Talousosaaminen on arkinen taito, jonka merkitys korostuu erityisesti elämän muutosvaiheissa. Maahanmuuttajien kohdalla uuteen maahan muuttaessa talous- ja pankkijärjestelmät, verotus, sosiaaliturva ja luottokulttuuri voivat merkittävästi poiketa oman maan järjestelmistä ja tavoista. Monessa kulttuurissa talousneuvoja haetaan suvulta tai lähiyhteisöltä, mutta uudessa maassa tämä verkosto ei välttämättä ole saatavilla. Ensimmäiset vuodet uudessa maassa ovat usein myös taloudellisesti haavoittuvaisimpia: tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja menot yllättäviä. Nopeilla lainapäätöksillä voi olla pitkäkestoisia seurauksia.
Taustatutkimus ja selkosuomi valmennuksen pohjana
Taloudenhallinnan kyvyt vaikuttavat siihen, miten ihminen pystyy osallistumaan yhteiskuntaan ja rakentamaan tulevaisuuttaan uudessa kotimaassaan. Suomessa on laadittu talousosaamisen strategia, joka tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tässä strategiassa maahanmuuttajaperheet on määritelty yhdeksi taloudellisesti haavoittuvaksi ryhmäksi, sillä he ovat elämänvaiheessa, jossa tietoa erityisesti tarvitaan. (Suomen Pankki 2021).
RAPU-rahapuhetta hankkeessa järjestettiin kevään 2026 aikana kaksi Rahapuhetta- valmennusta maahanmuuttajien oman taloudenhallinnan tueksi yhdessä Lahden Opiston kanssa. Valmennusten teemat oli suunniteltu pohjautuen aiemmin järjestettyyn maahanmuuttajien ryhmähaastatteluun ja nuorten taloudenhallinnan kyselyyn. Valmennusten tavoitteena oli vahvistaa osallistujien arjen talousosaamista ja tarjota konkreettisia välineitä oman talouden hallintaan.
Ensimmäinen ryhmä oli maahanmuuttajanaisten ryhmä, jossa oli kahdeksan osallistujaa. Toinen ryhmä oli perusopetuksen päättövaiheen ryhmä, jossa oli 16 osallistujaa, sekä miehiä että naisia. Molemmissa ryhmissä valmennusta oli neljä kertaa. Kumpikin ryhmä koostui aktiivisista ja motivoituneista osallistujista hyvin erilaisista lähtömaista ja elämäntilanteista. Erityisesti naisten ryhmässä tuli esiin myös erilaiset suhteet rahaan. Keskusteluissa ilmeni, että monesti mies hoitaa perheen kaikki talousasiat.
Valmennuksissa tavoiteltiin keskustelevaa otetta, jossa osallistujat pääsivät testaamaan taloudenhallinnan välineitä käytännössä. Toteutuksissa huomioitiin selkosuomi ja mukaan valittiin selkokielisiä materiaaleja mm. Takuusäätiön (2026) tuottamista taloudenhallinnan materiaaleista. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomen kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on muokattu yksinkertaisemmaksi (Sainio 2022). Taustatutkimuksen pohjalta valmennuksen kertojen teemoiksi valittiin oman talouden hallinta, kuluttaminen, rahariskit ja yrittäjyys. Erityisesti ryhmähaastattelussa nousi esiin kiinnostus yrittäjyyteen. Tutkimuksen mukaan yrittäjyys onkin yleisempää maahanmuuttajien kuin valtaväestön keskuudessa (Alasalmi ja Busk 2025).
Vertaisoppiminen ja innostavat materiaalit oivaltamisen tukena
Valmennusten lopuksi osallistujilta kerättiin palautetta. Palautteiden perusteella lähes kaikki osallistujat saivat uusia oivalluksia rahan käytöstä tai kuluttamisesta. Moni kertoi oppineensa tekemään budjetin ja suunnittelemaan omia hankintojaan paremmin. Lisätietoa toivottiin mm. verotuksesta ja pienituloisen säästämisestä.
Toteutuksen oppina todettiin, että 45 minuutin valmennuskerta oli melko lyhyt. 90 minuutin tapaamisen aikana ehdittiin testaamaan eri taloudenhallinnan välineitä ja keskustelemaan ryhmänä. Osallistujien kielitaidossa oli hieman eroa, joten yleisesti ottaen valmennuksen vetäjän tulee puhua rauhallisesti ja selkosuomea. Esityksessä ja materiaaleissa käytettiin lyhyitä lauseita ja kuvia. Tarvittaessa hankalia termejä selitettiin ja kirjoitettiin valkotaululle.
Erityisen hyvin toimivat materiaalit, joiden avulla osallistujat pääsivät keskustelemaan pienryhmissä. Pienryhmässä keskustelu mahdollistaa vertaisoppimisen ja kokemusten jakamisen. On tärkeää kuitenkin huomioida, että talousasiat koetaan monessa kulttuurissa yksityisenä. Sen vuoksi on hyvä olla myös yleisiä esimerkkejä, kuten kohtuullisen kuluttamisen viitebudjetit (Takuusäätiö 2025).
Rahapuhetta-valmennukset ovat osoittaneet, että talousosaamisen tukeminen on mahdollista ja tarpeellista kielellisesti ja kulttuurillisesti monimuotoisissa ryhmissä. Kun aihe on arka ja sanasto haastavaa, pelilliset menetelmät, selkosuomi ja vertaisoppiminen madaltavat kynnystä osallistua.
Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun RAPU- rahapuhetta nuorille -hanketta. RAPU-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. (Linkki hankkeen verkkosivuille)
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii RAPU-rahapuhetta nuorille -hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Alasalmi, J. ja Busk, H. 2025. Maahanmuuttajien merkitys yritys- ja elinkeinotoiminnassa. PTT raportteja 296. Helsinki. Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2025/01/pttrap296.pdf
Sainio, A. 2022. Mitä on selkokieli. Kielikello. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://kielikello.fi/mita-on-selkokieli/
Suomen Pankki. 2021. Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A:124. Helsinki. Suomen Pankki. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://publications.bof.fi/bitstream/handle/10024/43725/Talousosaamisen-strategia-FI.pdf
Takuusäätiö. 2025. Mitä eläminen maksaa? Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/omien-tulojen-ja-menojen-seuranta/mita-elaminen-maksaa/
Takuusäätiö. 2026. Palvelut ja materiaalit. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/materiaalit/
Linkit
Linkki 1. RAPU-rahapuhetta nuorille -hanke. 2025. Viitattu 7.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rapu
