Polvivammat ovat yleisiä taekwondossa ja monissa muissakin urheilulajeissa. Suomen Taekwondoliiton vakuutusraportin mukaan ne ovat taekwondon yleisin urheiluvamma. Vakavat polvivammat voivat keskeyttää harjoittelun pitkäksi aikaa ja heikentää suorituskykyä. Tämä kirjoitus pohjautuu opinnäytetyöhön Polven vammariskin vähentäminen taekwondossa – Opas Suomen Taekwondoliiton jäsenseuroille. (Räty ym. 2026.)
Polven toimintaa tukevat nivelsiteet ja ympäröivät lihakset. Erityisesti eturistiside (ACL) on tärkeä polven stabiliteetin kannalta, mutta altis vammoille nopeissa suunnanmuutoksissa ja kontaktitilanteissa. (Belenger ym. 2013.) Polvivammojen riskiin vaikuttavat monet tekijät, kuten lihasvoima, liikekontrolli, kuormitus ja alaraajan anatomia. Nykykäsityksen mukaan riski muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (Belenger ym. 2013; Dos’Santos ym. 2023.)
Viime vuosina tutkimuksissa on tarkasteltu myös hormonaalisten vaihteluiden mahdollista vaikutusta loukkaantumisriskiin. Tämän vuoksi on herännyt kysymys kuukautiskierron yhteydestä polvivammoihin. (Shultz ym. 2015; Contarli & Ozmen 2024.)
Mitä kuukautiskierron aikana tapahtuu?
Kuukautiskierto jaetaan follikkeli-, ovulaatio- ja luteaalivaiheeseen. Follikkelivaihe alkaa kuukautisten ensimmäisestä päivästä, jolloin estrogeenitasot nousevat ja keho valmistautuu uuteen kiertoon. Ovulaation aikana munasolu irtoaa, ja luteaalivaiheessa elimistö valmistautuu mahdolliseen raskauteen. (Tiitinen 2023; Thiyagarajan ym. 2024.)
Näihin vaiheisiin liittyy hormonaalisia vaihteluita erityisesti estrogeenin ja progesteronin osalta. Estrogeenin on esitetty lisäävän nivelsiteiden joustavuutta, kun taas progesteroni voi vaikuttaa kudosten jäykkyyteen ja kehon toiminnalliseen säätelyyn. (Belenger ym. 2013; Shultz ym. 2015.)
Onko yhteyttä polvivammoihin?
Tutkimusnäyttö kuukautiskierron suorasta vaikutuksesta ACL-vammoihin on edelleen ristiriitaista. Joissakin tutkimuksissa hormonaalisten vaihteluiden on havaittu vaikuttavan nivelsiteiden ominaisuuksiin, kuten niiden löysyyteen, sekä kehon hallintaan (Belenger ym. 2013; Shultz ym. 2015.) Lisäksi on viitteitä siitä, että kuukautiskierron eri vaiheissa voi esiintyä vaihtelua tasapainossa, liikekontrollissa ja kuormituksen säätelyssä, jotka liittyvät loukkaantumisriskiin (Dos’Santos ym. 2023; Contarli & Ozmen 2024).
Tutkimuksissa on myös pohdittu, voivatko hormonaaliset vaihtelut vaikuttaa reaktionopeuteen, lihasaktivaatioon ja nivelten stabiliteettiin. Näillä tekijöillä voi olla merkitystä erityisesti lajeissa, joissa tehdään nopeita suunnanmuutoksia, hyppyjä ja potkuja, kuten taekwondossa. Tutkimusnäyttö aiheesta on kuitenkin edelleen rajallista ja osittain ristiriitaista. (Shultz ym. 2015; Dos’Santos ym. 2023.)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Nykyisen tutkimustiedon perusteella hormonitoiminta voi vaikuttaa polven vammariskiin, mutta kyse on todennäköisesti yhdestä riskitekijästä muiden joukossa. Lihasvoima, tekniikka, harjoittelutausta ja palautuminen ovat edelleen keskeisiä vammojen ehkäisyssä. (Dos’Santos ym. 2023.)
Kuukautiskierron huomioiminen voi tukea harjoittelun suunnittelua, mutta se ei yksin ehkäise vammoja. Selkeitä suosituksia harjoittelun keventämisestä ei voida antaa, joten kuormituksen säätelyn tulisi perustua yksilölliseen tuntemukseen, palautumiseen ja valmennukselliseen arvioon. (Dos’Santos ym. 2023.)
Urheilijan näkökulmasta tärkeää on oman kehon kuunteleminen ja harjoittelun sopeuttaminen tilanteen mukaan. Esimerkiksi poikkeava väsymys, heikentynyt palautuminen tai tunne kehon hallinnan muutoksista voivat olla merkkejä siitä, että harjoittelun kuormitusta kannattaa hetkellisesti muokata. Kuukautiskierto voi toimia yhtenä työkaluna harjoittelun, palautumisen ja kuormituksen ymmärtämisessä, mutta se ei yksin määritä loukkaantumisriskiä. Lopulta keskeistä on kokonaisuus: yksilöllinen valmennus, riittävä palautuminen ja harjoittelun järkevä rytmitys.
Kirjoittajat:
Saana-Mari Vienonen on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa sekä toimii taekwondon ammattivalmentajana ja kilpaurheilijana.
Sanna Kangas toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina fysioterapian koulutusohjelmassa.
Lähteet
Belenger, L., Burt, D., Callaghan, J., Clifton, S. & Gleberzon, B. 2013. Anterior cruciate ligament laxity related to the menstrual cycle: an updated systematic review of the literature. National Library of Medicine. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3581006/
Contarli, N., Ozmen, T. 2024. Effect of the menstrual cycle on knee joint position sense and dynamic balance. ScienceDirect. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa Effect of the menstrual cycle on knee joint position sense and dynamic balance – ScienceDirect
Dos’Santos, T., Stebbings, G., Morse, C., Shashidharan, M., Daniels, K. & Sanderson, A. 2023. Effects of the menstrual cycle phase on anterior cruciate ligament neuromuscular and biomechanical injury risk surrogates in eumenorrheic and naturally menstruating women: A systematic review. PLOS ONE. Viitattu 15.5.2026. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9879429/
Räty, A., Vienonen, S & Weyrah, J. 2026. Polven vammariskin vähentäminen taekwondossa – Opas Suomen Taekwondoliiton jäsenseuroille. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.5.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060623006
Shultz, S.J., Nguyen, A.D., Leonard, M.R. & Schmitz, R.J. 2015. Sex differences in knee laxity change across the menstrual cycle. PubMed. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC1890029/
Thiyagarajan, D., Basit, H., Jeanmonod, R. 2024. Physiology, Menstrual Cycle. National library of medicine. Viitattu 21.4.2026. Viitattu 23.5.2026. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK500020/
Tiitinen, A. 2023. Kuukautiskierto. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 23.5.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00158
