Ongelmajätteestä uusiokäyttöön

Käytöstä poistettu kyllästepuu on haasteellista hyödyntää uudelleen materiaalina siinä esiintyvien nykyään kiellettyjen myrkyllisten yhdisteiden vuoksi. Uuden tutkimuksen perusteella haitallisten aineiden liukenemista ympäristöön voisi potentiaalisesti hillitä pintakäsittelemällä puu sopivalla pintakäsittelyaineella.

Kämmenen kokoisia puukappaleita erilaisilla pinatkäsittelyillä
Kuva 1. Pintakäsitellyt kyllästepuut kuivumassa. (Ikonen 2021, 24)

Kohti turvallisempia materiaaleja

Puu on erinomainen rakennusmateriaali sen suhteellisen keveän mutta jäykän rakenteen vuoksi. Haastavissa käyttökohteissa puuta on pyritty suojaamaan erilaisin menetelmin, esimerkiksi kyllästämällä puun solurakennetta biosideillä, jotta esim. lahottajasienet eivät kelpuuta sitä ravinnokseen. Tähän tarkoitukseen on käytetty arseenia sekä kromioksidia sisältäviä kromattuja kupariarsenaatti (CCA) -kyllästeitä, joiden käyttö oli laillista ennen vuotta 2007, mutta Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetuksen, (EY) N:o 1907/2006 tultua voimaan, CCA-kyllästetyn puun käyttö kiellettiin kokonaan Euroopassa.

Kierrätyksen haasteet

Nykyään Suomessa käytettävä ja Kestopuu-tuotemerkillä myytävä kyllästepuu on suurimmaksi osaksi turvallisempaa, vain kupariyhdisteitä sisältävää C-kyllästettyä mäntyä, mutta CCA-kyllästettyä puutavaraa on kuitenkin edelleen käytössä (Puuinfo 2020). Ongelmajätteeksi luokitellun CCA-kyllästetyn jätepuun työstäminen ja jalostaminen käyttökelpoiseksi tuotteeksi on haastavaa. (Työterveyslaitos 2017.) CCA-yhdisteiden on todettu ennen pitkää liukenevan kosteuden ja veden vaikutuksesta ja potentiaalisesti kulkeutuvan kyllästepuun solukosta tuotteen pintaan ja edelleen vesistöihin tai maaperään (ATSDR 2011, 1).

Ratkaisu pintakäsittelystä?

LAB-ammattikorkeakoulun sekä LUT-yliopiston hallinnoimassa ja Ympäristöministeriön rahoittamassa RAPUPUU-hankkeessa (2020-2021) pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja haastavien jätepuujakeiden kierrätykseen. Yhdessä hankkeeseen liittyvistä opinnäytetöistä tutkittiin CCA-kyllästetyn jätepuutavaran pintakäsittelyominaisuuksia ja sen sisältämän arseenin mahdollista liukenemista erilaisten teollisuuteen sekä kuluttajille markkinoitavien pintakäsittelyaineiden läpi. Tämä toteutettiin uittamalla pintakäsiteltyjä kappaleita (kuva 1) vedessä 14 vuorokauden ajan, jonka jälkeen vesinäytteiden arseenipitoisuudet mitattiin (kuva 2) ja tuloksia verrattiin pintakäsittelemättömän kontrolliryhmän pitoisuuksiin. (Ikonen 2021, 20.)

Uittovesinäytteitä pienissä muovisissa näyteastioissa
Kuva 2. Uittovesinäytteitä valmiina analysoitavaksi. (Ikonen 2021, 26)

Testit osoittivat tiettyjen pintakäsittelyaineiden vaikuttavan arseenin liukenemiseen ehkäisevästi. Luonnonöljyä lukuun ottamatta, pintakäsittelyaineet ehkäisivät merkittävästi tai estivät lähes kokonaan arseenin liukenemisen ympäröivään veteen. Tämän voidaan arvioida johtuvan näiden pintakäsittelyaineiden alhaisesta vedenläpäisykyvystä ja niiden muodostavasta suojaavasta kalvosta. Tulokset osoittavat pintakäsittelyn potentiaalia kierrätyspuun käyttöturvallisuuden lisäämiseksi ja jätepuun materiaalihyödyntämisen edistämiseksi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Kirjoittajat

Joona Ikonen on heinäkuussa 2021 valmistunut puutekniikan insinööri, joka laati opinnäytetyönsä Kierrätyspuun pintakäsittelyominaisuudet osana RAPUPUU-hanketta.

Kristiina Lillqvist on LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan yliopettaja, hän toimi projektijohtajana RAPUPUU-hankkeessa.

Lähteet

ATSDR. 2011. CCA-Treated Wood. [Viitattu 30.8.2021]. Saatavissa: https://www.atsdr.cdc.gov/CCA-Treated_Wood_Factsheet.pdf

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006. EUR-Lex. [Viitattu. 30.8.2021]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32006R1907

Ikonen, J. 2021. Kierrätyspuun pintakäsittelyominaisuudet: RAPUPUU-hanke. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Puutekniikka. Lahti. [Viitattu 25.8.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112715

Puuinfo Oy. 2020. Painekyllästetty sahatavara. [viitattu 30.8.2021] Saatavissa: https://puuinfo.fi/puutieto/sahatavara-ja-sen-jalosteet/painekyllastetty-sahatavara/

Työterveyslaitos. 2017. OVA-ohje: Arseenipitoiset suolakyllästeet. [Viitattu. 25.8.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/ova/ccakyll.html

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. RAPUPUU-hanke. [Viitattu 25.8.2021]. Saatavilla: https://lab.fi/fi/projekti/rapupuu

Linkki 2. Ikonen, J. 2021. Kierrätyspuun pintakäsittelyominaisuudet: RAPUPUU-hanke. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Puutekniikka. Lahti. [viitattu 25.8.2021] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112715