Sosiaali- ja terveysala on monimuotoistunut viime vuosina, mikä näkyy kasvavana tarpeena vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoista osaamista. Vieraskielisten opiskelijoiden määrän lisääntyessä korostuvat entisestään harjoitteluympäristöjen ja työyhteisöjen valmiudet vastaanottaa ja ohjata taustoiltaan erilaisia opiskelijoita. Ohjausosaamisen lisäksi on tärkeää kehittää myös käytännön toimintatapoja ja välineitä, jotka tukevat harjoittelun ohjaajia erilaisissa ohjaustilanteissa.
Strøm ym. (2023) mukaan ohjaajat kokevat vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksen haastavaksi erityisesti kieleen ja kulttuurisiin tekijöihin liittyen. Ohjaajat kokevat tarvetta selkeämmälle tuelle sekä rakenteille ohjaustyön ja opiskelijan osaamisen arvioimiseksi (Strøm ym. 2023).
ProHarkka-hankkeessa kehitetään kielituettua ohjausta ja vahvistetaan harjoitteluohjaajien kieli- ja kulttuuritietoista osaamista. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä hankkeessa on kevään 2026 aikana kehitetty harjoittelun ohjaajille selkeä ohjausrunko, joka auttaa jäsentämään vieraskielisen opiskelijan ohjausta. Yhtenäinen toimintatapa vahvistaa turvallista ja opiskelijalähtöistä oppimisympäristöä (Voldbjerg 2022). Ohjausrungon avulla voidaan myös parantaa harjoittelun aikana toteutettavaa hoidon laatua sekä potilasturvallisuutta (Shahzeydi 2024).
Ohjausrunko osana ProHarkka-hanketta
Ohjausrungon kehittäminen perustuu myös valtakunnallisten tukivälineiden tarpeeseen; ne tarjoavat ohjaajille konkreettista tukea harjoittelun ohjaukseen. Ohjausrungolla voidaan tukea opiskelijan kiinnittymistä harjoitteluympäristöön (Ekstedt ym. 2019), joka usein voi olla haasteellista vieraskielisen opiskelijan kohdalla.
Ohjausrunko parantaa ohjauksen laatua lisäämällä ohjauksen yhtenäisyyttä. Samalla opiskelijat kokevat yhteistyön ohjaajien kanssa selkeämmäksi ja helpommin hahmotettavaksi, kun ohjaus pohjautuu selkeään kokonaisuuteen ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin. Ennalta suunniteltu ja johdonmukainen ohjaus helpottaa myös ohjaajan omaa työskentelyä. Vieraskielisen opiskelijan ohjaus edellyttää ohjaajalta ohjausosaamisen lisäksi myös kulttuurisensitiivistä työotetta ja erityispiirteiden huomioimista, jota ohjausrungon avulla voidaan edistää jäsentämällä ohjausta.
Vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksessa ohjaajat nostavat esille myös kielitaitoon liittyvät ohjauksen haasteet (Mikkonen ym. 2019). Ohjausrungon tueksi hankkeessa kehitetään kielellistä materiaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa harjoittelun ohjausta, kun opiskelijan suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Materiaalia tuotetaan harjoitteluyksiköiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, ja se voi sisältää esimerkiksi keskeistä ammattisanastoa, tyypillisiä hoitotyön vuorovaikutustilanteita sekä selkeitä ja käytännönläheisiä vuorovaikutusfraaseja, joita voidaan hyödyntää niin hoitotyössä kuin ohjauksessa.
Näiden konkreettisten työvälineiden avulla pyritään vahvistamaan sekä ohjaajan että opiskelijan varmuutta arjen tilanteissa ja samalla vähentämään mahdollisia väärinymmärryksiä. Ohjausrunko toimii ohjauksen tukivälineenä myös edistäen opiskelijoiden reflektiota ja oppimisprosessin selkeytymistä (Voldbjerg 2022). Kun opiskelija saa riittävästi tukea sekä ammatilliseen että kielelliseen osaamiseensa, hänen valmiutensa toimia työelämässä vahvistuvat.
Ohjausrunko on osa ProHarkka-hankkeessa kehitettävää valtakunnallista toimintamallia harjoitteluiden ohjauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. ProHarkka-hanketta toteutetaan laajasti sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Etelä-Suomen osahankkeessa kehittämistyössä on mukana eri ammattikorkeakoulut ja hankkeen toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. LAB ammattikorkeakoulu tekee kehittämistyötä yhdessä Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden kanssa. Valtakunnallisesta kokonaisuudesta vastaa ja sitä koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), ja hanke jatkuu suunnitellusti vuoden 2028 loppuun asti. (LAB 2026).
Kirjoittaja:
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina ja ProHarkka Etelä-Suomi -hankkeessa asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ekstedt, M., Lindblad, M., & Löfmark, A. 2019. Nursing students’ perception of the clinical learning environment and supervision in relation to two different supervision models – a comparative cross-sectional study. BMC Nursing. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1186/s12912-019-0375-6
LAB 2026. ProHarkka. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/proharkka
Mikkonen, K., Koskinen, M. Koskinen, C., Koivula, M., Koskimäki, M., Lähteenmmäki, M-L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Sjögren, T., Salminen, L., Sormunen, M., Saaranen, T., Kuivila, H-M. & Kääriäinen, M. 2019. Qualitative study of social and healthcare educators’ perceptions of their competence in education. Health & Social Care in the Community. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hsc.12827
Shahzeydi, A., Farzi, S., Tarrahi, M. J., Sabouhi, F., Babaei, S., & Yazdannik, A. 2024. The effect of the clinical supervision model on nursing internship students’ nursing process-based performance: an experimental study. BMC Nursing. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1186/s12912-024-01840-0
Strøm, B., Sarin, J., Steindal, A.S. & Andrreassen, L. 2023. Registered nurses’ experiences and perceptions of supervising international nursing students in a clinical setting – A qualitative study. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1471595322002347?via%3Dihub
Voldbjerg, S. L., Nielsen, G. N., Klit, M. Ø., Larsen, K. L., & Laugesen, B. 2022. Clinical supervisors’ perceptions and use of the fundamentals of care framework in supervision of nursing students. Journal of Advanced Nursing. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jan.15408
