Maaseutualueiden yrityksissä markkinointi tehdään usein muun työn rinnalla. Yrittäjä voi vastata asiakkaista, tuotannosta, myynnistä, laskutuksesta ja näkyvyydestä saman työpäivän aikana. Tekoäly kiinnostaa, mutta sen käyttö jää helposti yksittäisiksi kokeiluiksi, jos yrityksessä ei ole aikaa pohtia, miten sitä voisi hyödyntää omassa toiminnassa. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hanke vastaa erityisesti tähän tarpeeseen. LAB-ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on vahvistaa yritysten kykyä hyödyntää tekoälyä erityisesti markkinoinnissa ja viestinnässä. Valmennuksissa osallistujat kehittävät omaa osaamistaan ja etsivät konkreettisia tapoja käyttää tekoälyä liiketoiminnan ja arjen työtehtävien tukena. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta sekä rahoitusta Karjalan Kulttuurirahastolta. (LAB 2026.)
Tapahtumasta valmennuspolulle
Toiminta käynnistyi Imatralla maaliskuussa 2026 järjestetyllä tapahtumalla, jossa puhuja Sani Leino käsitteli tekoälyn mahdollisuuksia myynnin ja markkinoinnin arjessa. Tapahtuman työpajassa osallistujat laativat tekoälyn avulla markkinointi- ja sisältösuunnitelmia sekä tutustuivat erilaisiin käyttötapoihin käytännön harjoitusten kautta. (Kokkonen 2026.)
Tapahtuman jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus jatkaa laajempaan Älyä markkinointiin -valmennusohjelmaan. Kuuden aamupäivän valmennuksessa edettiin vaiheittain ja tehtävät liittyivät osallistujien omiin yrityksiin. Sisällöissä käsiteltiin muun muassa markkinoinnin suunnittelua, sisällöntuotantoa, tekoälytyökaluja, vastuullista käyttöä sekä työvaiheita, joissa tekoäly voi tukea yrityksen arkea. Jokainen valmennuskerta sisälsi tietoiskun päivän aiheesta, työpajaosuuden, jossa osallistuja teki asiantuntijoiden ohjauksessa tehtäviä oman yrityksensä tarpeisiin sekä vertaiskeskusteluja ja -oppimista. (Älyä markkinointiin 2026.)
Paikallinen yhteistyö vahvistaa vaikutusta
Imatran toteutuksessa korostui yhteistyö Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy KEHY:n kanssa. Paikallinen kumppani toi mukaan alueen yritystuntemusta ja verkostoja. Tekoälyn hyödyntäminen on monelle alueen yritykselle ajankohtainen, mutta käytännössä usein vielä jäsentymätön mahdollisuus. KEHYn näkökulmasta on erittäin tärkeää, että valmennus viedään lähelle yritysten arkea ja sidotaan konkreettisiin tarpeisiin, kuten markkinointiin, viestintään ja asiakastyöhön. Tällainen yhteistyö vahvistaa samalla paikallisia verkostoja ja auttaa varmistamaan, että uusi osaaminen leviää laajemmin Imatran seudun yrityskenttään. (Oravuo 2026.) KEHY tarjosi tapahtumalle puitteet ja toimi yhteistyössä myös tapahtumasta ja valmennusohjelmasta kertovassa viestinnässä.
KEHYn Johanna Ruotsi toimi avainkumppanina tapahtuman järjestämisessä ja jatkoi mukana valmennusohjelmassa osallistujan roolissa. Ruotsi toimii projektipäällikkönä Imatran Seutukunnan ElinvoimaHUB-hankkeessa. Imatra eHUBin tavoitteena on rakentaa verkostoyhteistyön toimintamalli, jossa yritykset, työllisyys- ja yrityspalvelut, työnhakijat ja koulutusorganisaatiot voivat kohdata ja hyödyntää resursseja tehokkaammin. Hankkeessa kehitetään myös monitoimijaverkoston toimintakulttuuria, viestintää, markkinointia sekä korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä (KEHY 2026). Ruotsi on saanut valmennuksesta käytännön hyötyä omaan työhönsä. Valmennus on auttanut häntä hahmottamaan, miten tekoälyä voi käyttää esimerkiksi viestinnän suunnittelussa, sisältöjen ideoinnissa ja oman työn jäsentämisessä. Samalla valmennuksessa syntyneet oivallukset voivat välittyä myös laajemmin Imatran seudun kehittämistyöhön, sillä Ruotsi toimii KEHYn ja ElinvoimaHUBin roolissa alueen yritysten ja yhteistyöverkostojen parissa. Näin tekoälyosaaminen kertautuu paikallisten verkostojen kautta ja tukee yrityksiä myös valmennuksen ulkopuolella. (Ruotsi 2026.)
Imatran toteutus osoittaa, että tekoälyvalmennus toimii parhaiten silloin, kun se kiinnittyy yritysten omaan tekemiseen ja paikallisiin verkostoihin. Yritykset saivat tukea markkinointinsa kehittämiseen, ja samalla vahvistui ymmärrys siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää vastuullisesti osana arjen työtä.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä rakenteen viimeistelyssä.
Kirjoittaja
Ninni Andelin toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Älyä markkinointiin -hankkeissa projektipäällikkönä sekä valmentajana tekoälysääntelyyn ja tekoälylukutaitoon liittyvissä teemoissa.
Lähteet
KEHY. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. 2026. Hankkeet. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa https://kehy.fi/hankkeet/
Kokkonen, S. 2026. Tekoäly myynnin ja markkinoinnin tehostajana ‒ oivalluksia Älyä markkinointiin -seminaarista. LAB Focus. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-myynnin-ja-markkinoinnin-tehostajana-%e2%80%92-oivalluksia-alya-markkinointiin-seminaarista/
LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks
Oravuo, A. 2026. Toimitusjohtaja. Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY. Sähköpostihaastattelu. 16.6.2026.
Ruotsi, J. 2026. Projektipäällikkö. Imatran Seudun Kehitysyhtiö KEHY. Sähköpostihaastattelu. 8.6.2026.
Älyä markkinointiin. 2026. Kaakkois-Suomen valmennus. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.alyamarkkinointiin.fi/kaakkoissuomi
