Väestön ikääntyessä eri kuntoisten ikääntyvien määrä lisääntyy ja sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn muutokset siirtyvät entistä myöhäisempään ikään. Toimintakyky usein heikkenee iän ja sairauksien myötä. Tosin myös työikäiset voivat sairastua rappeuttaviin sairauksiin. (Anturaniemi 2025.)
Väestön ikääntyessä gerastenian esiintyvyys kasvaa, mikä haastaa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Tämän vuoksi sen tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää. Vaikka gerastenia ei ole välttämättä ulospäin näkyvä tila, sen arviointiin voidaan käyttää erilaisia mittareita. (Koivukangas & Strandberg 2017.)
Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan gerasteniakoulutuksen merkitystä kirurgian osastolla sekä teho- ja valvontaosastolla ja koulutuksen vaikutuksia hoitohenkilökunnan osaamiseen ja potilashoitoon.
Teoreettinen tausta
Gerastenia tarkoittaa iäkkään henkilön kokonaisvaltaista hauraustilaa, johon liittyy lihasvoiman heikkenemistä, uupumusta, hidastunutta liikkuvuutta sekä alentunutta stressinsietokykyä. Gerasteniapotilaat ovat erityisen alttiita kaatumisille, deliriumille, infektioille ja toimintakyvyn laskulle. Kirurgisilla vuodeosastoilla sekä teho- ja valvontaosastoilla nämä riskit korostuvat leikkausten, invasiivisten hoitojen, vuodelevon ja hoitoympäristön kuormittavuuden vuoksi. (Junes 2025.)
Haurastumisen asteen tunnistaminen on keskeistä hoitopäätösten, hoitojen oikean kohdentamisen sekä potilaan ennusteen arvioinnin kannalta. Hoitajat toimivat potilaan lähimpinä havainnoijina ja vastaavat potilaan peruselintoimintojen sekä toimintakyvyn seurannasta. Gerastenian varhainen tunnistaminen edellyttää tietoa haurauden oireista sekä kykyä havaita pienetkin muutokset potilaan voinnissa. (Strandberg 2024.)
Varhainen reagointi ja oikea-aikainen hoito voivat ehkäistä sairauden pahenemista ja vähentää komplikaatioita sekä auttaa yksilöllisten lääkehoitojen ja toimenpiteiden valinnassa (Junes 2025).
Akuuttihoitoympäristössä potilaan voinnin muutokset voivat olla nopeita ja äkillisiä. Hoitajien rooli potilaan jatkuvassa seurannassa on keskeinen sekä kirurgisilla osastoilla että teho- ja valvonta osastoilla. (Wuorela & Viikari 2019.) Tästä syystä gerastenian tunnistaminen kuuluu kaikille hoitajille.
Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu gerasteniakoulutus vahvisti osaamista
Tämä kirjoitus perustuu Päijät-Hämeen keskussairaalassa toteutettuun gerasteniakoulutukseen, joka järjestettiin kirurgian osastolla R5 sekä teho- ja valvontaosastolla. Koulutus kohdistui molempien osastojen hoitohenkilökuntaan. Koulutuksen sisältöön kuului gerastenian tunnistaminen, sen historia ja tulevaisuuden näkymät, potilaanhoitopolku sairaalan osastoilla, mittariston käyttö, tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään, Gerastenian tunnistaminen -hankkeen esittely, gerastenian esiintyvyys ja liitännäissairaudet sekä gerastenian ennaltaehkäisy.
Koulutuksen suunnitteluvaiheessa osallistuimme kutsuttuina Gerastenian tunnistaminen -hankkeen kokouksiin. Kokouksesta saatuja näkemyksiä hyödynnettiin koulutussisällön suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä geronomien kanssa.
Koulutuksesta kerättiin palautetta osallistujilta. Tulosten perusteella hoitohenkilökunnan tietoisuus gerasteniasta lisääntyi koulutuksen jälkeen. Erityisesti ymmärrys siitä, miten luokituksen aktiivinen käyttö hoitotyössä tukee potilaan yksilöllistä ja oikea-aikaista hoidonsuunnittelua, vahvistui. Vastaajat kokivat koulutuksen aiheen tärkeäksi ja sisällön hoitohenkilökunnalle sopivaksi. Palautteissa nousi esiin myös tarve luokituksen jalkauttamiselle perusterveydenhuoltoon.
Gerasteniakoulutus kirurgian osastolla R5 sekä teho- ja valvontaosastolla osoittautui hyödylliseksi keinoksi vahvistaa hoitohenkilökunnan osaamista ja tukea iäkkäiden potilaiden laadukasta hoitoa. Haurauden tunnistaminen ja gerastenialähtöinen hoitotyö voivat ehkäistä komplikaatioita, edistää potilaan toimintakyvyn säilymistä ja parantaa hoidon ennustetta.
Gerastenian tunnistaminen kuuluu kaikille hoitajille, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaan voinnin jatkuvassa seurannassa eri hoitoympäristöissä. Väestön ikääntymisen myötä gerasteniakoulutuksen systemaattinen käyttöönotto erikoissairaanhoidossa on perusteltua.
Kirjoittajat:
Riia Laukkanen, Ann-Kristiina Ahola ja Margit Ruusurinne ovat LAB- ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoita.
Heidi Lettojärvi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Anturaniemin, M. 2025. Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hyvinvointialue panostaa ikääntyneiden yksilölliseen erikoissairaanhoitoon. Viitattu 20.1.2026 Saatavissa https://paijatha.fi/tiedote/hyvinvointialue-panostaa-ikaantyneiden-yksilolliseen-erikoissairaanhoitoon/
Junes, M. 2025. Gerastenia. Viitattu 20.1.2026. Saatavissa https://paijatha.fi/wp-content/uploads/2025/10/Gerastenia_Syksy-2025_M.Junes_.pdf
Kananen, L. & Marttila, S. 2019. Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Nro 11/2019. Viitattu 20.1.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14951
Koivukangas, M., Strandberg, T., Leskinen, R., Keinänen-Kiukaanniemi, S. & Antikainen, R. 2017. vanhuksen gerastenia-tunnista riski potilas. Suomen lääkärilehti 7/2017. Viitattu 20.1.2026 Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2ed9d028-594c-4eed-b6b9-f155f661ed63/content
Strandberg, T. 2024. Gerastenia ja sen kliininen merkitys. Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim. Nro 10/ 2024. Viitattu 20.1.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18244.pdf
Wuorela, M. & Viikari, L. 2019. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim. Nro 17/2019. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo15095/search/gerastenia?db=507
