Neuromoninaisten opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen on ajankohtaista korkeakouluissa. Taustalla on ymmärrys neurokirjon opiskelijoiden lisääntyneestä määrästä (THL 2025) ja toisaalta opiskelijajärjestöjen tekemä selvitys palveluiden nykytilasta sekä vaade kehittää palveluja (Häyhä 2024).
Opiskelijajärjestöjen kysely osoitti, että moni neuromoninaisista opiskelijoista ei tunne korkeakoulunsa tukimahdollisuuksia. Siksi korkeakoulujen tulisi koota ja julkaista selkeä, ajantasainen ja helposti löydettävä kokonaisuus tarjolla olevasta tuesta. (Häyhä 2025.)
Kehittäminen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa
Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeen vetämissä vertaisryhmissä (ks. Nurmiainen & Ojala 2025, Nurmiainen & Ojala 2026) on toistunut opiskelijoiden kokemus siitä, että korkeakoulussa on tukea tarjolla, mutta sen löytäminen vaatii aikaa, jaksamista ja ennakkotietoa juuri silloin, kun oma toimintakyky on kuormittunut.
Palveluiden hajanaisuus, epäselvät käsitteet ja useat alasivut vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista. Tästä syntyi tarve kehittää selkeä palvelupolku ja tavoite koota neuromoninaisille opiskelijoille keskeinen tieto yhdeksi saavutettavaksi kokonaisuudeksi, joka madaltaa kynnystä hakea tukea.
Pienimuotoisella, osallistavalla työpajatyöskentelyllä kerättiin kokemuksia ja palautetta eLAB ja eLUT -verkkosivustojen toimivuudesta. Palvelupolkua ei haluttu rakentaa diagnoosien ympärille, vaan opiskelijan arjen tarpeista käsin. Opiskelijoiden vertaisryhmän työpajakeskusteluissa ja palautteissa nousi esiin kolme teemaa:
- Tieto on usein monen klikkauksen takana, ja hakutoiminnon kehittämistä pidettiin tärkeänä.
- Epäselvyys siitä, keneen ottaa yhteyttä, tekee avun pyytämisestä hankalaa.
- Opiskelijat toivoivat selkeää kokonaisuutta sekä vertaiskokemusten hyödyntämistä esimerkiksi tarinoiden ja videoiden muodossa.
Selkeä ja saavutettava kokonaisuus
Kehittämistyön tukena hyödynnettiin vertailuanalyysia muiden korkeakoulujen sivustoista. Vertailussa havaittiin, että selkeimmissä palvelukokonaisuuksissa tieto oli koottu yhdelle päänäkymälle, josta opiskelija pystyi etenemään omaan tilanteeseensa sopiviin teemoihin ilman useita erillisiä alasivuja. Suunnittelun avuksi laadittiin alustavia käyttäjäprofiileja erilaisten lähtötilanteiden jäsentämiseksi.
Yhteistyössä opintopsykologien ja järjestelmätukihenkilön kanssa palvelupolkua muotoiltiin selkeämmäksi niin, että tiedon määrä ei kuormita käyttäjää. Saavutettavuus huomioitiin Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -ohjeistuksen mukaisesti. Käyttäjäprofiileissa huomioitiin esimerkiksi opiskelija, joka kokee kuormitusta ja keskittymisvaikeuksia, mutta ei tiedä mistä hakea tukea tai keneen olla yhteydessä.
Kehittämistyön merkitys opiskeluyhteisölle
Moniammatillinen yhteistyö korostui läpi palvelupolun kehittämisprosessin, jossa opiskelijoiden kokemustieto, opintopsykologien asiantuntemus, teknisen vastaavan tietotaito ja palvelumuotoiluosaaminen täydensivät toisiaan. Kaikkia toivottuja ratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa, mutta tavoitteena ovat realistiset ja ylläpidettävät ratkaisut.
Palvelupolun saavutettava toteutus verkkosivuilla on erityisen tärkeää opiskelijoille, joilla neurokirjon vaikutukset saattavat näkyä opiskelussa, toiminnanohjauksen haasteina ja työmuistin kuormittumisena (Savikuja & Puustjärvi 2025). Ympäristön mukauttaminen selkeäksi on yksi tehokkaimmista tavoista tukea opiskelua (Oppiko 2026).
Neuromoninaisuuden huomioiminen hyödyttää koko opiskelijayhteisöä, jossa selkeä kieli, looginen rakenne ja saavutettava toteutus tukevat kaikkien opiskelukykyä ja hyvinvointia. Palvelupolun kehittäminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on julkaista palvelupolku eLAB- ja eLUT-sivustoilla osana opiskelijoiden tukipalveluja myöhemmin tämän vuoden aikana.
Kirjoittajat:
Tiiatanita Hakalahti opiskelee palvelumuotoilua ja tekee harjoittelua Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa.
Kati Ojala työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa.
Lähteet
Häyhä, J. 2024. Yhdenvertainen lähtöviiva jokaiselle opiskelijalle – myös neuromoninaiselle. Suomen ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://syl.fi/yhdenvertainen-lahtoviiva-jokaiselle-opiskelijalle-myos-neuromoninaiselle
Nappiness. 2014. Aivoriihi-liiketoimintaa. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aivoriihi-liiketoimintaa-441010/
Nurminen, S & Ojala, K. 2025. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän käynnistäminen korkeakoulussa. Lab Focus. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-kaynnistaminen-korkeakoulussa/
Nurminen, S & Ojala, K. 2026. Vertaisryhmät opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena. Lab Focus. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/vertaisryhmat-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-tukena/
Oppiko 2026. Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? Viitattu 1.5.2026. Saatavissa: https://www.oppiko.fi/artikkelit/1097
Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.) 2025. Nepsy-opas: tukea neurokehityksellisiin haasteisiin. 3. uudistettu painos. Jyväskylä: Santalahti-kustannus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT): Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky. Viitattu 1.5.2026. Saatavissa: https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/oppimisvaikeudet_ja_opiskelukyky.html
Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1. Viitattu 1.5.2026. Saatavissa https://www.w3.org/TR/WCAG21/#intro
