testamentin saajille (Kangas 2023).
Esimerkki perinnönjaosta
A ja B ovat avioliitossa keskenään. Heillä ei ole yhteisiä lapsia, eikä A:lla ole omia lapsia. B:llä on yksi lapsi C aikaisemmasta liitosta. A kuolee. Perintökaaren 3 luvun 1 § mukaan tilanteessa, jossa vainajalla ei ole omia rintaperillisiä, leski perii hänet. Tässä tapauksessa A:lla ei ole omaa lasta, joten leski B on hänen lähin perillisensä, eikä C saa mitään, koska hän ei ole A:n rintaperillinen. B:n kuollessa, omaisuus jaetaan C:lle sekä A:n toisen parenteelin perillisille.
Kirjoittajat
Saaga Nurmi on tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Jarmo Kemppinen toimii juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Aarnio, A. & Kangas, U. 2016. Suomen jäämistöoikeus 1, Perintöoikeus. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almainsights-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/FAFBFXCTEB#kohta:XVIII((20)LUKU((a0)Puolison((20)perint((f6)oikeus((20)(:1((20)Puolison((20)perint((f6)oikeuden((20)ydinsis((e4)lt((f6)((20)/piste:b26642
Kangas, U. 2023. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almainsights-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/HAFBFXETEB#kohta:X((20)Perint((f6)oikeus(:3((20)LESKEN((20)ASEMA/piste:t1WI
Kyläkallio, K. 2025.Yritysjuridiikka. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524180375
Nurmi, S. 2026. Lesken ja lasten asema uusperheen perinnönjaossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tradenomi AMK. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049108
Perintökaari 40/1965. Finlex. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1965/40
