Osallistuin Hollannissa kansainväliselle BIP Human Rights and Healthy Social Living Environments -projektiviikolle LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden sekä opettajien kanssa. Projektiin osallistui opiskelijoita ja opettajia myös Hollannista, Saksasta ja Tšekistä.
Viikon aikana käsittelimme muun muassa terveyttä ja ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia sekä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Kansainvälinen ryhmäni keskittyi nuorten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin sekä turvallisempien ja helpommin saavutettavien palveluiden kehittämiseen. Projektiviikon lopuksi esittelimme ryhmien tuotokset Deventerin kaupungintalolla kaupungin edustajille.
Turvallinen ympäristö, kuulluksi tuleminen ja helposti saavutettavat palvelut ovat tärkeä osa nuorten hyvinvointia ja ihmisoikeuksien toteutumista (Vihtari & Sankalahti 2023). Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja ne kuuluvat jokaiselle ihmiselle iästä riippumatta. Väestöliiton mukaan seksuaalioikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus tietoon, turvallisuuteen, omaan kehoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin (Ilmonen ym. 2024).
Viikon aikana konkretisoitui, miten ihmisoikeudet näkyvät ihmisten arjessa. Nuorten hyvinvointiin kuuluu myös tunne kuulluksi ja turvallisesti kohdatuksi tulemisesta. Seksuaalioikeuksien toteutuminen tukee tasapainoista elämää, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta (Ilmonen ym. 2024). Projektiviikolla korostui erityisesti matalan kynnyksen palveluiden merkitys.
Avun hakeminen ei ole aina helppoa, vaikka nuoret löytävät paljon tietoa internetistä. Häpeä ja pelko tuomituksi tulemisesta voivat estää tuen hakemista ajoissa. Myös Vihtarin ja Sankalahden (2023) mukaan helposti saavutettavat palvelut, luotettava tieto ja turvallinen kohtaaminen ovat keskeisiä nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. Vasankarin (2023) mukaan nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen panostaminen on samalla investointi heidän hyvinvointiinsa ja tulevaisuuteensa.
Kansainvälinen projektiviikko toi uusia näkökulmia
Projektiviikon aikana käydyissä keskusteluissa nousivat esille erityisesti nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet, jotka näyttävät olevan yllättävän laaja ilmiö eri maissa. Euroopan komissio nostaa mielenterveyden yhdeksi keskeisistä kansanterveyden haasteista. Eurooppalaisissa selvityksissä on havaittu huolestuttavia merkkejä nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden heikkenemisestä viime vuosina. Samalla korostetaan mielenterveyden edistämisen, ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. (Euroopan komissio, OECD & European Comission 2024.)
Projektiviikkoon osallistuneiden keskuudessa nousi vahvasti esille se, että nuorten hyvinvointia, ihmisoikeuksia ja turvallista kohtaamista tulee tukea aktiivisesti niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Vierailimme muun muassa Let’s Go Deventerissä ja Etty Hillesum Centrumissa. Vierailut konkretisoivat miten yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja nuorten hyvinvointia huomioidaan käytännössä. Projektiviikko tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kansainvälinen ympäristö lisäsi varmuutta ja halua toimia myös tulevaisuudessa monikulttuurisissa tilanteissa. Terveydenhoitaja kohtaa työssään hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joten kansainvälisestä yhteistyöstä ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta saatu kokemus on erittäin arvokasta.
Turvallinen kohtaaminen osana terveydenhoitotyötä
Valmistun pian terveydenhoitajaksi ja olen pohtinut yhä enemmän sitä, miten voin omassa työssäni tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Tämä on ollut minulle tärkeä teema koko sairaanhoitajaurani ajan, ja projektiviikko vahvisti entisestään haluani edistää mielenterveyttä, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista osana tulevaa terveydenhoitajatyötäni.
Turvallisella kohtaamisella voi olla suuri merkitys nuoren hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Siksi nuorten hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tulee panostaa sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla. Terveydenhoitotyössä tämä näkyy ennen kaikkea siinä, että jokainen nuori tulee kohdatuksi yhdenvertaisesti ilman ennakkoluuloja.
Kirjoittajat:
Ellanoora Kärkkäinen opiskelee terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut lähes 9 vuotta lasten ja nuorten sairaanhoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Teija Maukonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja osallistui myös kansainväliselle BIP Human Rights and Healthy Social Living Environments -projektiviikolle.
Lähteet
Euroopan komissio. Mielenterveys. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://health.ec.europa.eu/non-communicable-diseases/mental-health_fi
Ilmonen K., Korhonen E., Lipsanen L., Kaukoranta R., Kotiranta S. & Hyötylä S. 2024. Seksuaalioikeudet. Väestöliitto. Väestötietosarja 30. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/seksuaalioikeudet/
OECD & European Commission. 2024. Health at a Glance: Europe 2024, State of Health in the EU Cycle. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2024/11/health-at-a-glance-europe-2024_bb301b77/b3704e14-en.pdf
Vasankari, H. 2023. Maksuton ehkäisy on sijoitus nuoren seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. THL blogi. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://blogi.thl.fi/maksuton-ehkaisy-on-sijoitus-nuoren-seksuaali-ja-lisaantymisterveyteen/
Vihtari, J. & Sankalahti, K. 2023. Nuorten kokemukset otettava tosissaan, jos nuorten palveluista halutaan saavutettavat. THL blogi. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://blogi.thl.fi/nuorten-kokemukset-otettava-tosissaan-jos-nuorten-palveluista-halutaan-saavutettavat/
