Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy epätavanomaista syömiskäyttäytymistä, ahdistuneisuutta sekä toimintakyvyn heikentymistä psyykkisellä, fyysisellä ja sosiaalisella osa-alueella (Mielenterveystalo.fi). Syömishäiriöihin sairastuu Suomessa noin joka kymmenes ihminen varhaisaikuisuuteen mennessä. Diagnosoituja syömishäiriöitä ovat anoreksia, bulimia, ahmintahäiriö (BID), syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (ARFID) sekä määrittämätön syömishäiriö. (Syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus 2025.)
Silénin (2025) mukaan syömishäiriöt alkavat tyypillisesti nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä, mutta sairastuminen voi tapahtua missä tahansa elämänvaiheessa. Jokelaisen ym. (2026) mukaan syömishäiriötä edeltää kuitenkin usein häiriintynyt syöminen. Se voi ilmetä esimerkiksi tunnesyömisenä tai ortoreksiana. Syömistä voidaan käyttää vaikeiden tunteiden säätelykeinona, rangaistuksena tai palkintona, ja siihen voi liittyä syyllisyyttä ja häpeää sekä oman kehonkuvan vääristymistä. Häiriintyneeseen syömiseen tulee puuttua, sillä se voi johtaa syömishäiriöön.
Syömishäiriöihin liittyy vaikeuksia säädellä tunteita (Silén 2025). Tunteiden säätely on yksi tunnetaitojen osa-alueista. Muita tunnetaitojen osa-alueita ovat Yalen yliopistossa kehitetyn tunneälymallin mukaan tunteiden havaitseminen, ymmärtäminen, sanoittaminen ja ilmaiseminen. Tunneäly muodostuu tunnetaitojen osa-alueista. Se auttaa sosioemotionaalisten ratkaisujen löytämisessä. (Köngäs 2019, 41, 53, 55.)
Tunneäly suojaavana tekijänä
Aallon & Kyröläisen (2026) opinnäytetyössä havaittiin matalan tunneälyn olevan yhteydessä korkeampaan syömishäiriöoireiluun. Vastaavasti korkean tunneälyn havaittiin toimivan suojaavana tekijänä syömishäiriöiltä. Syömishäiriö ei useinkaan johdu pelkästään ulkonäköpaineista, vaan taustalla voi olla tarve hallita vaikeita tunteita. Tunnesäätelyn haasteet, vaikeudet ilmaista tunteita sekä heikentynyt tunnetietoisuus ovat keskeisiä syömishäiriöihin liittyviä tekijöitä. Tämä korostaa tunnetaitojen kehittämisen merkitystä osana syömishäiriöiden ennaltaehkäisyä.
Välittävinä riskitekijöinä tunnetaitojen ja syömishäiriöoireilun välillä havaittiin ainakin ahdistus ja sosiaalisen median ulkonäköön ja suosioon liittyvät motiivit. Suojaava välittävä tekijä oli hyvä itsetunto. Syömishäiriöiden riskitekijöitä oli stressi ja laihuuden ihannointi. Syömishäiriöiltä suojaavia tekijöitä oli saatu sosiaalinen tuki, tyytyväisyys omaan kehoon ja kehonkuvan joustavuus. (Aalto & Kyröläinen 2026.) Tämä viittaa siihen, että syömishäiriöiden ehkäisyssä tunnetaitojen kehittämisen lisäksi tulisi ottaa huomioon riskitekijöiden merkitys. Lisäksi keskeinen osa syömishäiriöiden ehkäisyä on suojaavien tekijöiden tukeminen.
Hyvät tunnetaidot ja korkeampi tunneäly voivat siis vähentää syömishäiriöihin sairastumisen riskiä. On tärkeää huomioida, että tunnetaitoja voi oppia missä iässä tahansa, jopa aikuisena (Trogen 2022). Syömishäiriöihin voi sairastua missä tahansa elämänvaiheessa, minkä vuoksi tunnetaitojen kehittäminen on tärkeää läpi elämän.
Terveydenhoitajakoulutuksen näkökulmasta tunnetaitojen ja tunneälyn merkityksen huomioiminen on keskeistä, sillä tulevat ammattilaiset kohtaavat työssään nuoria ja aikuisia, joilla voi olla häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä tai syömishäiriöitä. Tunnetaitojen opettaminen osana koulutusta voi vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia tunnistaa varhaisia riskitekijöitä, ottaa puheeksi herkkiä aiheita sekä tukea asiakkaiden tunnesäätelyä. Lisäksi opiskelijoiden oma tunneäly ja itsetuntemus ovat yhteydessä heidän kykyynsä toimia empaattisesti ja rakentaa luottamuksellisia hoitosuhteita.
Tutkimusten mukaan sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen koulutuksessa parantaa ammatillista vuorovaikutusosaamista ja hyvinvoinnin tukemista (esim. Jennings & Greenberg 2009). Näin ollen tunnetaitojen systemaattinen integrointi terveydenhoitajakoulutukseen voidaan nähdä tärkeänä keinona edistää sekä ennaltaehkäisevää työtä että laadukasta asiakasohjausta syömishäiriöiden kontekstissa.
Kirjoittajat:
Taavi Aalto opiskelee terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Linda Kyröläinen opiskelee terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Tiina Simola työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Lähteet
Aalto, T. & Kyröläinen, L. 2026. Tunnetaitojen vaikutus syömishäiriöiden ehkäisyssä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060220994
Jennings, P.A. & Greenberg, M.T. (2009) The prosocial classroom: Teacher social and emotional competence in relation to student and classroom outcomes. Review of Educational Research, 79(1), 491–525. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.3102/0034654308325693
Jokelainen, T., Mäkelä, K., Hiltunen, J. & Viljanen, R. 2026. Syömishäiriöt sairauksina. Teoksessa: Viljanen, R. & Jokelainen, T. (toim.) Syömishäiriöiden ravitsemushoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://verkkokauppa.duodecim.fi/60296.html
Köngäs, M. 2019. Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mielenterveystalo.fi. Mitä syömishäiriöt ovat? Omahoito-ohjelma syömishäiriöön sairastuneen läheiselle. Omahoito-ohjelma. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/omahoito-ohjelma-syomishairioon-sairastuneen-laheiselle/mita-syomishairiot-ovat
Silén, Y. 2025. Syömishäiriöt. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.4.2025. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01320/syomishairiot
Syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus. 2026. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50101
Trogen, T. 2022. Lempeän kasvattajan opas: aikuisen itsesäätely ja itsemyötätunto. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa: https://www.adlibris.com/fi/kirja/lempean-kasvattajan-opas-9789523702837
