Osallistuimme Hollannissa kansainväliselle BIP Human Rights and Healthy Social Living Environments -projektiviikolle. LAB-ammattikorkeakoulusta mukana oli terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita, sekä kolme lehtoria. Projektiin osallistui opiskelijoita ja lehtoreita myös Hollannista, Saksasta ja Tšekistä.
Viikon aikana pienryhmissä käsiteltiin muun muassa terveyttä ja ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia sekä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja saavutettavien palvelujen kehittämistä. Projektiviikon lopuksi ryhmien tuotokset esiteltiin Deventerin kaupungintalolla kaupungin edustajille.
Turvallinen ympäristö, kuulluksi tuleminen ja helposti saavutettavat palvelut ovat tärkeä osa nuorten hyvinvointia ja ihmisoikeuksien toteutumista (Vihtari & Sankalahti 2023). Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja ne kuuluvat jokaiselle ihmiselle iästä riippumatta. Väestöliiton mukaan seksuaalioikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus tietoon, turvallisuuteen, omaan kehoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin (Ilmonen ym. 2024).
Viikon aikana konkretisoitui, miten ihmisoikeudet näkyvät ihmisten arjessa. Nuorten hyvinvointiin kuuluu myös tunne kuulluksi ja turvallisesti kohdatuksi tulemisesta. Seksuaalioikeuksien toteutuminen tukee tasapainoista elämää, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta (Ilmonen ym. 2024). Projektiviikolla korostui erityisesti matalan kynnyksen palveluiden merkitys.
Avun hakeminen ei ole aina helppoa, vaikka nuoret löytävät paljon tietoa internetistä. Häpeä ja pelko tuomituksi tulemisesta voivat estää tuen hakemista ajoissa. Myös Vihtarin ja Sankalahden (2023) mukaan helposti saavutettavat palvelut, luotettava tieto ja turvallinen kohtaaminen ovat keskeisiä nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. Vasankarin (2023) mukaan nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen panostaminen on samalla investointi heidän hyvinvointiinsa ja tulevaisuuteensa.
Kansainvälinen projektiviikko toi uusia näkökulmia
Projektiviikon aikana käydyissä keskusteluissa nousivat esille erityisesti nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet, jotka näyttävät olevan yllättävän laaja ilmiö eri maissa. Euroopan komissio nostaa mielenterveyden yhdeksi keskeisistä kansanterveyden haasteista. Eurooppalaisissa selvityksissä on havaittu huolestuttavia merkkejä nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden heikkenemisestä viime vuosina. Samalla korostetaan mielenterveyden edistämisen, ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. (Euroopan komissio, OECD & European Comission 2024.)
Myös projektiviikkoon osallistuneiden keskuudessa nousi vahvasti esille se, että nuorten hyvinvointia, ihmisoikeuksia ja turvallista kohtaamista tulee tukea aktiivisesti niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Viikon aikana vierailimme muun muassa Let’s Go Deventerissä ja Etty Hillesum Centrumissa. Vierailut konkretisoivat miten yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja nuorten hyvinvointia huomioidaan käytännössä. Kansainvälinen ympäristö lisäsi varmuutta ja halua toimia monikulttuurisissa tilanteissa. Terveydenhoitajan työssä kohdataan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä, joten kansainvälisestä yhteistyöstä ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta saatu kokemus on erittäin arvokasta.
Turvallinen kohtaaminen osana terveydenhoitotyötä
Ennaltaehkäisevä työ, mielenterveyden tukeminen, yhdenvertaisuuden edistäminen ja ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistaminen näyttäytyvät keskeisinä terveydenhoitajuuden osa-alueina. Kansainvälinen yhteistyö toi esiin sen, että terveydenhoitajien osaamista arvostetaan ja tarvitaan eri toimintaympäristöissä maailmanlaajuisesti.
Turvallisella kohtaamisella voi olla suuri merkitys nuoren hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Siksi nuorten hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tulee panostaa sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla. Terveydenhoitotyössä tämä näkyy ennen kaikkea siinä, että jokainen nuori tulee kohdatuksi yhdenvertaisesti ilman ennakkoluuloja.
Kirjoittajat:
Ellanoora Kärkkäinen opiskelee terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut lähes 9 vuotta lasten ja nuorten sairaanhoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Teija Maukonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja osallistui myös kansainväliselle BIP Human Rights and Healthy Social Living Environments -projektiviikolle.
Lähteet
Euroopan komissio. Mielenterveys. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://health.ec.europa.eu/non-communicable-diseases/mental-health_fi
Ilmonen K., Korhonen E., Lipsanen L., Kaukoranta R., Kotiranta S. & Hyötylä S. 2024. Seksuaalioikeudet. Väestöliitto. Väestötietosarja 30. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/seksuaalioikeudet/
OECD & European Commission. 2024. Health at a Glance: Europe 2024, State of Health in the EU Cycle. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2024/11/health-at-a-glance-europe-2024_bb301b77/b3704e14-en.pdf
Vasankari, H. 2023. Maksuton ehkäisy on sijoitus nuoren seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. THL blogi. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://blogi.thl.fi/maksuton-ehkaisy-on-sijoitus-nuoren-seksuaali-ja-lisaantymisterveyteen/
Vihtari, J. & Sankalahti, K. 2023. Nuorten kokemukset otettava tosissaan, jos nuorten palveluista halutaan saavutettavat. THL blogi. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://blogi.thl.fi/nuorten-kokemukset-otettava-tosissaan-jos-nuorten-palveluista-halutaan-saavutettavat/
