Kansainvälisen turvallisuustilanteen horjumisen vuoksi ilman huoltajaa Suomeen tulleiden pakolaislasten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Suomeen ilman huoltajaa maahan tullut alaikäinen on oikeutettu erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Alaikäiselle turvapaikan hakijalle määrätään edustaja, joka antaa tietoa oikeuksista sekä kulkee mukana viranomaistapaamisissa. Turvapaikkaprosessin ajan alaikäinen on oikeutettu asumaan vastaanottokeskuksessa. (Maahanmuuttovirasto 2019, 2–6.)
Terveydenhuollon ammattilainen voi kohdata työssään ilman huoltajaa maahan tulleita pakolaislapsia kaikissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä, kuten päivystyksessä, mielenterveys- ja päihdehoidossa, neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
Ammatillinen vastuu
Ilman huoltajaa maahan tullut pakolaislapsi on haavoittuvassa asemassa, jolloin terveydenhuollossa on erittäin tärkeää tunnistaa lapsen haavoittuvuus ja ohjata lapsi tarvittavaan hoitoon ja tuen piiriin. Terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeää tietää turvapaikkaprosessin pääpiirteet, jotta pystyy tukemaan pakolaislasta ja toimimaan turvallisena aikuisena epätoivoa tai pelkoa herättävissä tilanteissa. (Mensonen 2024b.)
Terveydenhuollon ammattilainen on avainroolissa lapsen tilanteen arvioinnissa. Heti turvapaikkaprosessin alussa tehdään arvio pakolaislasten terveydentilasta. Vastaanottokeskuksen hoitaja aloittaa terveydentilan selvittelyt ja usein pakolaislapsen traumat sekä haavoittuvuudet tulevat esiin myöhemmässä vaiheessa. (Mensonen 2024a.)
Hoitohenkilökunnalla tulee olla tietoperustaa niin lapsen kuin turvapaikanhakijan oikeuksista ja omista ammatillisista velvollisuuksistaan. Hyvä ja huolellinen dokumentointi myös korostuu, sillä se on keskeisessä roolissa turvapaikkaprosessissa. (Mensonen 2024.)
Terveydenhuollon ammattilaisella on aikuisten hoitotyöstä poikkeava rooli, sillä lapset kaipaavat kehityksellistä tukea ja hoivaa. Ilman huoltajaa saapuneelle pakolaislapselle hoitaja toimii myös lapsen etua turvaavana hoitajana. (Storvik-Sydänmaa ym. 2019, 83.)
Hagmanin (2017) tutkimusraportin mukaan terveydenhuollon ammattilaiset raportoivat, etteivät tiedä mikä olisi oikea jatkohoito. Tämä on johtanut jopa tarpeiden sivuuttamiseen. Tutkimuksessa nousi esiin lisäkoulutuksen tarve pakolaislasten erityistarpeista, jotta traumoihin kyetään vastaamaan. Myös riittävä aika työskentelyyn nähtiin paremman hoitotuloksen saavuttamisessa. Osa terveydenhuollolle kuuluvista tarpeista jää tunnistamatta, sillä oireiden taustoja ei kyetä määrittelemään ja tämä ohjaa terveydenhuollon ammattilaisia toimimaan oletuksen pohjalta.
Luottamus hoitosuhteen perustana
Hallisen (2017) tutkimuksessa avainasemaan pakolaislasten hoitotyössä nousi luottamuksen merkitys. Tutkimuksen mukaan luottamukseen liittyy ensisijaisesti vuorovaikutus ja yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun on luottamusta. Tärkeimpiä tekijöitä luottamuksen edistämiselle ovat riittävä yhteinen aika, avoimuus ja lapsen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Avoimuudella tarkoitetaan lapsen pitämistä ajan tasalla turvapaikkaprosessissa ja sen menettelytavoissa. Myös lapsen oikeudet ja oma tilanne kuuluvat avoimuuteen.
Lapselle tulee osoittaa, että hänen mielipiteensä ja näkemyksensä ovat merkityksellisiä ja ne otetaan huomioon. Vähäiset resurssit, lapsen omat huonot kokemukset ja yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttavat luottamuksen rakentumista aikuisen ja lapsen välillä. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta se toimii perustana koko hoitosuhteelle. Luottamus lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa myönteisesti hoitotulokseen.
Eettinen vastuu
Pakolaislasten hoitotyössä moniammatillisella yhteistyöllä voidaan varmistaa lapsen kokonaisvaltainen tuki ja hoidon jatkumo. Osana moniammatillista työskentelyä on tulkkipalvelut, jotta varmistetaan lapsen äänen kuuleminen ja tiedot lapsen terveydentilasta saadaan täysin ymmärrettävästi viestittyä hänelle itselleen. Ilman tulkkauspalveluita lapsi voi kokea viestimisen mahdottomaksi, joka voi aiheuttaa uuden traumatilanteen.
Kulttuurisilla eroilla on vaikutusta siihen, miten lapsi ilmaisee tunteitaan tai avaa kokemuksiaan. Terveydenhuollon ammattilaisella on myös eettinen vastuu lapsen edun toteutumisessa, sillä lapsi on ajautunut erilleen huoltajistaan.
Epävakaan maailmantilanteen vuoksi pakolaisten määrä kasvaa ja ilman huoltajia olevien pakolaislasten osuus on nousussa. Pakolaislapset ovat ryhmänä poikkeuksellisen haavoittuvia ja kaipaavat ammattilaisilta erityisosaamista. Tarjoamalla terveydenhuollon ammattilaisille riittävä koulutus liittyen pakolaislasten erityispiirteisiin sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoprosessiin, pystytään varmistamaan palveluiden saatavuus ja lapsen etu.
Kirjoittajat:
Teresa Garcia-Kaartinen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä hoitotyön lehtori.
Oona Heilala on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Riina Korhonen on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Greyerbaby. 2014. Pixapay. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-k%C3%A4vely-nalle-lapsi-k%C3%A4vell%C3%A4-447701/
Hagman, S. 2017. Työ on varmasti lapsenkengissä, selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten- ja nuorten hoidosta. Helsingin diakonissalaitos. Grano Oy. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2018/01/Helsingin-Diakonissalaitos-raportti-1-2017-Hagman.pdf
Hallinen, E. 2017. Luottamuksen rakentuminen yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävässä työssä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, yhteiskunta tieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylä. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201706032655
Maahanmuuttovirasto. 2019. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://migri.fi/documents/5202425/20571064/Tietoa+turvapaikanhakijalle_Ilman+huoltajaa+olevat+lapset+(fi).pdf/93fe1257-a5f7-2331-d51f-f69844dd421d/Tietoa+turvapaikanhakijalle_Ilman+huoltajaa+olevat+lapset+(fi).pdf?t=1594887062342
Mensonen, M. 2024a. Haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat terveydenhuollossa. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim 12.9.2024. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa rajoitetusti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk25234/search/mensonen?db=797597
Mensonen, M. 2024b. Terveydenhuollon ammattilaisen rooli ja merkitys turvapaikkaprosessissa. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim 16.9.2024. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa rajoitetusti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk25233/search/terveydenhuollon%20ammattilaisen%20rooli%20turvapaikkaprosessissa
Storvik-Sydänmaa, S., Tervejärvi, L. & Hammar, A. 2019. Lapsen ja perheen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
