Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaistoiminta on vakiinnuttanut paikkansa kansallisesti korkeakouluyhteisöissä (ks. esim. Bwalya 2023, Tampereen yliopisto, UEF 2026). Vertaistukiryhmissä keskitytään löytämään arkea helpottavia käytännön keinoja, jakamaan kokemuksia samankaltaisia haasteita kohdanneiden kanssa sekä saamaan tukea opintojen etenemiseen. Vertaisryhmät tuovat yhteen neuromoninaisia opiskelijoita eri koulutusaloilta, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea. (Bwalya 2023, Mertaniemi 2026).
Korkeakouluissa on neuromoninaisille opiskelijoille tarjolla myös muita ohjauksen muotoja, kuten infotilaisuuksia ja opinto-ohjausta pienryhmässä (Mertaniemi 2024) sekä valmennusta opintojen sujuvuuteen (Pensar 2025). Neuromoninaiset opiskelijat huomioidaan myös neuroystävällisillä luennoilla ja aistiystävällisissä ympäristöissä (Pensar 2025).
“En ole ainut” – vertaistuki neuromoninaisten opiskelijoiden voimavarana
LAB-ammattikorkeakoulussa ja LUT-yliopistossa käynnistettiin lukuvuonna 2025–2026 ensimmäiset neuromoninaisille opiskelijoille suunnatut vertaistukiryhmät Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeen toimesta (LAB 2026, Nurmiainen & Ojala 2025). Toimintaa järjestettiin sekä Lappeenrannan että Lahden kampuksilla. Keväällä ryhmätoiminta laajeni myös verkkokampukselle opiskelijoiden omasta toiveesta. Vertaistukiryhmiä kokoontui yhteensä 32 kertaa, ja neuromoninaiset opiskelijat osallistuivat tapaamisiin lähes kaksisataa kertaa.
Opiskelijoiden palaute vertaisryhmistä oli hyvin myönteistä ja korosti toiminnan käytännönläheisyyttä sekä turvallista ilmapiiriä. Ryhmissä saadut konkreettiset työvälineet ja harjoitukset, kuten kuormituksen säätely ja rentoutuminen sekä opiskelun jäsentäminen priorisoinnilla ja tehtäviä värikoodaamalla, koettiin hyödyllisiksi arjessa. Erityisen merkitykselliseksi nousivat ryhmän vertaistuki ja yhteiset keskustelut, jotka vahvistivat kokemusta siitä, ettei ole yksin omien haasteidensa kanssa. Vertaistuki kannusti rohkeasti olemaan oma itsensä ja pyytämään tarvittaessa apua. Lisäksi ryhmien koettiin tukeneen arjesta palautumista, oman jaksamisen ymmärtämistä ja itsemyötätuntoa.
Vertaisryhmässä koettu osallisuuden kokemus
Jokaiselle ihmiselle kuuluu oman elämän päätösvaltaisuus, mahdollisuus vaikuttaa oman elämän kulkuun, niin itseään toteuttaen kuin itseään kehittäen. Jotta osallisuus toteutuu, ihmisen tulee voida vaikuttaa omaan elämäänsä, mutta yhtä tärkeää on, että toimintaympäristö on ymmärrettävä, hallittava ja ennakoitavissa. Osallisuuden kokemusta voidaan mitata validoidulla osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat kuuluvuuden tunnetta, tekemisen merkityksellisyyttä, toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. (THL 2023).
Vertaisryhmässä suurimmat muutokset koettuun osallisuuteen tulivat esille seuraavissa THL:n osallisuusindikaattorin väittämissä: Saan myönteistä palautetta tekemisistäni, Olen tarpeellinen muille ihmisille, Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita, sekä Saan apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Positiivinen muutos osallisuuden kokemuksessa kertoo erityisesti toimintaympäristön jatkuvuuden, hallittavuuden ja ennakoitavuuden muutoksesta sekä osallistumismahdollisuuksien ja kuulumisen tunteen lisääntymisestä. Nämä ulottuvuudet yhdistävät ihmisen psykologiset perustarpeet ja oikeudenmukaisuuden (Leemann ym. 2022). Osallisuuden kokemus rakentuu siten useista erilaisista tekijöistä.
Nemoni-hankkeessa toteutuneiden vertaisryhmien perusteella osallisuuden kokemus on noussut huomattavasti reilusta 56 pisteestä 77 pisteeseen. Näin ollen korkeakoulussa tapahtuvan vertaisryhmän tuki mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen vertaisen kanssa sekä uskon omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Oman itsetuntemuksen vahvistumisen lisäksi vertaistuki antaa tietoa korkeakoulun käytännöistä, yhteisöllisyyden kokemuksen sekä tutkinnon suorittamiseen motivoituneita opiskelijoita.
Kirjoittajat:
Sanna Nurmiainen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa. Sanna on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjasi neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lappeenrannassa.
Kati Ojala työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa. Kati on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjasi neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lahdessa.
Lähteet
Bwalya, A. 2023. Yliopisto voi olla neuromoninaiselle haastava paikka – nyt Tampereen yliopisto tarjoaa heille aivan uudenlaista tukea. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20047899
LAB. 2026. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle
Leemann, L., Nousiainen, M., Keto-Tokoi, A., Isola, A-M. (2023). Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, S., Kestilä, L., Saikkonen, P. (toim.) Suomalainen hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 94–115. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/45caebbb-b73e-4074-9661-ac190a226f11/content
Mertaniemi, S-M. 2026. Minun tapani opiskella – kokeilujen ja kohtaamisten kautta hallinnan tunteeseen. Autismiliiton lehti. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.autismilehti.fi/minun-tapani-opiskella-kokeilujen-ja-kohtaamisten-kautta-hallinnan-tunteeseen/
Mertaniemi, S-M. 2024. ”Tee asioita, jotka sua kiinnostaa”- yliopisto-opiskelijan ensiaskelia. Autismiliitto. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti-arkisto/tee-asioita-jotka-sua-kiinnostaa-yliopisto-opiskelijan-ensiaskelia/
Nurmiainen, S. & Ojala, K. 2025. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän käynnistäminen korkeakoulussa. LAB Focus. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-kaynnistaminen-korkeakoulussa/
Pensar, H. 2025. Neurodiversiteetti Vaasan yliopistossa: Moninaisuus rikastuttaa oppimisympäristöä. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.uwasa.fi/fi/uutishuone/artikkelit/neurodiversiteetti-vaasan-yliopistossa-moninaisuus-rikastuttaa-oppimisymparistoa
StockSnap. 2017. Ihmiset-tytöt-naiset-opiskelijat. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-tyt%C3%B6t-naiset-opiskelijat-2557396/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/6130cddb-50e5-42f2-92d4-0b0a105dca48/content
Tampereen yliopisto. Tuki neuromoninaisille opiskelijoille. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://opiskelijanopas.tuni.fi/fi/tampereen-yliopisto/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tuki/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tukimuodot/tuki-neuromoninaisille-opiskelijoille
UEF. 2026. Itä-Suomen yliopiston neuromoninaiset -vertaistukiryhmä opiskelijoille. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://kamu.uef.fi/tietopankki/perustutkinto-opiskelija/opiskeluhyvinvointi/opiskelua-tukevat-ryhmat-ja-opintojaksot/ita-suomen-yliopiston-neuromoninaiset-vertaistukiryhma-opiskelijoille/
