Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat lisänneet painetta yrityksille kehittyä entistä resurssitehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi (Tiesmäki ym. 2022). Samanaikaisesti sääntely, kuten Euroopan unionin kiertotalouspolitiikka, ohjaa yrityksiä siirtymään pois lineaarisesta ”ota–valmista–hävitä” -mallista kohti ratkaisuja, joissa materiaalit ja tuotteet pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään (European Commission 2020). Kiertotalouden mukaiset toimintamallit ovatkin viime vuosina nousseet keskeiseksi osaksi yritysten ympäristövastuullista toimintaa.
ISO 14001 luo perustan ympäristöjohtamiselle
ISO 14001 on yksi tunnetuimmista ympäristöjohtamisen standardeista. Sen avulla yritykset pystyvät tunnistamaan toimintansa ympäristövaikutuksia, asettamaan tavoitteita haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kehittämään ympäristösuorituskykyään järjestelmällisesti huomioiden lainsäädännön vaatimukset. (SFS 2015.) Standardin vahvuutena on sen sopivuus erilaisiin yrityksiin toimialasta riippumatta.
Vaikka ISO 14001 on maailman käytetyin ympäristöjohtamisen standardi (ISO 2026), siirryttäessä yhä enemmän kohti kiertotalouden mukaisia toimintamalleja tulisi pohtia, onko sen tarjoama malli enää riittävä. Yritysten ympäristövastuullisuuden tulisi olla muutakin kuin haittojen minimoimista. Kiertotalous tarjoaa tähän konkreettisia keinoja, kuten resurssitehokkuuden parantamista, tuotteiden elinkaaren pidentämistä sekä uusien kiertotalousperiaatteiden mukaisten liiketoimintamallien kehittämistä (European Commission 2020). Käytännössä erilaisia liiketoimintamalleja voivat olla tuotteiden huoltopalvelut, uudelleenkäyttö tai toimintojen palvelullistaminen (Kirchherr ym. 2017). ISO 14001:n mukaisessa laatujärjestelmässä ei juurikaan oteta kantaa kiertotalouden mukaisiin toimintaperiaatteisiin, vaan sen painopiste on ympäristöhaittojen vähentämisessä.
ISO 59000 tukemaan ympäristöjohtamista
Yksi uudehko, melko vähän keskustelussa ollut työkalu on ISO 59000 -standardisarja, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa kiertotalouden näkökulmasta. Standardisarja sopii erityisesti yrityksille, jotka etsivät todennettuja keinoja siirtyä kohti resurssiviisaampaa toimintatapoja. Standardin mukaisen tarkastelun kohteena on ennen kaikkea materiaalien ja tuotteiden elinkaaren pidentäminen, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen sekä materiaalien arvon säilyttäminen mahdollisimman pitkään. (SFS 2024.)
ISO 59000 -standardisarja tarkastelee kiertotaloutta ympäristöjohtamista laajemmasta näkökulmasta. Se ei keskity vain ympäristövaikutuksiin, vaan myös liiketoimintamalleihin, arvoketjuihin ja strategiseen johtamiseen. Heras-Saizarbitoria ym. (2024) korostavat, että tämän standardisarjan tärkein tehtävä on luoda yhteinen käsitteellinen perusta kiertotalouden kehittämiselle.
Standardit tukevat mutta eivät ratkaise muutosta
Siihen, tarvitaanko molempia standardeja, ei ole suoraa tai yksiselitteistä vastausta. Etenkin suurille yrityksille ISO 14001 ja ISO 59000 voivat muodostaa toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa ympäristöjohtaminen ja kiertotalous tukevat samoja tavoitteita eri näkökulmista. Pienemmille yrityksille kahden eri standardin käyttö ei välttämättä ole tarpeen, vaan järkevämpää olisi tunnistaa tärkeimmät kiertotalouden mukaiset toiminnot ja kehittää niitä vaiheittain.
Pekin (2026) opinnäytetyössä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin näiden kahden standardin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä myös kolmen eri teknologiayrityksen näkökulmasta. Työssä todetaan, että tarkastellut yritykset toteuttavat jo monia kiertotalouden periaatteita ilman varsinaista ISO 59000 -järjestelmän käyttöönottoa. Kiertotalouteen siirtyminen ei siis ole riippuvainen käytetyistä standardeista. Standardit tosin usein tukevat kehitystä, mutta ne eivät yksin ratkaise muutosta. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten yritykset hyödyntävät rajallisia resursseja tehokkaasti ja kehittävät liiketoimintaansa vastuullisesti.
Kirjoittajat
Aleksandr Pekki valmistuu ympäristöteknologian insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta vuonna 2026. Hän teki opinnäytetyön osana Ohite-hanketta.
Pia Haapea työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa kiertotalouden yliopettajana. Hän on ollut pitkään kiinnostunut yritysten vastuullisuustyöstä ja kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien kehittämisestä.
Lähteet
European Commission. 2020. A new Circular Economy Action Plan: For a cleaner and more competitive Europe. Communication From the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. COM(2020) 98 final, Brussels 11.3.2020. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1583933814386&uri=COM:2020:98:FIN
Heras-Saizarbitoria, I., Boiral, O. & Testa, F. 2024. ISO 59000 Standards for the Circular Economy: a Call for Accuracy. Circular Economy and Sustainability. Vol. 4, 1669–1675. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s43615-024-00370-w
ISO International Organization for Standardization. 2026. New global research highlights significant environmental benefit of ISO 14001. Media release 15.4.2026. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://www.iso.org/files/live/sites/isoorg/files/news/News_archive/2026/04/iso-14001-launch-release.pdf
Kirchherr, J., Reike, D. & Hekkert, M. 2017. Conceptualizing the circular economy: An analysis of 114 definitions. Resources, Conservation and Recycling. Vol. 127, 221–232. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.resconrec.2017.09.005
Pekki, A. 2026. ISO 59000 -standardisarjan merkitys yritysten kiertotaloustoiminnan tukemisessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060522769
SFS Suomen Standardit ry. 2015. SFS-EN ISO 14001:2015 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. Helsinki: SFS.
SFS Suomen Standardit ry. 2024. SFS-ISO 59004: Kiertotalous. Sanasto, periaatteet ja toteutusohjeet. Helsinki: SFS.
Tiesmäki, S., Palander, U. & Tasa, S. 2022. Yritysten haasteita ja onnistumisia kiertotalouden siirtymässä: Selvitys kiertotaloushankkeiden valtionavustuksen tuloksellisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:64. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/a8429670-9a18-401a-ac44-4df5e046857b
Winkler, M. 2023. Classic typewriter displaying ’Circular Economy’ in outdoor setting, conveying sustainability. Viitattu 23.6.2026. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/a-typewriter-with-the-word-circular-economy-written-on-it-18485509/
