Palveluasumisen rakennuksissa energiaa kuluu eri toiminnoissa ympäri vuorokauden. Säästöjä voidaan silti löytää arjen toimintatavoista, kulutuksen seurannasta ja selkeistä yhteisistä ohjeista ja tiedosta ilman, että asukkaiden asumismukavuudesta tai turvallisuudesta tingitään. Energiatehokkuuteen liittyvät kestävämmät ratkaisut pienentävät ympäristökuormitusta ja voivat lisäksi parantaa toiminnan kustannustehokkuutta ja häiriönsietokykyä. (CLC 2025.)
Rakennusten energiankulutus näkyy myös sotessa
Sosiaali- ja terveysalalla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa, mutta samalla ala kuluttaa paljon energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Suomessa sosiaali- ja terveysalan osuus hiilijalanjäljestä on noin 6,5 prosenttia. Päästöistä noin 4,2 prosenttia syntyy terveydenhuollosta. Suurimpia päästölähteitä ovat rakennusten energiankäyttö, kiinteistöhuolto ja rakentaminen. (Pulkki ym. 2023, 127.)
Rakennusten energiatehokkuus on keskeistä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, sillä rakennukset kuluttavat tällä hetkellä noin 40 prosenttia EU:ssa käytetystä energiasta. Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta syntyy lämmityksestä, jäähdytyksestä, lämpimästä vedestä ja valaistuksesta. EU:n energiatehokkuusdirektiivillä tavoitellaan energiatehokkuuden lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. (Directive (EU) 2023/1791; Motiva 2026.) Energiankulutukseen vaikuttavat muun muassa kiinteistön ikä, koko, talotekniikka ja tilaratkaisut. Yleensä uudemmat rakennukset ovat vanhempia rakennuksia energiatehokkaampia, sillä niiden suunnittelussa on huomioitu tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset. (Vainio ym. 2022, 14–17.)
Energian käyttötavoilla on myös merkitys
Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat paljon myös käyttäjien tekemät valinnat. Lämpötilan säätö, valaistus, ilmanvaihto ja ikkunoiden avaaminen voivat kaikki lisätä tai vähentää energiankulutusta. De Wilden ym. (2025) mukaan käyttäjien toimintatavat voivat vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen muuten toiminnoiltaan ja rakennustekniikaltaan samankaltaisten rakennusten välillä.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa valaistusta, vettä ja sähkölaitteita käytetään keskimäärin enemmän kuin niin sanotussa tavallisessa asumisessa, koska henkilöstö on paikalla kaikkina vuorokaudenaikoina asukkaiden tarvitessa jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Valaistuksen ja sähkölaitteiden sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita, täysien pyykkikoneellisten peseminen ja säästeliäs vedenkäyttö ovat esimerkkejä pienistä teoista, joilla on pitkällä aikavälillä vaikutusta kokonaiskulutukseen. Hoitotyössä energiansäästötoimien toteutumista voivat kuitenkin vaikeuttaa kiire, totutut ja erilaiset toimintatavat sekä epäselvät ohjeistukset ja motivaatio. (SAVE AGE Save Energy 2011, 4; Routu 2026.)
Kulutus näkyväksi ja ohjeet osaksi perehdytystä
Energiankulutuksen seuranta auttaa tunnistamaan poikkeamia ja löytämään kehittämiskohteita. Kulutustietojen säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan esimerkiksi poikkeuksellisen korkeita peruskuormia tai yksittäisiä kulutuspiikkejä. Kulutuksen näkyväksi tekeminen voi myös lisätä henkilöstön motivaatiota energiatehokkaisiin toimintatapoihin. Vähintään yhtä tärkeää on selkeä ohjeistus ja energiatietoisuus. Energiatehokkuutta heikentävät toimintamallit, kuten tarpeeton lämpimän veden käyttö ja laitteiden jättäminen päälle, jäävät helposti huomioimatta, jos yhteisistä käytänteistä ei ole sovittu. Perehdytyksen, koulutuksen ja yhteisten ohjeiden avulla energiatehokkuudesta voidaan tehdä osa jokapäiväistä toimintaa ilman suuria investointeja. (SAVE AGE Save Energy 2011, 4–42, 58.)
LAB-ammattikorkeakoulun SOTEWASTE – Ilmastokestävä ja sopeutuva yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto -hankkeen aikana tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin neljän palveluasumiseen käytetyn rakennuksen energiatehokkuutta. Routun (2026) opinnäytetyössä analysoitiin eri-ikäisten ja erikokoisten yksikköjen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta sekä henkilöstön toimintatapoja. Tulosten perusteella energiatehokkuutta voidaan parantaa ilman, että asukkaiden turvallisuus tai asumismukavuus vaarantuvat. Merkittävä osa ratkaisuista liittyy lopulta melko tavallisiin asioihin: toimiviin käytäntöihin, yhteistyöhön ja arjen pieniin valintoihin.
Kirjoittajat
Roosa Routu on viimeisen vuoden ympäristöteknologian opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän teki opinnäytetyön osana SOTEWASTE-hanketta.
Pia Haapea toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana ympäristöteknologian koulutuksessa ja asiantuntijana SOTEWASTE-hankkeessa.
Lähteet
CLC Climate Leadership Coalition. 2025. CLC’s new position paper: Firm actions needed to promote emission reduction and sustainability within social and health care sector. Position paper 12.6.2025. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://www.clc.fi/proposals-and-statements/firm-actions-needed-to-promote-emission-reduction-and-sustainability-within-social-and-health-care-sector
de Wilde, P., Aly, D., Cho, S., Kim, J., Kim, S. & Park, C. 2025. Occupant behavioural freedom in building energy use. Applied Energy. Vol. 377, Part D, 124682. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306261924020658
Directive (EU) 2023/1791 of the European Parliament and of the Council of 13 September 2023 on energy efficiency and amending Regulation (EU) 2023/955 (recast). 2023. Official Journal of the European Union. L 231, 1–111. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32023L1791
European Environment Agency. 2025. Greenhouse gas emissions from energy use in buildings in Europe. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: https://www.eea.europa.eu/en/analysis/indicators/greenhouse-gas-emissions-from-energy
Jsme MILA. 2023. Caregiver helping elderly people in nursing home. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/caregiver-helping-elderly-people-in-nursing-home-18459198/
Motiva. 2026. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://www.motiva.fi/tietopankki/rakennusten-energiatehokkuusdirektiivi/
Pulkki, J., Wulff, P., Iivonen, S., Alanko, L., Alhola K., Frilander, O., Hiilamo, H., Meriläinen, P., Nissinen, A., Savolainen, H., Suomalainen, E. & Setälä, L. 2023. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto: Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-491-0
Routu, R. 2026. Palveluasumisen rakennusten energiankulutus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060321186
SAVE AGE Save Energy. 2011. Analysis of energy (in)efficient behaviour of residents and employees in RCHEP. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa http://www.saveage.eu/templates/saveage/publications/Behavior_Analysis.pdf
Vainio, T., Ojanen, T., Ala-Kotila, P., Vainio-Kaila, T., Heimonen, I. & Hakkarainen, T. 2022. Rakenteellinen energiatehokkuus avuksi ilmastopäästöjen vähentämiseen. Vähähiilisyysopas. Rakenteellinen energiatehokkuus nro 3. Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://cris.vtt.fi/en/publications/rakenteellinen-energiatehokkuus-avuksi-ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-v%C3%A4hent%C3%A4mi/
