Tehdaspuhtaiden käsineiden vähentäminen hoitotyössä – askel kohti kestävämpää sote-alaa

Käsineet hoitotyön arjessa

Hoitotyössä tehdaspuhtaat kertakäyttökäsineet ovat olennainen osa potilasturvallisuutta. Ne suojaavat sekä potilasta, että ammattilaista ja ehkäisevät infektioita. Samalla ne kuitenkin muodostavat yhden terveydenhuollon suurimmista kertakäyttöisten muovituotteiden jätevirroista. Kriisitilanteissa, kuten pandemioissa, käsineiden saatavuus voi heikentyä nopeasti, mikä paljastaa järjestelmän haavoittuvuuden. Siksi on tärkeää pohtia, miten käsineitä voidaan käyttää fiksummin ilman, että hoidon laatu kärsii.

Käsineiden liikakäyttö ei johdu välinpitämättömyydestä, vaan totutuista tavoista, kiireen tuomasta varmuuden hakemisesta ja epäselvistä ohjeista. Moni hoitaja käyttää käsineitä tilanteissa, joissa käsihuuhde riittäisi. Tutkimukset osoittavat, että käsineiden käyttö voi jopa lisätä ristikontaminaation riskiä, jos niitä ei vaihdeta riittävän usein tai jos käsihygienia unohtuu käsineiden takia. Käsine ei ole yleissuoja, vaan työväline, jonka käyttö tulisi aina perustua todelliseen altistumisriskiin. (THL.2023.)

Käsineiden tarpeen arviointi hoitotyössä

Hoitotyössä on paljon tilanteita, joissa käsineet eivät tuo lisäsuojaa. Potilaan koskettaminen ilman eriteriskiä, verenpaineen mittaaminen, vuoteen sijaaminen, puhtaan välineistön käsittely, lääkkeiden jako ja potilaan ohjaus ovat esimerkkejä tilanteista, joissa käsien desinfektio ennen ja jälkeen on riittävä.

Samalla on tilanteita, joissa käsineet ovat korvaamattomat. Veri- ja eriteriski, haavanhoito, limakalvokontakti, eristyspotilaat ja tietyt lääkeaineet edellyttävät aina käsineiden käyttöä. Näissä tilanteissa käsineet suojaavat sekä potilasta että hoitajaa, eikä niiden käyttöä tule vähentää. (WHO.2025.)

Käsineiden liikakäyttö on myös työhyvinvointikysymys. Liiallinen käyttö aiheuttaa hikoilua, ihottumaa, ihon rikkoutumista ja epämukavuutta. Kun käsineitä käytetään vain tarpeeseen, hoitajien kädet voivat paremmin ja työskentely on miellyttävämpää. Samalla käsineettömyys voi parantaa hoidon laatua. Se lisää hienomotoriikkaa, tekee kosketuksesta luonnollisemman ja vahvistaa potilaan kokemaa läsnäoloa. (Leppälä, ym. 2020.)

Kiertotalous hoitotyössä

Kiertotalouden näkökulmasta käsineiden uudelleenkäyttö ei ole vaihtoehto potilastyössä, mutta kiertotalous voi silti ohjata hoitotyötä kestävämpään suuntaan. Se tarkoittaa turhan kulutuksen vähentämistä, parempia materiaalivalintoja, vastuullisia hankintoja ja jätehuollon kehittämistä. Käsineiden ympäristövaikutukset vaihtelevat materiaalin mukaan, ja hankinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja markkinoille syntyy. Myös kulutuksen seuranta ja näkyväksi tekeminen auttavat tunnistamaan yksiköt, joissa käsineitä käytetään tarpeettoman paljon. Käsineiden käyttöä vähentämällä myös huoltovarmuus paranee. Materiaalipula ei lamauta toimintaa ja kustannukset pienenevät. Kriisinkestävyys ei synny pelkästään varastoja kasvattamalla, vaan tekemällä arjesta fiksumpaa ja joustavampaa. (THL.2023.)

Kohti kestävämpää hoitotyötä

Käsineiden käytön vähentäminen ei ole säästötoimi, vaan ammatillisen osaamisen vahvistamista. Kun hoitaja arvioi tilanteen ja tekee tietoisia valintoja käsineiden käytöstä, hän käyttää kliinistä osaamista, infektioiden torjunnan tietämystä ja potilasturvallisuuden ymmärrystä. Tämä on juuri sitä osaamista, joka tekee sote-alasta vahvan – myös kriiseissä.

Käsineiden käytön vähentäminen hoitotyössä ei ole pieni muutos, vaan kulttuurinen muutos. Se parantaa potilasturvallisuutta, vähentää kustannuksia, vahvistaa huoltovarmuutta, tukee henkilöstön hyvinvointia ja tekee hoitotyöstä sujuvampaa ja laadukkaampaa. Kriisinkestävä sote-ala ei synny yhdestä päätöksestä, vaan arjen valinnoista – myös niistä, jotka tehdään käsineitä pukematta.

Lähteet:

Leppälä & Välivainio. Tehdaspuhtaiden käsineiden käyttö hoitotyössä. 2020. Vaasan keskussairaala,sairaalahygienia. Viitattu 22.4.2026. Saatavilla https://paja.mednet.fi/ovph/palveluntuottajien_ohjeet/Infektioidentorjunta/K%C3%A4sineiden%20k%C3%A4ytt%C3%B6.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Käsihygienia ja suojakäsineiden käyttö 2023. Viitattu 22.4.2026. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasihygieniaohjeet-ammattilaisille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muutosjoustavuus, kriisivalmius ja huoltovarmuus suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä 2023. Viitattu 24.4.2026. Saatavilla https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/muutosjoustavuus-kriisivalmius-ja-huoltovarmuus-suomalaisessa-terveydenhuoltojarjestelmassa-recpheals-

World health organization. Gloves do not replace hand hygiene-reminder from WHO. 2025. Viitattu 24.4.2026. Saatavilla https://www.who.int/news/item/05-05-2025-gloves-do-not-replace-hand-hygiene—reminder-from-who

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/vihre%c3%a4-ruoho-niitty-kastepisara-9636120/