Suomen talouden kehitystä koskevassa keskustelussa korostetaan usein teollisuuden merkitystä viennin ja kasvun moottorina. Tuore analyysi kuitenkin osoittaa, että tämä käsitys ei enää vastaa talouden todellista rakennetta. Suomessa tavaravienti on pysynyt jo pitkään lähes samalla tasolla, vaikka maailmankauppa on kasvanut merkittävästi, mikä viittaa perinteisen teollisuusvetoisen kasvumallin heikentymiseen. (Kolari & Pietarinen 2026.)
Sen sijaan talouskasvun painopiste on siirtynyt palveluvientiin. Erityisesti osaamisintensiiviset ja digitaaliset palvelut ovat kasvaneet nopeasti: palveluvienti on kolminkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja muodostaa nykyisin noin kolmasosan Suomen kokonaisviennistä. Tämä kehitys heijastaa laajempaa rakennemuutosta, jossa arvonluonti perustuu yhä enemmän aineettomiin resursseihin, kuten osaamiseen, dataan ja teknologiaan. (Kolari & Pietarinen 2026.)
Kasvu on keskittynyt erityisesti ICT-sektorille, johon kuuluvat esimerkiksi ohjelmisto-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut. Nämä alat hyödyntävät digitaalisuutta ja skaalautuvuutta tavalla, joka mahdollistaa kasvun ilman vastaavaa fyysisiin investointeihin sidottua kustannusrakennetta kuin perinteisessä teollisuudessa. Samalla niiden tuottama arvonlisä jää suurelta osin kotimaahan, mikä vahvistaa niiden merkitystä kansantaloudelle. (Kolari & Pietarinen 2026.)
Kokonaisuutena tarkasteltuna kehitys viittaa siihen, että Suomen tuleva kilpailukyky rakentuu yhä vahvemmin kyvylle tuottaa, yhdistää ja kaupallistaa korkeaan osaamiseen perustuvia palveluita. Tämä edellyttää pitkäjänteisiä panostuksia osaamiseen, koulutukseen ja teknologiseen kehitykseen, mutta myös kykyä toimia kansainvälisissä verkostoissa, joissa arvo syntyy usein organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä.
Itä-Suomen startup- ja innovaatioekosysteemi
Digitaalisen palvelutalouden vahvistuminen kytkeytyy myös laajempaan teknologiseen murrokseen, jossa tekoälyn rooli kasvaa nopeasti erityisesti luovilla aloilla, kuten peliteollisuudessa ja muissa sisältötuotannon muodoissa. Tähän kehitykseen liittyy kuitenkin kaksijakoinen suhtautuminen: toisaalta tekoäly nähdään tehokkuutta ja tuottavuutta lisäävänä ratkaisuna, toisaalta sen pelätään heikentävän luovan työn arvoa ja omaperäisyyttä.
Keskeistä on ymmärtää, että tekoäly ei itsessään korvaa luovaa osaamista, vaan toimii ennen kaikkea työkaluna, jonka arvo määräytyy käyttäjän osaamisen kautta. Käytännöllinen esimerkki tästä on tilanne, jossa tekoälyllä tuotetaan visuaalinen sisältö: jos tehtävä annetaan sekä ohjelmoijalle että visuaalisen alan ammattilaiselle, jälkimmäisen tuottama lopputulos on todennäköisesti laadukkaampi, koska se perustuu esteettiseen ymmärrykseen, kokemukseen ja kykyyn ohjata työkalua tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen tekoäly ei vähennä luovan työn merkitystä, vaan pikemminkin korostaa korkeatasoisen asiantuntijuuden roolia ja tarvetta yhdistää tekninen ja luova osaaminen. (Pylvinen 2026.)
Itäisen Suomen startup- ja innovaatioekosysteemi ISSIE on saanut uudeksi vahvistuksekseen Kainuun. Erityisesti Kajaanin mukaan tulo vahvistaa nyt verkostoa; ISSIEssä on mukana kuusi maakuntaa. Verkoston jäsenet kokoontuivat 16.6.2026 Kajaanissa, jossa kuultiin pelialan tilanteesta ja startupeista sekä keskusteltiin verkoston toimista syksykaudella. Itäisessä suomessa on nyt 400 startupia, mutta mitä tehdään, että luku on muutaman vuoden päästä 1000? Tämä on ISSIE-verkostoa ja sen toimia ohjaava kysymys seuraavan toimintavuoden ajan. Itä-Suomen kasvu syntyy yhdessä.
Kirjoittaja
Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä alueellinen kehittäminen kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.
Lähteet
Kolari, V. & Pietarinen, E. 2026. Luulitko, että viennin kasvu tulee teollisuudesta? Tämä juttu näyttää, mistä Suomen kasvu oikeasti lähtee. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20229613
Pylvinen, J. 2026. Esitys Itä-Suomen startup- ja innovaatiotapaamisessa. Kajaani. 16.6.2026.
Vilkasss. 2026. Kukanauskas, V. Raketti, Laukaisu, maali, roiske. 5.5.2026. Viitattu 18.6.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/raketti-laukaisu-maali-roiske-10261316/
